Hyppää sisältöön

Ylisukupolvisen rikollisuuden ehkäisy on mahdollista

Vuoden 2020 Euroopan rikoksentorjuntakilpailussa etsittiin hyviä menetelmiä vähentää perheiden ja sukujen järjestäytynyttä rikollisuutta. Samalla EU:n rikoksentorjuntaverkosto julkaisi käsikirjan, jossa esitellään räätälöity ja integroitu lähestymistapa klaanipohjaisen rikollisuuden ehkäisemiseen.

Euroopan rikoksentorjuntaverkosto (EUCPN) ja kulloinenkin EU:n puheenjohtajamaa järjestävät vuosittain rikoksentorjuntakilpailun (ECPA). Vuoden 2020 teeman valitsi Saksa. Kilpailuun etsittiin hankkeita, jotka keskittyivät valtakulttuurin ulkopuolella elävien ”klaanien” eli perheiden ja sukujen tekemän järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemiseen. Saksa on ollut huolissaan maassaan toimivista etnisistä ja yhteistä kulttuurista taustaa omaavista ryhmistä, jotka elättävät itsensä monen tyyppisellä ammattimaisella ja järjestäytyneen rikollisuuden kaltaisella toiminnalla, johon ollut hyvin vaikea puuttua ehkäisevin toimin.

Kilpailun teema oli ajankohtaisempi Saksalle kuin monelle muulle Euroopan maalle. Tämä saattoi olla syynä, että kilpailuehdokkaita lähetettiin tänä vuonna vain yhdeksästä maasta. Kilpailuehdokas lähti myös Suomesta, vaikka meillä klaani- tai sukuperustaisen rikollisuuden tilanne moniin Euroopan maihin verrattuna on varsin marginaalinen. Ehkä juuri tästä syystä Suomen kansalliseen kilpailuun saatiin vain kaksi ehdokasta, Ehjä Perhe-hanke Kriminaalihuollon tukisäätiöstä ja keskusrikospoliisin ja Helsinki Mission Aggredi-hankkeen yhteistyössä toteuttama EXIT-toiminta.

Tavoitteena tutkimukseen perustuvan osaamisen jakaminen

ECPA-kilpailun tavoitteena on löytää ja vaihtaa tietoja mahdollisimman hyvin tutkimuksella arvioiduista rikoksentorjuntahankkeista, joissa käytetään erilaisia rikoksentorjunnan menetelmiä. Kilpailun raati kiinnitti arvioinnissa huomiota siihen, kuinka hyvin ehdokkaat keskittyivät rikollisuuden tai rikollisuuden pelon torjuntaan kilpailun teeman puitteissa, oliko hanke innovatiivinen ja dokumentoidusti tuloksellinen, perustuiko se yhteistyöhön ja sen toistettavuuteen muissa jäsenmaissa.

Kilpailukutsussa etsittiin alusta alkaen hyvin dokumentoituja ja mielellään tutkimuksella arvioituja hankkeita, kuten hyvin varhaisessa vaiheessa tehtävää ehkäisevää työtä, nuorten rikosuran katkaisemiseen tähtäävää toimintaa tai hankkeita, joissa toteutetaan järjestäytyneestä rikollisuudesta irrottautumista tukevaa Exit-tyyppistä toimintaa. Kilpailuun kannustettiin osallistumaan myös hankkeita, joissa eri viranomaiset, kuten poliisi, syyttäjä, tuomioistuin, tulli ja veroviranomaiset tekevät yhteistyötä esimerkiksi hallinnollisen rikoksentorjunnan keinoin. Lisäksi etsittiin hankkeita, joilla pyritään vaikuttamaan kohderyhmään kuuluviin naisiin, jotka vastaavat lasten kasvatuksesta ja saattavat olla painostuksen kohteena.

Kriminaalihuollon tukisäätiön Ehjä perhe -toiminnan perheleiritoiminta antoi välineitä rikollisuudesta irrottautumiseen. Perheleirit on tarkoitettu vankeusrangaistusta suorittaville ja heidän perheilleen, ja ne ovat sisällöltään intensiivistä perhe- ja parisuhdetyötä. Perheleireillä tarjotaan vangeille ja heidän perheenjäsenilleen ammattiapua pari- ja perhesuhteiden hoitoon ja vanhemmuuteen, vertaistukea samassa elämäntilanteessa olevien kanssa sekä mahdollisuus yhteiseen aikaan ja läheisyyteen perhesiteiden vahvistamiseksi. Toiminnalla tuetaan irrottautumista järjestäytyneestä rikollisuudesta ja jengielämästä sekä ylisukupolvisen rikollisuuden katkaisemista ja uusintarikollisuuden vähentämistä.

Kilpailun raati kiitti Suomen hanketta toteutuksen taustalla olevasta teoreettisesta lähtökohdasta eli läheissuhteiden ylläpitämisen tärkeydestä rikoksista irrottautumisessa. Raati arvosti hankkeen selkeää tavoitteiden erittelyä ja jatkuvaa työprosessien ja asiakaskokemuksen arviota. Koska kilpailun teema ja kohderyhmä olivat niin erityisiä ja vaikeasti tavoitettava ryhmä, jäi raati kaipaamaan hankkeen selvempää kytkemistä kilpailun teemaan. Raati arveli, että yhteistyökumppaneita tämän kaltaisen rikollisen käyttäytymisen ehkäisemiseen ja vähentämiseen olisi todellisuudessa tarvittu enemmän kuin nykyisin mukana olevat Rikosseuraamuslaitos ja järjestötoimija. Suomi ei tänä vuonna hyvästä palautteesta huolimatta yltänyt palkintosijalle.

