Rahapeliongelmien palvelukokonaisuus osaksi yhdyskuntaseuraamuksia
RISERaPeli-hanke kouluttaa Rikosseuraamuslaitoksen työntekijöitä rahapelaamisen puheeksi ottamiseen sekä ongelmallisen pelaamisen tunnistamiseen. Rikosseuraamuslaitoksen kautta ohjautuville asiakkaille, joilla rahapelaaminen on johtanut rikoksiin, hanke tarjoaa verkon ja puhelimen välityksellä toteutettavaa kuntoutusta. Pelipysäkki-kuntoutusohjelmassa asiakas tutkiskelee oma terapeuttinsa tuella kymmenen viikon ajan omaa pelikäyttäytymistään. Tavoitteena on saada pelaaminen hallintaan ja sen myötä ehkäistä syyllistymistä uusiin rikoksiin.
Rikosseuraamuslaitoksen lisäksi hanke tekee yhteistyötä myös THL:n, Peliklinikan, Peluurin, Sosped-säätiön sekä Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n kanssa.
Rahapelaaminen voi olla rikoksiin syyllistymisen syy tai seuraus
Suomessa on noin 112 000 (n. 3 %) rahapeliongelmaista tai -riippuvaista. Rikosseuraamusasiakkailla rahapeliongelmat ovat muuhun väestöön nähden yli viisi kertaa yleisempiä – suomalaisissa vankiloissa toteutetun kyselytutkimuksen mukaan 16 prosenttia vastanneista pelasi ongelmallisella tasolla tuomiotaan edeltävän vuoden aikana (Lind, Salonen, Järvinen-Tassopoulos, Alho & Castrén 2019).
Rahapelaaminen voi olla joko rikoksiin syyllistymisen syy tai seuraus. Toisin kuin päihteisiin, rahapeleihin voi yhden illan aikana kulua rajaton määrä rahaa. Äärimmäisessä tilanteessa pelaaja voi päätyä hankkimaan rahaa oman moraalinsa vastaisesti myös rikoksilla (esim. kavallus, petos, varkaus, huumekauppa). Usein taustalla on ajatus ”lainaamisesta” ja pelaajalla on vakaa aikomus maksaa takaisin heti, kun voittaa. Rahapelaamisella saatetaan myös yrittää maksaa muista rikoksista aiheutuneita kuluja, kuten esimerkiksi oikeudenkäyntikuluja, sakkoja, huumevelkoja tai vahingonkorvauksia.
Pelipysäkki-ohjelma kuntouttaa ja tukee
Rahapeliriippuvuuden vuoksi rikoksiin syyllistyneistä valtaosan rahapelaamista ei olla otettu puheeksi tai tunnistettu ajoissa. Vuoden 2022 aikana RISERaPeli-hanke koulutti neljä viidennestä yhdyskuntaseuraamustoimistoissa työskentelevistä rikosseuraamustyöntekijöistä. Ennen koulutusta vain viidennes heistä koki osaavansa tunnistaa rahapeliongelmaisen asiakkaan. Koulutuksen jälkeen lähes kaikki tiesivät millä työkaluilla rahapeliongelmaa voidaan kartoittaa ja koki osaavansa tunnistaa rahapeliongelmaisen asiakkaan.
Asiakkaita RISERaPeli-hankkeen Pelipysäkki-ohjelmaan on ohjautunut tasaisesti ympäri Suomen. Ensimmäisen kuuden kuukauden aikana, Pelipysäkki-kuntoutukseen ohjattiin 26 asiakasta eri rikosseuraamusalueilta. Suurin osa Pelipysäkkiin ohjatuista asiakkaista on tuomittu talous- tai omaisuusrikoksista, joihin on ajauduttu epätoivoisessa tilanteessa, jossa kaikki omat rahat on hävitty rahapeliyhtiöille. Rahapelaamisen rahoittaminen rikoksilla kertoo pakonomaisesta tarpeesta pelata ja siitä, ettei pelaajalla ole enää laillista keinoa rahoittaa pelaamistaan.
Myös jatkotukea yritetään järjestää
Pelipysäkki-kuntoutuksen päätteeksi asiakkaille pyritään löytämään sopiva jatkotukipolku. Useimmiten asiakkaat eivät koe avoimia vertaistukiryhmiä itselleen sopiviksi, sillä he kokevat olevansa rikostuomionsa vuoksi heikommassa asemassa muihin rahapelaamisesta kuntoutuviin nähden. Pelipysäkin asiakkaat ovat kokeneet itselleen sopivimmaksi kahdenkeskiset seurantapuhelut oman Pelipysäkki-terapeuttinsa kanssa tai tukipuhelut hankkeen yhteistyökumppanina toimivan Sosped-säätiön Pelirajaton-toiminnan tukihenkilöiden kanssa. Pelirajattoman kanssa on kehitteillä vertaistukiryhmämalli, johon ohjattaisiin vain RISERaPeli-hankkeen asiakkaita, jotta myös rikoksista tuomituilla olisi mahdollisuus osallistua vertaistukiryhmään ilman pelkoa eriarvoisuuden kokemuksesta.
Alustavien havaintojen perusteella Pelipysäkki-kuntoutus on vaikuttanut erittäin myönteisesti pelaajien pelikäyttäytymiseen ja vähentänyt myös riskiä syyllistyä uusiin rikoksiin. Kuntoutukseen osallistuneiden asiakkaiden kokemat pelihaitat ovat vähentyneet sekä mielen hyvinvointi kohentunut ohjelman myötä. Kerätyn palautteen perusteella asiakkaat ovat kokeneet Pelipysäkki-kuntoutuksen sopivana ja joustavana tukimuotona, ja viikoittaiset puhelut on koettu tärkeimmäksi osaksi kuntoutusta.
Sofia Holmberg
Kirjoittaja on projektipäällikkö Kriminaalihuollon tukisäätiön RISERaPeli-hankkeessa.
Lisätietoja: www.krits.fi/hankkeet/riserapeli
Yhteydenotot: pelipysakki(at)krits.fi
Lähde:
Lind, Salonen, Järvinen-Tassopoulos, Alho & Castrén 2019. Problem gambling and support preferences among Finnish prisoners : a pilot study in an adult correctional population.
Kuva: Unplash
