Väkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen korostuvat korona-aikana
Poliisille ilmoitettiin vuonna 2020 yhteensä yli puoli miljoonaa rikoslakirikosta. Määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna runsaalla 20 prosentilla. Poliisin tietoon tulleessa rikollisuudessa lisääntyivät erityisesti huumeiden käyttö, liikennekaahailu sekä tietoverkkorikollisuus.
Väkivaltarikosten yhteismäärä laski vajaalla kolmella prosentilla. Yleisillä paikoilla tapahtuneiden väkivaltarikosten määrä laski yli kymmenellä prosentilla, kun yksityisillä paikoilla määrä vastaavasti nousi vajaalla viidellä prosentilla. Henkirikosten ja niiden yritysten määrä lisääntyi lähes 15 prosenttia.
Poliisin saamien kotihälytysten määrä kasvoi edellisvuodesta noin kymmenen prosenttia. Etenkin niin sanotut metelikeikat lisääntyivät, mutta hieman kasvua oli myös perheväkivallaksi määritellyissä tehtävissä. Perheväkivallaksi luokitelluissa rikosilmoituksissa sen sijaan oli laskua yli viisi prosenttia. Korona-ajan väkivaltaan liittyvät tutkimukset tulevat antamaan merkittävää tietoa numeroiden takaa, mutta selvää on, että pandemian jatkuessa on entistäkin tärkeämpää, että viranomaiset osaavat tunnistaa ja puuttua erilaiseen väkivaltaan.
Koronapandemian aikana poliisi on nostanut prioriteeteissä korkealle ennalta estävän toiminnan ja siihen liittyvän moniviranomaisyhteistyön, jolla pyritään yksilöiden ja yhteisöjen ongelmien ratkaisuun kokonaisvaltaisella, juurisyihin pureutuvalla puuttumisella ja auttamisella. Poliisi myös käynnisti viime vuoden lopulla Pysähdy-kampanjan, jolla rohkaistaan hakemaan apua varhaisessa vaiheessa.
MARAK-projektilla kehitetään poliisin osaamista ja riskinarviointia
Poliisin osaamisen kehittäminen perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan sekä naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttumiseksi ja ennalta estämiseksi on noussut esille viime vuosina muun muassa Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa valvovan GREVIOn maaraportissa, naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelmassa sekä apulaisoikeuskanslerin perheväkivaltatehtävää koskevassa kanteluratkaisussa. Hallitusohjelmaan on jo ennen koronaepidemiaa kirjattu tavoite kiinnittää erityistä huomiota henkilökohtaiseen koskemattomuuteen sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten, erityisesti lapsiin kohdistuvien rikosten sekä lähisuhdeväkivallan vähentämiseen.
Poliisihallitus on saanut sosiaali- ja terveysministeriöltä vuodeksi 2021 erillisrahoituksen MARAK-projektiin, jolla poliisien osaamista tullaan selvittämään ja kehittämään. Viranomaiset ovat perinteisesti tunnistaneet hyvin fyysistä väkivaltaa, mutta tavoitteena on parantaa erilaisen väkivallan tunnistamista, riskinarviointia, puuttumista sekä ennalta estämistä uusintarikollisuus huomioiden. Erityisen kehittämisen kohteena on valvonta- ja hälytystoiminnassa työskentelevien poliisien osaaminen, koska heillä on usein auttamisen ketjussa ensimmäinen ja siten erityisen merkityksellinen kohtaaminen rikoksen uhrin, tekijän ja muun lähipiirin kanssa.
Projektin keskeisenä tavoitteena on myös levittää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimaa moniammatillista riskinarviointimenetelmää MARAKia, jossa tunnistetaan toistuvan ja vakavan väkivallan riskissä olevat parisuhdeväkivaltatapaukset ja uhria autetaan eri toimijoiden keinoin. MARAK-toiminta on tällä hetkellä käytössä 38 paikkakunnalla.
Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on piilorikollisuutta
Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on piilorikollisuutta ja sille on tyypillistä, että väkivalta on viranomaisten tietoon tullessa jatkunut jo jonkin aikaa tai pidempään. Väkivalta voi olla luonteeltaan paitsi fyysistä, myös esimerkiksi henkistä, taloudellista, seksuaalista, digitaalista, vainoamista, kunniaan liittyvää tai erilaista laiminlyömistä tai kaltoinkohtelua. Usein väkivallan muodot yhdistyvät niin, että sama henkilö joutuu kohtaamaan erilaisia tekoja. Väkivallan uhri voi olla esimerkiksi puoliso tai ex-puoliso, lapsi tai ikäihminen.
