Kevään 2020 poikkeuksellinen ajanjakso tarjoaa mahdollisuuden tarkastella sitä, millaisia vaikutuksia voimakkaalla sosiaalisen kanssakäymisen rajoittamisella on rikoskäyttäytymiseen. Artikkelissa pohditaan, miksi ja miten koronapandemian ja rikollisuuden välistä suhdetta kannattaa tutkia.

Rikosseuraamusalalla toimintaympäristö luo erityisiä haasteita koronapandemian torjunnalle. Vankilat ovat korkean leviämisriskin ympäristöjä, joissa vangeilla on muuta väestöä enemmän vakavalle tautimuodolle altistavia sairauksia. Torjuntatoimilla on myös vaikutuksia vankeusajan tavoitteiden saavuttamiseen.

Nyt jo yli vuoden kestäneet poikkeusolot ovat koetelleet tuomioistuimia. Tällä hetkellä tilanne on olosuhteisiin nähden kohtuullinen, mutta varsinaista helpotusta ei näy, ennen kuin koronaviruspandemia on saatu hallintaan, kertoo Tuomioistuinviraston ylijohtaja Riku Jaakkola.

Korona on vaikuttanut monelle tapaa rikoksen uhrien asemaan. Tukipalveluissa tapahtui vuosi sitten yllättäviä asioita, eivätkä rikosilmoitukset kerro koko totuutta. Vahinkoja korjataan todennäköisesti vielä pitkään.

Lähisuhdeväkivalta tyypillisesti lisääntyy poikkeusaikoina. Koronaepidemian ja siitä johtuvien rajoitusten vaikutusta lähisuhdeväkivallan kokemuksiin, avun hakemiseen ja palveluiden käyttöön Suomessa selvitetään parhaillaan laajassa KOVÄ-tutkimushankkeessa.

Koronapandemia on siirtänyt väkivaltaa koteihin. Tilanteen pitkittyessä on erittäin tärkeää, että viranomaiset osaavat tunnistaa ja puuttua erilaiseen väkivaltaan, erityisesti kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevien auttamiseksi. Pandemian vaikutukset voivat näkyä vielä pitkään ‒ meillä saattaa olla edessämme melkoinen "koronavelka".

Analyysin mukaan poikkeuksellisena keväänä 2020 liikennerikollisuus Uudellamaalla lisääntyi. Liikkumisrajoitusten aikaan liikennerikokset kuitenkin vähenivät. Tämä johtunee useasta eri syystä.

Asunnottomuus- ja päihdepalveluiden toimijat joutuivat sulkemaan ja muuttamaan nopeasti toimintojaan koronaepidemiaan liittyvien rajoitustoimien seurauksena viime vuoden maaliskuussa. Koronaepidemia on vaikuttanut matalankynnyksen palveluihin, päihteitä käyttävien ihmisten arkeen sekä päihteiden käytöstä johtuvien lieveilmiöiden kasvuun pääkaupunkiseudulla.

Sosiaalityö toimii “näköalapaikkana” siihen, miten yhteiskunnan marginaalissa olevat ryhmät selviytyvät. Kokemukset pandemian ”ensimmäisen aallon” ajalta osoittavat sosiaalityön kohdanneen pandemia-aikana vakavia haasteita. Sosiaalipalveluorganisaatioiden on kehitettävä työtapojaan, jotta yhteiskunnan heikompiosasten ryhmien palvelut voidaan turvata myös poikkeusoloissa.

Kun historiallisessa rikostilastossa havaitaan äkillinen ja voimakas muutos, useimmiten syynä on joko lainsäädäntömuutos tai yhteiskunnallinen kriisi. Tilastoidun rikollisuuden kehitykseen tavanomaisesti vaikuttavat tekijät, kuten rikollisuuden määrä, rikosoikeudellisen kontrollin kohdentuminen sekä kansalaisten ilmoitusalttius, muuttuvat sen sijaan hitaammin.

Historia kertoo, että poikkeusolot vaikuttavat yhteiskuntaan monin tavoin kielteisesti. Artikkelissa luodaan katsaus henkirikollisuuteen suurina kuolonvuosina 1695–1698. Euroopan ehkä pahin nälänhätä vaikutti henkirikollisuuteen Hämeessä ja Pohjanmaan läänissä eri tavoin. Historiallisten kriisien vaikutuksesta rikollisuuteen ja kriminaalipolitiikkaan voi oppia.

Rikoksentorjuntaneuvoston puheenjohtaja, rikosoikeuden professori Sakari Melander näkee neuvoston merkityksen erityisen tärkeäksi tutkimustiedon välittäjänä ja hyödyntäjänä. Neuvoston toiminnassa erilaiset näkökulmat ja rikoksentorjuntatyön kirjo sulautuvat yhteen.

Vuoden 2020 Euroopan rikoksentorjuntakilpailussa etsittiin hyviä menetelmiä vähentää perheiden ja sukujen järjestäytynyttä rikollisuutta. Samalla EU:n rikoksentorjuntaverkosto julkaisi käsikirjan, jossa esitellään räätälöity ja integroitu lähestymistapa klaanipohjaisen rikollisuuden ehkäisemiseen.

Tuoreessa tutkimuksessa on seurattu 25 vuoden ajan ruotsalaisten rekisterien kautta noin 8000 potilasta, joilla oli diagnosoitu Touretten oireyhtymä tai muu tic-häiriö. Potilaiden riskiä sairastua päihdehäiriöön, kuolla päihteiden käytön seurauksena ja syyllistyä päihderikoksiin verrattiin kontrolliryhmään. Riski erilaisiin päihdeongelmiin oli selvästi kohonnut.

Verkkorikolliset ovat mestareita hyödyntämään ihmisten epävarmuutta ja pelkoa, joten maailmanlaajuinen pandemia on heille hyvin otollinen aika. Verrattuna moniin muihin maihin Suomi on toistaiseksi päässyt melko vähällä, sekä varsinaisen viruksen että sitä hyödyntävien huijausten osalta. Muualta maailmalta sen sijaan löytyy runsaasti esimerkkejä huijauksista