Elintarvikeketjun rikokset ovat globaali ongelma
Rikollinen toiminta lisää eläintauti- ja kasvitautiriskejä; Suomessa aiemmin esiintymätön eläintauti voi levitä eläintiloille ja johtaa siten lihantuotannon rajuun laskuun. Esimerkiksi afrikkalainen sikarutto leviää helposti ja taudin saastuttamilta alueilta ei lihaa saa Suomeen tuoda. Laiton sianlihantuonti voi johtaa afrikkalaisen sikaruton leviämiseen ja aiheuttaa siten suomalaiselle lihantuotannolle -ja viennille valtavat taloudelliset menetykset.
Elintarvikeketjuun tunkeutunut rikollinen toiminta voi myös aiheuttaa terveysvaaroja, kun esimerkiksi elintarvikkeiden pakkausmerkinnät kertovat eri tavoin muunneltua totuutta elintarvikkeen alkuperästä, ominaisuuksista tai käyttöajan pituudesta. Rikollinen toiminta elintarvikeketjussa vaikuttaa aina rehellisten toimijoiden mahdollisuuksiin pärjätä omalla toimialallaan. Samalla lisääntyy epäluottamus muita alan yrityksiä sekä viranomaisia kohtaan. Pahimmillaan elintarvikeketjun rikokset voivat vaikuttaa vientiin ja vaikuttaa myös Suomen maabrändiin. Myös kuluttajatasolla kärsitään elintarvikeketjun rikoksista, kun kuluttajien tekemät eettiset arvovalinnat, odotukset ja tuotteista luodut mielikuvat petetään.
Koronapandemia on sotkenut kansainväliset elintarvikkeiden markkinat maiden suljettua rajojaan. Covid-19 ei ole hillinnyt väärennettyjen elintarvikkeiden kauppaa, pikemminkin päinvastoin. Interpolin mukaan rikolliset ottavat sekavasta tilanteesta kaiken irti. Ruoan kulutustavoissa nopeasti tapahtuneet muutokset ovat aiheuttaneet globaalisti toisaalta niukkuutta tiettyjen elintarvikkeiden saatavuudessa ja toisaalta valtavia määriä vanhentuneita elintarvikkeita. Koronapandemian aikana toteutetuissa kansainvälisissä viranomaisoperaatioissa on löytynyt aiempaa enemmän päiväysmerkintöjen laitonta muuttamista. Saatavuusongelmat jonkun elintarvikeryhmän, kuten lihan, kohdalla jäävät usein lyhytaikaisiksi, kun petoksellista toimintaa harjoittavat keksivät korvaavia tuotteita, jotka eivät välttämättä ole lihaa lainkaan – esimerkkinä elintarvikkeeksi kelpaamattomia sivutuotteita voidaan jauhaa ja käyttää jauhelihan asemasta.
Liityntäpinta muihin rikoksiin
Elintarvikeketjun rikosepäilyjen yhteydessä on viime vuosina havahduttu siihen, että ongelmat näyttävät kasautuvan usein samoille toimijoille ja niissä on usein liityntäpintaa muihin rikostyyppeihin, kuten esimerkiksi ympäristörikoksiin. Kun elintarvikeketjun toimijalla on ongelmia lainsäädännön vaatimusten noudattamisessa, ongelmia havaitaan myös muiden lainsäädäntösektoreiden vaatimusten noudattamisessa. Esimerkkinä eläintilallinen, jonka eläinten pidossa havaitaan eläinsuojeluongelmia. Seuraavilla valvontakäynneillä valvontaviranomaiset joutuvat puuttumaan elintarvike- ja sivutuotelainsäädännön vastaiseen toimintaan, kuten eläinten laittomaan teurastukseen ja raatojen lainvastaiseen hautaamiseen. Rikosprosessissa raatojen laiton hautaaminen nähdään usein ympäristön turmelemisena.