On erityisen tärkeää huomata, että väkivalta koskettaa varsinaisen uhrin ja tekijän lisäksi myös muuta lähipiiriä, jolloin myös nämä ihmiset saattavat olla auttavien palvelujen tarpeessa. Väkivallalla ratkaisumallina on taipumusta periytyä, joten senkin vuoksi on erityisen tärkeää, että väkivallan kierre saadaan katkaistua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan dynamiikkaan kuuluu, että rikosten uhrit saattavat eri syistä olla haluttomia selvittämään tapahtunutta tai vähätellä asiaa esimerkiksi häpeän tai pelon vuoksi. Myös yhteisen kielen puute tai kulttuuriin liittyvät seikat voivat vaikeuttaa tapahtumien selvittämistä viranomaisten kanssa. Siksi uhreja kohtaavat toimijat tarvitsevat tietoa ja osaamista niin osapuolten kohtaamiseen, väkivallan tunnistamiseen, riskinarviointiin kuin palveluihin ohjaamiseenkin. Poliisilla on lisäksi keskeinen rooli rikosvastuun toteutumisessa.
Rikosten uhrien oikeuksista huolehtiminen on koronapandemian myötä korostuneen tärkeää. Ihmiset ovat jo vuoden viettäneet kotona tavallista enemmän aikaa ja kontaktit kodin ulkopuolisiin ihmisiin ovat ehkä pysyvästikin vähentyneet. Samalla kun väkivallan tekijällä saattaa olla entistä tiukempi ote uhrista, ulkopuolisten mahdollisuus havaita ongelmia on aiempaa pienempi. Uhrilla voi olla eri syistä vaikeuksia hakea apua. Sen vuoksi on erityisen tärkeää, että avun tarve osataan tunnistaa, tilanteeseen puututaan ja oikeanlaista apua tarjotaan kynnyksettä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus arvioi, että koronaepidemian vaikutukset lähisuhdeväkivallan määrään ja palvelujärjestelmään tulevat oletettavasti näkymään vielä pitkään tulevaisuudessa. Poliisi ei yksin ratkaise tilanteen tuomia haasteita, vaan korjaamiseen tarvitaan niin viranomaisten kuin järjestötoimijoidenkin yhteistyötä, samoin ihan jokaisen välittämistä toisistaan kysyen riittävän usein: mitä sinulle oikeasti kuuluu?
Minna Liimatainen
Kirjoittaja on ylikomisario Poliisihallituksessa ja hoitaa siellä MARAK-projektia.
Poliisilla on velvollisuus ohjata uhreja auttaviin palveluihin
Rikosten uhrien asema vahvistui merkittävästi vuonna 2016 voimaan tulleella ns. rikosuhridirektiivillä.
‒Poliisin velvollisuuksiin kuuluu kirjata rikosilmoitus, huolehtia uhrin riittävästä informoimisesta tukipalveluista sekä tehdä väkivaltaan liittyvä riskiarvio ja mahdollisen väliaikaisen lähestymiskiellon määräämisen arvio, toteaa poliisitarkastaja Pekka Heikkinen Poliisihallituksesta.
Poliisihallitus on viime kesänä laatinut poliisiyksiköille täsmennetyn ohjeen perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan sekä naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttumiseksi ja ennalta estämiseksi. Ohjeessa korostuvat etenkin viipymättä tehtävät toimet, joihin apulaisoikeuskanslerikin on kiinnittänyt huomiota.
‒ Poliisin velvollisuuksiin kuuluu kertoa tukipalveluista väkivallan uhrille jo heti tapahtuneen jälkeen ja tarvittaessa ohjata palveluihin aktiivisesti yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Väkivallan katkaisemiseksi on tärkeää pyrkiä saattamaan myös väkivallan tekijä auttavien palvelujen piiriin, sanoo poliisitarkastaja Pekka Heikkinen.
Järjestötoimijat tekevät erittäin merkittävää työtä niin uhrien kuin tekijöidenkin auttamiseksi. Yksi keskeisistä toimijoista ja poliisin yhteistyökumppaneista on Rikosuhripäivystys (RIKU).
‒ Poliisin Rikosuhripäivystykseen ohjaamien asiakkaiden määrä on ollut selkeässä kasvussa viime vuodet. Rikoksen uhri saa Rikosuhripäivystyksestä tukea esimerkiksi kuulusteluun tai avustajan hankkimiseksi sekä tilanteeseen ylipäätään, Heikkinen sanoo.
