Päihteet ja nuoret poliisin liikenneturvallisuustyön keskeisiä vaikuttavuuskohteita
Liikennevalvonta on keskeinen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden alaan kuuluva tehtävä. Se kuuluu niin liikennepoliisitoiminnan kuin myös valvonta- ja hälytystoiminnan perustehtäviin. Siinä vaikutetaan ennalta estävästi sekä seuraamuksen saajaan että valvonnan havaitseviin tienkäyttäjiin. Liikennevalvonta onkin poliisin keskeinen tapa vaikuttaa sekä liikenneturvallisuuteen että liikenteessä ilmenevään rikollisuuteen, laajasti ymmärrettynä. Tarkoitus on ensisijaisesti lisätä tienkäyttäjien koettua eli subjektiivista kiinnijäämisriskiä, ei ainoastaan reagoida jo tapahtuneisiin laittomuuksiin ja kirjata mahdollisimman paljon rikosilmoituksia tai seuraamuksia.
Sisäministeriön Liikennevalvonnan ja -turvallisuustyön ohjelmassa vuosille 2021–2030 on nimetty keskeiset vaikuttavuuskohteet, joita ovat mm. ajoterveys ja vireystila, alkoholi, huumausaineet ja lääkkeet sekä nuoret. Ennen kaikkea näihin vaikuttavuuskohteisiin pyritään kohdistamaan valvontaa sekä tiellä, maastossa että vesillä. Valvonnan lisäksi niihin pyritään vaikuttamaan myös muulla poliisitoiminnalla sekä viestinnällä.
Liikennevalvonnassa poliisi puuttuu samalla myös muihin välitöntä puuttumista edellyttäviin asioihin. Poliisin tulee valvonnassa aktiivisesti pyrkiä paljastamaan myös muita kuin varsinaisia liikennerikoksia. Liikenteessä ilmenevä rikollisuus on tyypillisesti piilorikollisuutta, joka tulee ilmi liikennevalvonnassa. Liikennerikollisuuskin tulee ilmi valtaosaltaan ainoastaan poliisin aktiivisen liikennevalvonnan tuloksena.
Rikostorjunnan ja lupahallinnon toimin voidaan vaikuttaa tehokkaasti liikenneturvallisuuteen sekä tiellä ilmenevään rikollisuuteen. Millä tahansa poliisin tehtävällä voi ilmetä seikkoja, jotka antavat syytä epäillä ajo-oikeuden haltijan ajokortin terveysvaatimusten täyttymistä. Esimerkiksi mielenterveyteen tai päihteiden käyttöön liittyvä tehtävä voi antaa perusteen ajoterveyden selvittämiselle. Vastaavasti esimerkiksi erilaiset talous-, ympäristö- ja yritystoiminnan laajat harmaan talouden rikokset saattavat ilmetä yksittäisinä tekoina liikennevalvonnan yhteydessä. Omaisuus- ja rajat ylittävään rikollisuuteen liittyy leimallisesti mahdollisuus tunnistaa ja tavoittaa epäiltyjä ja anastettua omaisuutta liikenteestä.
Rattijuopumusvalvonta tärkeä osa poliisin liikenneturvallisuustyötä
Alkoholi, huumeet ja päihtymistarkoituksessa käytetyt lääkkeet ovat merkittävimpiä riskitekijöitä liikenteessä. Päihtyneenä ajamisen lisäksi ajokunto voi olla heikentynyt myös muista syistä, kuten krapulan aiheuttaman väsymyksen tai pitkäaikaiskäytön aiheuttamien kognitiivisten häiriöiden tai sairauden vuoksi. Alkoholi voi pahentaa myös muiden sairauksien oireita ja heikentää ajokykyä.
Rattijuopumusrikosten vähentäminen on poliisin liikenneturvallisuustyön yksi tärkeimmistä tavoitteista. Rattijuopumusvalvonta on tehokas keino vaikuttaa rattijuopumusten ja sitä kautta onnettomuuksien määriin. Rattijuopumusvalvonta on paljastavaa valvontaa eli rikokset tulevat tietoon pitkälti poliisin oman toiminnan ja valvonnan kautta. Poliisi voi saada paljastettua enemmän rattijuopumusrikoksia paitsi valvontaa tehostamalla myös sitä uudella tavalla kohdentamalla tietojohtoisuuteen perustuen.
