Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) pääjohtaja Anna Arola-Järvi kertoo, että rikosseuraamusalan tilanteen tekee vaikeaksi eri ongelmien yhteisvaikutus. Samanaikaisesti vaikuttavat esimerkiksi vankiluvun kasvu, hintojen nousu, valtion ja hyvinvointialueiden vaikea taloustilanne sekä henkilöstön saatavuus. Hän korostaa, että rikosseuraamusalalla tarvitaan osaavia ihmisiä ja kohtuullinen resurssitilanne, jotta kenenkään työkuorma ei kasva kohtuuttomaksi.

Rikosseuraamuslaitoksen Älykäs vankila -hankkeessa toteutettiin Suomeen kolme älyvankilaa, joissa vangit voivat käyttää erilaisia digipalveluja ja asioida sähköisesti henkilökohtaisilta sellipäätteiltä. Älyvankiloita ovat Hämeenlinnan, Kylmäkosken ja Pyhäselän vankilat. Digitalisaatiolla on myönteinen vaikutus kuntoutumiseen vankiloissa. Digitalisaatiolla ja tekoälyllä voi olla potentiaalia ratkaista globaaleja ajankohtaisia haasteita vankiloissa liittyen resurssien kustannustehokkaampaan käyttöön sekä vankiloiden kestävään kehitykseen.

Suomen tämän hetken suurimmat haasteet ja muutosajurit liittyvät julkisen talouden kestävyyteen, väestörakenteen ikääntymiseen, turvallisuustilanteen horjumiseen ja digitalisaatioon. Artikkelissa pohditaan, miten digitalisaatiolla ja teknologian hyödyntämisellä voidaan saavuttaa hyötyjä vankilaympäristössä, joka nojaa suomalaiseen kriminaalipolitiikkaan ja arvopohjaan. Lyhyesti esimerkkien kautta käsitellään, miten teknologiaa on hyödynnetty vankiloissa läntisen Euroopan ulkopuolella.

Rikollisryhmistä irtautumisen tukemista toteuttaa Suomessa systemaattisesti ja tiiviissä yhteistyössä kolme toimijaa: Rikosseuraamuslaitos, Keskusrikospoliisi ja kymmenellä paikkakunnalla toimiva Aggredi. Osapuolet ovat sitoutuneita yhdessä sovittuihin irtautujatyön eettisiin periaatteisiin. Rikollisryhmistä irtautujat voivat omaehtoisesti valita, haluavatko olla tekemissä yhden vai useamman tukea tarjoavan toimijan kanssa.

Pelson vankilassa vangit osallistuivat FasciaMethod-harjoittelujaksolle. Menetelmä sisältää muun muassa liikkuvuusharjoitteita ja täsmävenytyksiä. Monipuolisella liikunnalla on mahdollisuus edistää vankien kuntoutumista ja jopa vähentää aggressiivisuutta ja kiputiloja.

Tekoälyä hyödyntävien sovellusten nopea kehitys muokkaa useita toimialoja. ”Tekoäly ei vie työtäsi, vaan ihminen, joka käyttää sitä" -hokema ei päde ainakaan freelancereiden kohdalla, joilla töiden kysyntä on vähentynyt merkittävästi ChatGPT-3:n julkaisun myötä. Entä oikeushallinnon työt sitten? Tekoäly ei valitettavasti tai onneksi voi vielä kaikkia tehtäviä oikeushallinnossa hoitaa, mutta artikkelissa muutamia ajatuksia sen lyhyen aikavälin hyödyntämismahdollisuuksista.

Tekoäly on vakiinnuttanut paikkansa arjessa ja työelämässä, eikä siitä seuraavia yhteiskunnallisia haittoja ole aina helppoa havaita. Vaikka EU:n tekoälysäädöksellä pyritään hallitsemaan tekoälyjärjestelmien riskejä, teknisistä parametreista etääntyvät, käytön tapoihin ja käyttöympäristöön kiinnittyvät haitat jäävät siinä varsin vähälle huomiolle. Onko meillä keinoja hallita tekoälytransformaatiota, vai muovaako teknologia yhteiskuntaa omilla ehdoillaan?

Useassa EU-maassa on lisätty poliisin valvontaa ja läsnäoloa videopelaajien suosimilla foorumeilla. Myös Euroopan unionissa on kiinnitetty huomiota yhä enemmän videopelialan turvallisuuteen. Suomessakin on käynnistynyt kokeilu uudenlaisesta pelipoliisitoiminnasta, jolla pyritään tavoittamaan ja auttamaan erityisesti nuoria ja muita haavoittuvassa asemassa olevia pelaajia.

Suomessa kehitetty Icehearts on joukkueurheiluun perustuva varhaisen tuen malli, jota pilotoidaan nyt useissa EU-maissa. Tukea tarvitsevista lapsista muodostetaan urheilujoukkue, joka saa luotsikseen Icehearts-kasvattajan.