Elintarvikeketjun rikollisuuden tunnistamisen näkökulmasta olisi tärkeää, että samassa tekokokonaisuudessa nähtäisiin myös monialatapauksen lisäulottuvuudet, kuten eläintaudin leviämisvaaran aiheuttaminen ja/tai sivutuotelakirikkomus.
Laajemman kokonaiskuvan hahmottaminen edellyttää usean eri viranomaisen välistä yhteistyötä, joka työllistävyydestään huolimatta voi pitkällä aikavälillä tuottaa säästöjä, kun monialaisesti rikollista toimintaa harjoittavan toimijan taloudellista hyötyä tuottavat rahavirrat saadaan katkaistua kerralla. Jos kukin yksittäinen rikos saatetaan rikosprosessiin omana tekonaan, kuormitetaan rikosprosessin viranomaisia ja toisaalta monialainen rikollinen toiminta ei juurikaan häiriinny.
Haasteet valvontatyössä
Tarkastuksia tekevät valvojat kunnallisissa valvontayksiköissä, Aluehallintovirastoissa ja ELY-keskuksissa ovat keskeisessä roolissa laittoman toiminnan tunnistamisessa. Heidän työssään tekemänsä havainnot epäillystä rikollisesta toiminnasta ovat perusta elintarvikeketjun rikosten tunnistamiselle sekä torjunnalle.
Valvontatyöhön liittyy kuitenkin runsaasti haasteita, sillä epäilyn herättyä tarkastukselle mennään tyypillisesti yksin, ilman muita viranomaisia. Toimijat voivat olla luovuttamatta pyydettyjä asiakirjoja ja estää pääsyn tarkastettaviin tiloihin. Rikollinen toiminta on saattanut jatkua vuosikausia, ennen kuin asiaan puututaan valvonnassa. Toiminnalla ansaittu rikoshyöty voi olla kasvanut huomattavaksi.
Viranomaisten antama väärä ohjeistus, huolimattomuus tai osaamattomuus – niitä tarjotaan usein syiksi toiminnassa havaituille lainvastaisuuksille. Asiat eivät ole kuitenkaan aina siten, kuin toimija kertoo – mikäli toimija suostuu valvontaviranomaiselle edes mitään kertomaan. Tietoisesti ja tarkoituksella rikollista toimintaa jatkava toimija tekee kaiken välttääkseen kiinnijäämisen ja usein nähdään paljon vaivaa jälkien peittämiseen, jotta rikollinen toiminta ei tulisi havaituksi. Valvontaviranomaisille suunnatuissa koulutuksissa on nostettu esiin rikollisen toiminnan tunnistamisen vaikeus ja valvontaviranomaisilta vaadittava ajattelutavan muutosta tunnistaa rikolliset motiivit ja taloudellisen hyödyn tavoittelun houkuttelevuus.
Käytännön valvontatyötä tekevien viranomaisten on käyttämiensä hallinnollisten pakkokeinojen lisäksi tai niiden sijasta tehtävä myös tutkintapyyntö poliisille tai otettava yhteyttä Ruokavirastoon. Valvojan omin silmin tekemien havaintojen perusteella määrittyvä tekoaika saattaa kuitenkin jäädä lyhyeksi, millä on tutkintapyyntöä tehtäessä ja esitutkintaa suoritettaessa vaikutusta rikosnimikkeeseen ja käytettävien pakkokeinojen valikoimaan.
Jälleen esiin nousee yhteistyön merkityksen tärkeys. Toimivan, lainsäädäntöön perustuvan tiedonluovutuksen keinoin valvontaviranomaiset voivat muilta viranomaisilta saamiensa tietojen kautta tarjota esitutkintaviranomaisille tietoa rikollisen toiminnan tarkasteluajan laajentamiseksi. Se voi antaa mahdollisuuden ”jäykempien” rikosnimikkeiden käyttöön ja sitä kautta laajempaan käyttövalikoimaan esimerkiksi pakkokeinojen osalta.
