Kriminologian professori Mikko Aaltonen Itä-Suomen yliopistosta on kehittänyt erityisesti rekisteritutkimusta kriminaalipolitiikan aiheista. Hän on tyytyväinen viimeaikaiseen kriminologian nousuun alana. Vaikuttavuustiedon paremmalla jalkauttamisella esimerkiksi rikoksentorjunnan suunnitteluun olisi saavutettavissa suuria hyötyjä.

Lainsäädäntö on yhteiskunnassa keskeisin ohjausväline. Lainsäädännön avulla voidaan edistää niitä yhteiskunnallisia tavoitteita, jotka koetaan tärkeäksi. Hallitusohjelma on yksi väline, jonka avulla tuodaan esille yhteiskunnallista tahtotilaa. Hallitusohjelma vaikuttaakin merkittävästi ministeriöiden lainvalmistelun teemoihin kulloisena hallituskautena. Vaikuttavan lainsäädännön varmistamiseksi ministeriöissä tehtävän lainvalmistelun tulee olla laadukasta. Tässä artikkelissa tarkastellaan tiedon roolia osana laadukasta lainvalmistelua.

Lapsivaikutusten arvioinnin tavoitteena on tuottaa valmistelijoille, päättäjille ja sidosryhmille tietoa suunnitteilla olevan lainsäädännön vaikutuksista lapsen oikeuksien näkökulmasta. Mutta miten se toteutuu käytännössä lainvalmistelutyössä? Osana kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa julkaistiin käsikirja lapsivaikutusten arvioinnin tueksi lainvalmistelussa. Kirjoituksemme perustuu käsikirjan valmistelun yhteydessä lainvalmistelijoille tehtyyn kyselyyn ja haastatteluihin lapsivaikutusten arvioinnin asemasta säädösvalmistelussa.

Rikosseuraamusten piirissä olevat asiakkaat ovat tiedonkulun ja -siirron näkökulmasta haavoittuvassa asemassa. Heihin liittyvä tieto on luonteeltaan arkaluontoista, mutta tiedon onnistunut ja tarkoituksenmukainen siirtäminen on kuntoutumisen näkökulmasta avainasemassa. Rikoksettoman elämän tukisäätiössä (RETS) tiedonkulun haasteiden ratkaisuna nähdään asiakkaan toimijuuden vahvistaminen tiedon siirtäjänä. Tämä mahdollistuu sitoutuneen ja hyvässä yhteistyössä toimivan sidosryhmäverkoston avulla.

Disinformaatiolla ja muilla informaatiosodankäynnin keinoilla pyritään horjuttamaan suomalaisen yhteiskunnan perustuksia, kuten luottamusta viranomaisiin, mediaan sekä toisiin ihmisiin. Teknologian kehittymisen vuoksi disinformaation määrän uskotaan lisääntyvän entisestään lähivuosina. Vahingoittavalta tiedolta suojautuminen vaatii sekä kansallisia että kansainvälisiä toimia.

Artikkelissa kerrotaan salaliittoteorioiden syistä ja seurauksista. Kirjoittaja on haastatellut vihkiytyneitä salaliittoteoreetikoita, entisiä teoreetikoita ja heidän läheisiään. Salaliittoihin uskovien elämä muovautunut hyvin samankaltaiseksi.

Väkivaltaiset ääriryhmät kohdistavat yhä enemmän propagandaa lapsille ja nuorille tavoitteena radikalisoida alaikäisiä ja saada heidät mukaan väkivaltaiseen toimintaan. Lapsiin ja nuoriin kohdistuva rekrytointi ja propaganda on tullut entistä näkyvämmäksi erityisesti koronapandemian jälkeen. Lasten ja nuorten radikalisoitumisen uhkaan on herätty monessa maassa. Jos kehitystä ei onnistuta pysäyttämään, tulee se vaikuttamaan väkivaltaisen radikalisoitumisen ja terrorismin uhkaan sekä yhteiskuntien vakauteen myös pidemmällä aikavälillä.

Sananvapauden ja rikosoikeuden välinen suhde on ollut vuosikymmeniä osa julkista keskustelua. Perinteisesti sananvapauden rikosoikeudellinen rajoittaminen on mielletty uhaksi sananvapaudelle ja demokraattiselle valtiomuodolle. Perinteisen käsityksen on kuitenkin haastanut se, että erityisesti poliittinen ja muuhunkin keskusteluun jalkautunut vihapuhe on muodostumassa sananvapauden rajoittamista suuremmaksi uhaksi demokratialle. Vallitseva yhteiskunnallinen ilmapiiri on pakottanut pohtimaan uusia keinoja vihanilmauksien rajoittamiseen, jotta eri ihmisryhmien osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun voidaan turvata.

Eettinen stressi, ristiriitaiset tunteet ja sijaistraumatisoitumisen vaara puhututtivat, kun eri alojen tutkijat kokoontuivat elokuussa Turun yliopistolle keskustelemaan raskaiden tutkimusaiheiden vaikutuksesta hyvinvointiin. Tuska-seminaari antoi myös konkreettisia vinkkejä työhyvinvoinnin edistämiseksi. Esimerkiksi pysähtyminen ja tunteiden hyväksyminen mahdollistavat etäisyyden ottamisen, mikä on merkityksellistä paitsi tutkijan hyvinvoinnille myös tutkimusaiheen ymmärtämiselle ja tulkinnalle.

Hatkaaminen eli sijaishuollosta luvatta poistuminen vaarantaa lapsen turvallisuuden monella tapaa. Lapsiasiavaltuutetun toimiston tekemä, Pesäpuu ry:n keräämään kyselyaineistoon perustuva selvitys osoittaa, että hatkan aikana lapset ovat väkivallan ja muiden rikosten tekijöitä ja uhreja. Lähes joka kolmas kyselyyn vastannut tyttö oli hatkan aikana raiskattu ja yhtä moni oli riskissä joutua ihmiskaupan tai sen kaltaisen hyväksikäytön uhriksi. Vastaajista 40 prosenttia oli hatkan aikana käyttäytynyt itsetuhoisesti ja joka neljäs väkivaltaisesti.

Kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan 5,5 prosenttia 15–74-vuotiaista Suomessa asuvista henkilöistä oli joutunut läimäisyn tai sitä vakavamman väkivallan kohteeksi viime vuonna. Väkivaltaa tai uhkailua kokeneiden osuus oli melko samalla tasolla kuin edellisessä tutkimuksessa. Myös väkivaltarikollisuutta pelkäävien osuus on pysynyt suhteellisen vakaana, mutta 76 prosenttia koki väkivallan lisääntyneen Suomessa viime vuosien aikana.

Tervehdys Haaste-lehden lukijoille Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksesta. Kyberturvallisuudessa kesä oli Suomessa varsin rauhallinen, mutta maailmalla tapahtuneet tietoturvapoikkeamat ja ilmiöt ovat heijastuneet myös Suomeen.