Rikos- ja päihdekierteestä irrottautumiseksi tarvitaan moniammatillista yhteistyötä ja irrottautumisprosessin tuntemusta. Kansallisiksi suunniteltujen toimintamallien sovittaminen paikallisiin rakenteisiin ei aina suju kitkatta. Kehittämisessä riittävän pitkä hankeaika on keskeinen, jotta korjausliikkeille jää aikaa. Mallien ydinajatukset eivät kuitenkaan saa kadota. Rikoksentorjuntatoimia on seurattava ja kehittämisessä kannattaa hyödyntää tutkittua tietoa.

Muuttuva maailma, nuorisorikollisuuden ilmiöt ja haastavat konfliktit vaativat sovittelun kenttää kehittämään ja arvioimaan käytäntöjään. Sovittelun käytön lisäämistä erityisesti nuorten asioissa on pidetty tärkeänä. Artikkelissa syvennytään laajennetun sovittelun toteutukseen, kokemuksiin ja mahdollisuuksiin.

Helsingin peruskouluissa kehitettiin ennaltaehkäisevää toimintaa ja työkaluja yhdessä oppilaiden, huoltajien, koulujen henkilöstön, poliisin ennalta estävän toiminnon, sosiaali- ja nuorisopalvelujen sekä sovittelutoiminnan kanssa. Tavoitteena on tukea lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia.

Vankien parissa tehtävä sosiaalityö, rangaistusajan suunnittelu ja erilaiset kuntoutusohjelmat pyrkivät vahvistamaan vankien valmiuksia rikoksettomaan elämään ja helpottamaan paluuta yhteiskuntaan. Rikostaustan omaavien kokemusasiantuntijoiden kokemukset ja näkemykset voivat toimia lähtökohtina palveluiden kehittämisessä, jotta ne vastaisivat paremmin vankien tarpeisiin ja haasteisiin.

Rikostaustaisilla naisilla on taustallaan usein traumaattisia kokemuksia ja heillä saattaa olla monenlaisia palveluntarpeita. Tutkimusperustaista traumatietoista ja naiserityistä osaamista vahvistavaa tietoa tarvitaan sosiaali- ja terveyspalveluissa. Olennaista on ammattilaisten kyky tunnistaa ja huomioida asiakkaiden traumakokemukset työssään toimivan tuen ja avun tarjoamiseksi.

Monilla vangeilla on optimistisia odotuksia ennen vapautumistaan. He odottavat tai toivovat onnistunutta paluuta yhteiskuntaan ja rikollisuudesta irtautumista. Tilastojen perusteella tämä ei kuitenkaan ole kovin todennäköistä. Miten meidän tulisi ymmärtää vankien optimistiset pyrkimykset irtautua rikollisuudesta? Ovatko ne vain epärealistisia toiveita ja ruusuisia unelmia vai voivatko ne antaa tietoa, jota voitaisiin hyödyntää uusintarikollisuuden ehkäisyssä?

Valvontarangaistus otettiin seuraamusjärjestelmään vuonna 2011 ja sen tuomitsemismäärät ovat jääneet varsin vähäisiksi. Vuonna 2023 valvontarangaistuksia tuomittiin 149, ja edeltävinä vuosina määrät ovat vaihdelleet 150:n ja 190:n välillä. Väitöstutkimuksessani nousi esiin useita ongelmia, joiden vuoksi valvontarangaistusta ei käytännössä voida soveltaa lainsäätäjän tarkoittamalla tavalla. Valvontarangaistuksen määräämisprosessi on monivaiheinen ja sääntely mutkikasta. Lisäksi valvontarangaistukseen soveltuvien tapausten joukko on rajautunut sangen kapeaksi.

1990-lukua voidaan pitää murroskautena, jossa päihdehoito- ja vankilainstituutiot alkoivat Suomessa kietoutua yhteen aiempaa vahvemmin. Tarkastelin väitöskirjassani tätä yhteenkietoutumista molempien instituutioiden arjessa. Tässä kirjoituksessa keskityn erityisesti vankilainstituutioon ja siihen, kuinka päihdekuntoutusohjelmat ovat normalisoituneet osaksi vankilainstituution arkea 1990-luvulla alkaneen kehityksen myötä.

Vihapuhe ja viharikokset ovat viime vuosina lisääntyneet hälyttävästi niin verkossa kuin sen ulkopuolellakin. Koska varsinkin nuoret viettävät paljon aikaa internetissä, heidän riskinsä joutua verkon vihapuheen tai muun verkkoaggression kohteeksi on korostunut. Yhteensä 14 prosenttia Nuorisorikollisuuskyselyaineiston (2020) yhdeksäsluokkalaisista suomalaisnuorista on joutunut uhriksi verkossa. Vihamotivoitunut verkkoaggressio on tulosten perusteella erityisen suuri riski nuorten mielenterveydelle.

Tervehdys Haaste-lehden lukijoille Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksesta. Syksyn aikana useat kyberturvallisuuteen liittyvät asiat ovat olleet esillä julkisuudessa, kun etenkin pitkittyneet palvelunestohyökkäykset finanssialalla sekä kaapelikatkot ovat olleet päivän ykkösaiheita uutisissa. Muutoin kyberturvallisuuden tila Suomessa on ollut syksyn mittaan varsin tavanomainen.