Ruokavirasto panostaa vahvasti elintarvikeketjun rikosten torjuntaan
Elintarvikeketjun rikollisuuden torjunta otettiin ensimmäistä kertaa osaksi kansallista harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaa ja toimenpideohjelmaa: Vuosille 2020–2023 suunnatun toimenpideohjelman moniviranomaisyhteistyöhankkeen osana on käynnissä elintarvikeketjun rikollisuuden torjunnan kehittäminen Ruokavirastossa.
Ruokavirastossa toimintansa alkuvuodesta 2021 käynnistäneen rikostorjuntatiimin keskeisiin tehtäviin kuuluu elintarvikeketjun rikollisuuden valtakunnallisen tilannekuvan ylläpito ja analysointi. Käytännön tasolla tämä on tarkoittanut ajankohtaisen tilannekuvatiedon kokoamista yhteen ja analysointia niin Ruokaviraston sisällä kuin yhdessä 62 kunnallisen elintarvikevalvontayksikön, kuuden Aluehallintoviraston ja 15 ELY-keskuksen kanssa. Tilannekuvatoiminnon avulla toimintaa pyritään entistä paremmin ohjaamaan suunnitelmallisen ja rikosperusteisen valvonnan suuntaan.
Valvontaviranomaisten välistä yhteistyötä syventämään on lisäksi perustettu rikollisuuden torjunnan kehittämiseen keskittyvä, säännöllisesti kokoontuva valvontaverkosto, jossa on mukana edustajia valtakunnallisesti kaikista valvontaketjujen viranomaista. Valvontaverkostolle järjestettiin syksyn 2022 ajan koulutuksia kuukausittain ja koulutukset jatkuvat vuoden 2022 aikana kolmen viikon välein. Koulutusten aiheet ovat vaihdelleet elintarvikeketjun rikollisen toiminnan ja rikoksella saadun hyödyn tunnistamisesta infoluentoihin ihmiskaupasta ja Verohallinnon sekä Tullin kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Valvontaverkoston koulutuksiin ovat tervetulleita kaikki Aluehallintovirastojen, ELY-keskusten, kunnallisten valvontayksiköiden ja Ruokaviraston asiantuntijat sekä muiden yhteistyöviranomaisten edustajat. Koulutuksille on nähty olevan tilausta, sillä keskimäärin koulutuksiin on osallistunut 150–200 valvonta- ja yhteistyöviranomaista jokaisella kerralla.
Koulutusta järjestetään alkuvuodesta 2022 myös esitutkintaviranomaisille ja syyttäjille Food Fraud Road Show 2 -koulutuskiertueeksi nimetyillä koulutuspäivillä koko elintarvikeketjun rikollisuuden torjunnan kattavalla teemalla. 11 poliisilaitoksen alueella ja Keskusrikospoliisissa pidettävissä koulutustilaisuuksissa osallistujat tulevat poliisilaitosten petos- ja talousrikosyksiköistä, syyttäjäalueilta, Verohallinnosta, Aluehallintovirastoista, ELY-keskuksista sekä kunnallisista elintarvikevalvonnan valvontayksiköistä.
Rikostorjuntatiimin työsarkaan kuuluu myös moniviranomaisyhteistyön tehostaminen elintarvikeketjun sisällä muun muassa Verohallinnon ja Aluehallintovirastojen työsuojeluviranomaisten kanssa ns. monialatapauksissa, joita on tullut ilmi useilta toimialoilta, esim. ravintoloihin, marjatiloihin, eläintiloihin sekä elintarvikealan laitoksiin liittyen.