Kolmella kärkihankkeella vahva teoreettinen ote ja yhteistyö

Kilpailun voitti Irlannin Greentown-hanke, jossa rikosprosessi-, rikosseuraamus- ja lastensuojeluviranomaisten yhteistyöllä vähennetään rikollisten verkostojen roolia ja vaikutuksia nuorten elämään. Hankkeen muut kantava pilarit ovat yhteisössä tehtävät ehkäisevät sekä perheitä että lapsia ja nuoria tukevat intensiiviset ohjelmat ja koulutusta ja oppimista tukevat toimet. Raati arvosti hankkeen vahvoja teoreettisia lähtökohtia, hankkeen hyvää suunnittelua ja dokumentointia ja valitsi sen parhaaksi esimerkiksi monialaisesta yhteistyöstä, jossa käytettiin kokonaisvaltaista otetta, erilaisia rikoksentorjunnan menetelmiä ja jokaisen kumppanin selkeitä rooleja. Koska hanke ei ole vielä ollut kauaa toiminnassa, arviointituloksia on toistaiseksi ollut vähän saatavilla. Hyvän dokumentoinnin takia sen toistaminen muissa Euroopan maissa nähtiin mahdolliseksi.

Raati arvioi Hollannin Lain yläpuolella olevat (The Untouchables Approach) -hankkeen paikallisen ja erityisen vähäosaisen Maastrichtin alueen muutamiin perheisiin ja asukkaisiin suuntautuvan hankkeen kakkossijalle. Yhteistyöverkostossa toimi projektin vetäjän rinnalla niin poliisi, syyttäjä, kunta, koulu, sosiaalityö ja hyvinvointia tukevat organisaatiot. Hankkeessa yhdistettiin rikoskontrolli rikosten ehkäisyyn, kuitenkin niin, että erityisesti perheiden lapsiin ja nuoriin kohdistuvat ehkäisevät toimet olivat etusijalla. Raati arvosti pyrkimystä rakentaa luottamusta viranomaisiin, hyviä arviointimenetelmiä ja saavutettuja tuloksia, jotka vahvistivat sosiaalista inkluusiota ja pelotusvaikutuksen ehkäisevää käyttöä. Hanke arvioitiin paikallisuutensa takia suhteellisen helposti toistettavaksi muualla Euroopassa.

Ruotsin monivaiheinen Tickan-malli käynnistyi poliisin repressiivisillä toimilla, mutta on edetessään lisännyt ehkäiseviä toimia. Hankkeella pyritään mm nopeuttamaan rikosprosessia, jotta todistajat ja asianomistajat eivät vetäytyisi rikosprosessista. Hankkeen toteutus nojaa kriminologiseen teoriapohjaan, ja mallia pidettiin hyvin dokumentoituna. Malli on ennen kaikkea poliisiin strategia ja nojaa vahvaan poliisiin mukanaoloon sekä on helposti toteuttavissa siellä, missä lainvalvonta ja poliisin toiminta vastaavat Ruotsin yhteisöissä toteutettua lähipoliisistrategiaa.

Käsikirja korostaa räätälöityä ja integroitua lähestymistapaa

Euroopan rikoksentorjuntaverkosto palvelee jäsenmaita kokoamalla kilpailuehdokkaista ja kilpailun teemasta käsikirjan, jota voi hyödyntää kulloisenkin rikosilmiön taklaamiseksi kansallisella ja paikallisella tasolla. Uusin käsikirja esittelee aluksi klaanien ja perheiden tekemää rikollisuutta, sen taustalla olevia moninaisia tekijöitä sekä perheiden tekemän rikollisuuden teoreettista perustaa, jonka pohjalta voidaan suunnitella ehkäiseviä ja vähentäviä toimia vaikeasti saavutettavalle, yhteiskunnan ulkopuolella ja sen normien ulkopuolella elävälle ryhmälle.

Käsikirjassa esitellään eri tyyppisiä ehkäiseviä toimia, joita kannattaa suunnata eri vaiheissa tämän tyyppiseen rikollisuuteen johtaviin tekijöihin ja prosesseihin. Se esittelee mitä ehkäisymekanismeja interventioiden on tarkoitus käynnistää ja millaista näyttöä niistä on saatu. Parhaimmillaan integroitu ja räätälöity lähestymistapa nojaa perusteelliseen kartoitukseen ja siinä yhdistyy erilaisia toimia ja monia toimijoita.

Klaanipohjaisen ja ylisukupolvisen rikollisuuden vähentäminen on mahdollista. Se alkaa jo riskiperheisiin ja niiden lapsiin ja nuoriin kohdistuvilla interventioilla, joilla voidaan vahvistaa yleisiä normeja, vähentää rikoksiin rekrytoitumista sekä tarjota koulunkäynnin tukea ja hyviä harrastusmahdollisuuksia. Tehokas rikosten ehkäisy yhdistää sosiaalisen, kehityksellisen, tilannetorjunnan ja rikosoikeusjärjestelmän toimet.

Käsikirja tuo selkeästi esiin sen, kuinka kannattavaa ja tärkeää on toimia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa!

Saija Sambou

Kirjoittaja on erityisasiantuntija rikoksentorjuntaneuvostossa / oikeusministeriössä.

Kuvassa Noora Alanen ja Sanna Sunikka esittelevät Kriminaalihuollon tukisäätiön perheleiritoimintaa. (Kuva: Riikka Kostiainen)

Lisätietoa

Ilmiön taustasta ja teoriasta 

Tehokkaita ehkäisykeinoja 

Integroitu lähestymistapa 

Kilpailun ehdokkaat 

Haaste 1/2021