Nuorten tieliikennekuolemien ehkäisyyn panostettava
Viime vuonna Suomen tieliikenteessä kuoli 189 ihmistä. Tämä Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilastoon perustuva luku ei sisällä sairauskohtaukseen kuolleita. Määrä on ennätysalhainen, mutta jokainen kuolema liikenteessä on liikaa. Suunta joka tapauksessa on viime vuosina ollut positiivinen. Tieliikenteen liikenneturvallisuustyötä ohjaa ja on jo pitkään ohjannut nollavisio, jonka tavoitteena on, että kaikki liikennemuodot ovat vuoteen 2050 mennessä niin turvallisia, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä.
Vuoden 2022 tieliikennekuolemissa (N=189) noin 62 prosenttia (N=117) uhreista oli joko henkilöauton kuljettaja tai matkustaja. 15–24-vuotiaiden uhrien (N=43) osalta luku oli jopa 84 prosenttia (N=36). Prosenttiosuus ei ole ollut näin suuri ainakaan edellisen 20 vuoden aikana. Henkilöautoissa kuolleista nuorten osuus oli siis melkein kolmannes, mikä on korkein osuus sitten vuoden 2009. Vaikka tieliikenteessä kuolemien määrä vähenee, eri tienkäyttäjäryhmissä (jalankulkijat ja polkupyöräilijät eli suojattomat tienkäyttäjät, moottoripyöräilijät, henkilöauton kuljettajat ja matkustajat ym.) uhreja kuitenkin on kaikki ikäluokat huomioiden suhteellisesti melko saman verran vuodesta toiseen.
Yhteiskunnan olisi panostettava nuorten tieliikennekuolemien ehkäisyyn. Suomessa 15–24-vuotiaat nuoret ovat yliedustettuina liikenneonnettomuuksissa. Tieliikenteessä vahingoittuneista nuoria on noin kolmannes, vaikka heidän osuutensa väestöstä on vain 11 prosenttia. Kaikkein nuorimmilla, 15-vuotiailla onnettomuuksissa painottuvat mopo-onnettomuudet, 16-vuotiailla mukaan tulevat moottoripyöräonnettomuudet ja 17-vuotiailla viime vuosina kuolemista ja loukkaantumisista on tapahtunut yleisimmin henkilöauton kuljettajana tai matkustajana. Kuolemaan johtaviin, nuorten aiheuttamiin liikenneonnettomuustilanteisiin liittyy tavallisesti useita taustatekijöitä, kuten päihtyneenä ja ylinopeudella ajaminen. Päihteet ovat suuri riskitekijä nuorten onnettomuuksille, vaikka rattijuopumukset eivät tyypillisesti kasaannukaan nuoruusikään. Tilastokeskuksen tilastojen perusteella viime vuosina (2019–2021) kaikista rattijuopumusrikoksiin syylliseksi epäillyistä 18–20-vuotiaita on ollut noin kymmenen prosenttia.
Liikenteessä päihteet ovat kuitenkin nuorilla paljon läsnä. Syksyllä 2019 Liikenneturva selvitti oppilaitoskyselyllä nuorten asenteita ja kokemuksia liikenteestä. Kysely toteutettiin ympäri Suomea yhteensä 24 yläkoulussa, lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa. Kyselyyn vastasi yhteensä 3 291 nuorta, joista 1 150:lla eli reilulla kolmasosalla oli jokin ajo-oikeus.
Kyselyyn vastanneista nuorista kuljettajista moni kertoi ajaneensa päihteiden vaikutuksen alaisena. Ajokortillisista (henkilöauto-, mopo-, traktori-, moottoripyörä- ja kuorma-autokortilliset) nuorista joka kymmenes vastasi joskus ajaneensa huumeiden vaikutuksen alaisena ja lähes joka neljäs alkoholin vaikutuksen alaisena. Kun kaikilta nuorilta kysyttiin mielipidettä liikennekäyttäytymisen riskeistä, lähes kolme viidestä nuoresta nosti alkoholin vaikutuksen alaisena ajamisen suurimpien riskitekijöiden joukkoon ja joka kymmenes kannabiksen. Vaikka yleisesti ottaen nuoret tuomitsevat päihtyneenä ajamisen, ryhmäpaine voi johtaa riskinottoon. Nuorten liikennerikokset, siinä missä muunlainenkin nuorisorikollisuus, on tavallisesti ryhmäilmiö, eli lainvastaisia tekoja toteutetaan ryhmässä, kun halutaan mielihyvää ja elämyksiä sekä näkyä ja näyttää.
Rattijuopumusrikoksissa ja -onnettomuuksissa selkeää kausivaihtelua
Poliisin tietoon tulee Suomessa vuosittain noin 20 000 epäiltyä rattijuopumusta. Rattijuopumusrikoksissa on selkeää kausittaista vaihtelua. Yleisimmin kiinnijäämisiä tapahtuu touko–heinäkuussa eli karkeasti alkukesästä. Tämä ei selity valvonnan lisääntymisellä, sillä Tilastokeskuksen mukaan myös kuolemaan johtavat rattijuopumusonnettomuudet painottuvat vahvasti toukokuulle ja heinäkuulle. Poliisi ei erityisesti lisää rattijuopumusvalvontaa keväällä ja kesällä.