Toimenpideohjelman mukaisesti kehitetään myös Ruokaviraston ja Tullin yhteistyötä. Suunnitelmallisen ja riskiperusteisen petosvalvonnan suunnitteleminen on käynnistynyt. Yhteistyöhankkeessa keskitytään kalliiden elintarvikeryhmien (kuten tuoreet marjat, liha ja kala) laittoman tuonnin torjuntaan yhdessä kuntien elintarvikevalvontaviranomaisten kanssa. Tavoitteena on myös päästä entistä paremmin valvomaan tarkastamattoman ja/tai alkuperältään epäselvän lihan tuontia Suomeen sekä tehostaa yhteistyötä Suomeen ulkomailta kohdistetun laittoman verkkokaupan valvonnassa. Rajat ylittävän tavaraliikenteen riskituotteiden ja -toimijoiden sekä trendien tunnistamisen ja analysoinnin jälkeen päästään yhteistyössä laatimaan Ruokaviraston ja Tullin yhteistä petostorjunnan tilannekuvaa ja torjuntasuunnitelmaa.
Kaiken kehittämistyön rinnalla huolehditaan luonnollisesti tärkeimmästä tehtävästä, eli elintarvikeketjussa epäiltyjen rikostapausten eteenpäin saattamisesta; laatimalla tutkintapyyntöjä poliisille ja tullille, konsultoimalla valvontaviranomaisia epäillyissä rikostapauksissa, osallistumalla poliisin harkinnan mukaan esitutkinnan eri vaiheisiin, antamalla loppulausuntoja ja asiantuntijalausuntoja sekä toimimalla todistajan tai asiantuntijan roolissa pääkäsittelyissä eri oikeusasteissa.
Uusi elintarvikelaki ja Ruokaviraston asema
Huhtikuussa 2021 voimaan tullut uusi elintarvikelaki puuttuu entistä tehokkaammin elintarviketurvallisuuden lisäksi myös rikolliseen toimintaan. Uudistunut laki antaa viranomaisille aiempaa paremmat mahdollisuudet tunnistaa ja ehkäistä rikoksia muun muassa toimijan luotettavuuden selvittämisellä.
Uudessa laissa Ruokavirastolla on aiempaa selkeämpi rooli rikosprosessin eri vaiheissa: Elintarvikelain 69 § 4 kohdan mukaan Ruokavirastolle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi esitutkinnassa. Tämän lisäksi syyttäjän on varattava Ruokavirastolle tilaisuus lausunnon antamiseen ennen syyteharkinnan päättymistä. Ruokavirastolla on myös läsnäolo- ja puheoikeus asiaa tuomioistuimessa suullisesti käsiteltäessä. Odotuksena on, että pykälän yhdenmukaisen soveltamiskäytännön myötä Ruokaviraston aseman huomioiminen ja asiantuntemuksen hyödyntäminen muuttuisi säännönmukaiseksi tavaksi toimia.
Katse tulevaisuuteen
Elintarvikeketjun rikollisuuden torjunnassa otetaan parhaillaan tarpeellisia edistysaskeleita. Tärkeitä tavoitteita viranomaisyhteistyössä on tiedonvaihtoon liittyvien sääntöjen omaksuminen, verkostoituminen sekä pyrkimys oppia parhaita käytänteitä toinen toisiltamme. Jotta voidaan entistä paremmin kehittää puuttumiskeinoja elintarvikeketjun rikolliseen toimintaan, tulee lisätä tietoisuutta siitä, millaisia rikoksia elintarvikeketjussa esiintyy. Syvällisemmän ymmärryksen kautta rakentuu vankempi pohja havaita ja päästä puuttumaan rikolliseen toimintaan elintarvikeketjussa.
Viranomaisyhteistyön päämääränä on kuluttajien terveyden ja taloudellisten etujen suojelemisen ohella oikein toimivien alan toimijoiden toimintaedellytysten parantaminen kitkemällä laittomia menettelytapoja ja toimijoita pois elintarvikesektorilta. Elintarvikeketjun rikollisuuden torjunta edellyttää niin kansallisesti innovatiivista kuin myös rajat ylittävää viranomaisyhteistyötä, unohtamatta tärkeässä roolissa olevaa yhteistyötä alan toimijoiden kanssa.
Hanna Brotherus & Minna Willman-Koistinen
Brotherus on johtava lakimies ja Minna Willman-Koistinen johtava asiantuntija Ruokavirastossa.
Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva
