Maalittaminen on uhka turvallisuudelle ja luottamukselle
Sisäministeriö asetti kesällä 2020 työryhmän laatimaan ehdotuksia maalittamisen vastaisen toimien tehostamiseksi. Työryhmän tehtävänä oli tarkastella erityisesti maalittamisen uhrin asemaa ja sen parantamista sekä sitä, miten poliisitoiminnassa voidaan edistää uhrin oikeuksien toteutumista. Työryhmän raportti julkaistiin helmikuussa tänä vuonna. Työryhmän tehtävänä ei ollut selvittää lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä, sillä valtioneuvoston kanslia asetti selvitysmiehen tekemään tätä koskevan selvityksen. Selvitysmies Mika Illmanin selvitys julkaistiin joulukuussa 2020.
Työryhmä sai selkeät ohjeet siitä, että toimenpide-ehdotuksia tulee olla enintään viisi ja niiden pitää olla sellaisia, että ne voidaan toimeenpanna. Seuraavassa työryhmän toimenpide-ehdotukset tiiviisti esitettynä.
Työnantajien tuettava maalittamisen uhreja ja laadittava toimintaohjeet
Ensinnäkin tulee varmistaa, että työnantajat tukevat maalittamisen kohteena olevia työntekijöitä mukaan lukien järjestöjen vapaaehtoiset ja freelancerit. Maalittamisen tavoitteena on vaikuttaa organisaatioon, jossa kohde työskentelee. Tästä syystä työnantajalla on intressi sekä suojella työntekijöitään että organisaation kykyä toimia myös silloin, kun kyse on ristiriitoja aiheuttavista tehtävistä ja asioista. Maalittamisen uhrin tukeminen on tärkeä osa työnantajan lakisääteistä työsuojelu- ja työturvallisuusvelvoitetta. Työnantajan näkyvä tuki maalittamisen uhrille on viesti maalittajalle, että maalittamisen kohde ei ole tilanteessa yksin vaan hänen tukenaan on koko organisaatio.
Toimintaohjeiden tulisi kattaa ennaltaehkäisyn näkökulma, esimerkiksi miten tunnistetaan tehtävät, joissa maalittamisen riski on suuri ja mitä toimia voidaan tehdä ennakoivasti. Lisäksi tulee laatia konkreettiset toimintaohjeet maalittamistilanteita varten ja varmistaa, että ohjeistus on henkilöstön tiedossa. Ilmoituksen maalittamisesta voi tehdä esimiehelle maalittamisen kohde mutta myös joku muu, joka on havainnut tilanteen. Suojelutoimenpiteiden tulee kattaa maalittamisen kohteen lisäksi myös hänen perheensä. Tarpeen mukaan tulee järjestää koulutusta maalittamisen tunnistamiseksi ja näissä tilanteissa toimiseksi.
Uhrien tukea parannettava
Toiseksi työryhmä esitti, että maalittamisen uhrin tukea tulisi parantaa. Tällä hetkellä rikoksen uhrin tukipalvelujen piiriin ohjautuu vain vähän maalittamisen tai vihapuheen uhreja, eikä maalittamisen uhrin vertaistukea ole järjestetty. Tehokkaasti ja kattavasti toimivat tukipalvelut vähentävät maalittamisen uhrin kärsimyksiä sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä.
Maalittamisen tavoitteena on häpäistä ihminen, saada hänet näyttämään epäluotettavalta ja epäkelvolta. Toimintaa voidaan pitää henkisenä väkivaltana, ja sillä on merkittävä vaikutus ihmisen henkiseen hyvinvointiin. Tietoa siitä, mitä palveluja maalittamisen uhreille on tarjolla ja miten näihin palveluihin voidaan ohjata tulisi lisätä työnantajien keskuudessa. Lisäksi maalittamisen uhrin tukeen liittyvää osaamista tulisi lisätä rikoksen uhrin tukipalveluissa. Maalittamisen vaikutuksia uhriin tarkasteltaessa tulee huolehtia siitä, että tarkastelu ei perustu vain rikosnimikkeeseen.
Poliisin tulee varmistaa yhtenäiset käytännöt maalittamisen tutkinnassa
Koska työryhmä oli sisäministeriön asettama, oli sen tehtävänä tarkastella maalittamisen uhrin asemaa ja oikeuksien toteutumista poliisitoimessa. Taustalla oli sisäministeriöön tullut palaute, jonka mukaan on alueellisia eroja siinä, miten poliisi toimii maalittamisjutuissa. Samalla tuotiin esille, että poliisin toiminta on viime vuosina kehittynyt näiden juttujen tunnistamisessa ja tutkinnassa.
Poliisin kohdalla haaste usein on, että maalittamiseen liittyvän yksittäinen juttu on vähäinen tai ei täytä rikoksen tunnusmerkistöä, mutta kun juttukokonaisuutta tarkastellaan laajasti se voi olla vakava ja siihen voi liittyä toimintaa myös netin ulkopuolella. Tästä syystä työryhmä esitti, että poliisin koulutusta tulisi jatkaa ja vähentää eroja poliisilaitosten välillä esimerkiksi ohjeistusta tarkistamalla, varmistamalla yhdenmukaiset menettelyt poliisilaitosten välillä ja muiden rikostutkinnan keinojen, kuten sarjoittamisen, kattava käyttö. Lisäksi tulee tehdä toimia, jotka lisäävät osaamista uhrin näkökulman tunnistamisessa ja uhrin sensitiivistä kohtaamista poliisitoimessa.
Tutkimusta ilmiöstä tarvitaan lisää
Neljäntenä toimenpiteenä työryhmä ehdotti tutkimushanketta maalittamisen laajuuden selvittämiseksi ja luotettavan tiedon saamiseksi. Ehdotus liittyi työryhmälle annettuun tehtävään arvioida maalittamisen laajuutta. Tämä tehtävä osoittautui työryhmän työn puitteissa mahdottomaksi toteuttaa luotettavasti.
Työryhmän työhön liittyen kuitenkin laadittiin selvitys, jossa tarkasteltiin maalittamisen laajuutta kirjallisen aineiston perusteella. Raportin mukaan maalittamista kohdistuu laajasti eri tahoihin, niin viranomaisiin kuin muihinkin toimijoihin. Esimerkkinä voidaan mainita poliisi, syyttäjät ja tuomarit, toimittajat, poliitikot ja kuntapäättäjät, tutkijat, Maahanmuuttoviraston ja Luonnonvarakeskuksen virkamiehet sekä kaupan- ja palvelualan työntekijät.
Raportti ei kuitenkaan ole riittävän laaja ja luotettava katsaus maalittamiseen, sillä se perustuu olemassa olevaan kirjalliseen aineistoon, esimerkiksi viranomaisten tekemiin kyselyihin ja selvityksiin. Nämä selvitykset puolestaan eivät perustu yhteiseen maalittamisen määritelmään eikä tietojen pohjalta tästä syystä voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Selvitystä voidaan kuitenkin käyttää aineistona tutkimushankkeen toteuttamisessa.
Tutkimushankkeen toteuttamisen tueksi työryhmä teki esityksen maalittamisen määritelmäksi, jota voidaan jatkossa käyttää. Määritelmää valmisteltiin seminaarissa, johon osallistui noin 50 asiantuntijaa sekä kyselyllä, johon vastasi noin 150 asiantuntijaa. Määritelmä on seuraava:
Maalittaminen on toimintaa, jossa yksittäinen henkilö omin toimin tai muita mobilisoimalla käynnistää tai kannustaa yhteen kohteeseen kohdistuvan järjestäytyneen häirinnän, joka voi olla suoraa tai epäsuoraa. Keinoja ovat muun muassa mustamaalaaminen, yksityisluontoisten tietojen levittäminen tai uhkaaminen. Maalittaminen voi kohdistua myös henkilöön hänen läheistensä kautta. Maalittamisen tavoitteena on vaikuttaa ihmisiin tai yhteiskunnan rakenteisiin ja instituutioihin sekä erityisesti niitä kohtaan tunnettuun luottamukseen.
Tutkimushankkeen toteuttaminen on tärkeää, jotta maalittamisesta, sen kohteista ja laajuudesta saadaan luotettava käsitys. Tutkimus on tärkeä myös siksi, että oikeusministeriö todennut, että laajuuden selvittäminen on edellytys mahdolliselle lainsäädännön tarkistamiselle.
Toimeenpano edellyttää yhteistyötä
Sisäministeriössä on käyty keskusteluja siitä, miten toimenpide-ehdotukset voidaan toteuttaa. Niiden toimeenpano edellyttää yhteistyötä muiden ministeriöiden, esimerkiksi oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa. Lisäksi rikoksen uhripalveluja tarjoavilla järjestöillä ja yksityisellä sektorilla on toimeenpanossa tärkeä rooli. Maalittamisen vastaisten toimien toimeenpano on otettu huomioon myös muissa hankkeissa, kuten valtiovarainministeriön yhteistyössä Åbo Akademin kanssa toteuttaman kansalaispaneelin suositusten toimeenpanossa ja Yleisradion vetämässä Hyvin Sanottu -hankkeessa.
Tarja Mankkinen
Kirjoittaja on kehittämispäällikkö sisäministeriön poliisiosastolla.
Lisätietoa
Maalittamisen vastaisten toimien tehostaminen. Työryhmäraportti. Sisäministeriön julkaisuja 2021:3.
Maalittamisen laajuutta koskeva käsittelevä kirjallinen aineisto. Yhteenveto. Sisäministeriön julkaisuja 2021:8.
Mika Illman: Järjestelmällinen häirintä ja maalittaminen. Lainsäädännön arviointia. Valtioneuvoston selvityksiä 3/2020.