Onnettomuustietoinstituutin (OTI) päihderaportin mukaan tutkituista kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista (yhteenajo- tai yksittäisonnettomuus, jossa moottoriajoneuvossa ollut menehtyi) 36 prosenttia on viime vuosina ollut päihtyneiden kuljettajien aiheuttamia. Moottoriajoneuvo-onnettomuuksista 27 prosenttia on ollut alkoholionnettomuuksia, 11 prosenttia huumeonnettomuuksia ja 13 prosenttia lääkeonnettomuuksia. Päihtyneistä kuljettajista 30 prosenttia on ollut useamman kuin yhden päihteen samanaikaisen vaikutuksen alainen. Alkoholin vaikutuksen alaisista kuljettajista noin neljäsosa, 27 prosenttia, on ollut alle 25-vuotiaita, 56 prosenttia 25–54-vuotiaita ja 17 prosenttia yli 54-vuotiaita. Toukokuu ja heinäkuu ovat olleet kuukausista yleisimmät alkoholionnettomuuksissa myös OTIn aineistossa.
OTIn vuoden 2021 ajoterveysraportin mukaan kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa, joissa taustariskinä on ollut sairaus (39 % kaikista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista), yleisimpiä sairauksia ovat olleet päihderiippuvuus (62 %) ja psyykkinen sairaus (46 %). Näiden sairauksien yhteisesiintyvyys on ollut myös kohtalaisen korkea (31 % kuljettajista). Onnettomuuksien aiheuttajien mediaani-ikä oli 40 vuotta. Päihderiippuvuus on ajoterveysasia, johon poliisin on pyrittävä puuttumaan mahdollisuuksien mukaan.
Viestintä on tärkeä osa poliisin liikenneturvallisuustyötä
Liikenneturvallisuus on koko yhteiskunnan yhteinen asia. Poliisi osallistuu yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseen ylläpitämällä yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä ehkäisemällä ja selvittämällä rikoksia. Viestintä on nykypäivänä keskeinen osa sekä liikenneturvallisuustyön kokonaisuutta. Liikenneturvallisuutta edistää paitsi liikennevalvonta myös tunne siitä, että valvotaan. Tunnetta voidaan lisätä viestinnällä.
Valvonnan vaikutus siis tehostuu viestinnän avulla. Viestinnällä voidaan vaikuttaa ennalta estävästi esimerkiksi liikennekasvatuksen ja -valistuksen kautta. Eri kohderyhmiin kohdistettavaa viestintää on tarkoituksenmukaista ja tehokasta toteuttaa yhdessä yhteistyökumppaneiden, kuten Liikenneturvan, OTIn ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kanssa. Erityisesti nuorille on paikallaan tarjota tietoa esimerkiksi liikennesäännöistä, ennakoivasta liikkumisesta sekä liikenneonnettomuuksista ja niiden seurauksista.
Mika Sutela & Pasi Rissanen
Mika Sutela työskentelee tietoanalyytikkona Poliisihallituksessa analyysitoiminnossa ja on dosentti Itä-Suomen yliopistossa.
Pasi Rissanen työskentelee poliisiylitarkastajana Poliisihallituksessa liikenneturvallisuuden vastuualueella.
Lähteitä:
Koisaari Tapio, OTI-Ajoterveysraportti. Onnettomuustietoinstituutti OTI 2021.
Liikenneturva, Päihteet nuorilla usein läsnä liikenteessä. Tiedote 5.11.2020.
Poliisi, Poliisin liikennevalvonnan ja -turvallisuuden toiminta- ja kehittämissuunnitelma 2022–2030. Poliisihallituksen julkaisusarja 1/2022.
Räty, Esa, OTI-Päihderaportti 2022. Onnettomuustietoinstituutti OTI 2022. I
Saarholm, Julia – Turkka, Heikki, Rikollinen nuoruus: näkökulmia rakenteiden välistä, s. 30–51 teoksessa Heikki Turkka – Julia Saarholm (toim.), Lasten ja nuorten rikokset. Opas ennaltaehkäisyyn ja rikoskierteiden katkaisuun. PS-kustannus 2023.
Sisäministeriö, Poliisin liikennevalvonnan ja -turvallisuuden ohjelma vuosille 2021–2030. Sisäministeriön julkaisuja 2021:14.
Kuva: Poliisi
