Uudet työkalut tukevat työperäisen ihmiskaupan paljastamisessa

YK:n yhteydessä toimivassa Euroopan kriminaalipolitiikan instituutissa (HEUNI) olemme tehneet ilmiölähtöistä tutkimusta työperäisestä ihmiskaupasta ja ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä jo 12 vuotta. Aloitimme ilmiön tutkimisen kansainvälisesti tarkasteltuna varhain, ja olemme työssämme tuoneet esiin ilmiön olemassaolon, esitelleet sen muotoja, sekä pohtineet tunnusmerkistöä ja sen lain tulkintaa.

Vuosina 2018–2020 koordinoimme HEUNIssa EU:n sisäisen turvallisuuden rahoitusohjelman rahoittamaa FLOW-hanketta, jossa kehitimme työkaluja viranomaisille ja yrityksille työperäisen ihmiskaupan paljastamiseksi ja torjumiseksi. Hanke perustui ajatukseen siitä, että työperäinen hyväksikäyttö on rakenteellinen ongelma ja sen torjunta vaatii monitahoista ja uhrilähtöistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Työvoiman hyväksikäyttö rakenteellisena ongelmana

Tutkimusten mukaan työperäinen hyväksikäyttö on taloudellisesti tuottoisaa, ja kiinnijäämisen ja rangaistuksen riski on yleensä alhainen. Rikolliset eivät pelkästään käytä uhreja hyväksi vaan vääristävät kilpailua rikkomalla lakeja ja määräyksiä. Tämän lisäksi työperäinen ihmiskauppa ja hyväksikäyttö kytkeytyvät usein harmaaseen talouteen ja talousrikoksiin, kuten veropetoksiin ja kirjanpitorikoksiin. Kyse on siis nimenomaan rakenteellisesta ongelmasta, johon puuttuminen vaatii kokonaisvaltaista otetta.

FLOW-hankkeessa tunnistimme useita keinoja, joiden avulla vilpilliset yrittäjät hyödyntävät laillisia rakenteita ja keinoja maksimoidakseen voittonsa sekä piilottaakseen tapahtuneen viranomaisilta. Näitä ovat mm. moniportaiset alihankintaketjut yhdistettynä lähetettyjen työntekijöiden käyttämiseen, bulvaaneihin ja postilaatikkofirmoihin sekä näennäinen yrittäjyys. Riskejä esiintyy erityisesti työvoimaintensiivisilla matalapalkka-aloilla, kausityössä ja palveluiden ulkoistamisen yhteydessä, kuten rakennus-, siivous-, ravintola- ja maatalousaloilla.

Hyväksikäytön liiketoimintamalli perustuu kahteen voitontekemiskeinoon: kustannusten vähentämiseen sekä tulojen kerryttämiseen. Kustannusten vähentämisstrategia nojautuu työvoimakustannusten karsimiseen esimerkiksi alipalkkauksella, teettämällä ylipitkiä työpäiviä maksamatta lakisääteisiä lisiä, joiden lisäksi kustannuksia vähennetään jättämällä maksamatta työnantajamaksut sekä verot. Tulojen kerryttämisstrategia puolestaan perustuu ennakkomaksujen perimiseen sekä erinäisten kulujen ylihinnoitteluun (esim. majoitus, ruoka, työvarusteet ja työkalut).

 

Kaikki työperäinen hyväksikäyttö ei kuitenkaan ole ihmiskauppaa, vaikka ilmiötasolla kyse on usein samasta asiasta, jossa ulkomaisen työvoiman huonoa asemaa ja tietämättömyyttä käytetään hyväksi eri tavoin. Ihmiskaupan ja vakavan hyväksikäytön torjumiseksi olisi tärkeää puuttua oikea-aikaisesti myös lievempiin työperäisen hyväksikäytön ja talousrikosten muotoihin ja ohjata hyväksikäytön uhrit palveluiden piiriin. Uhrien oikeuksien edistäminen on ollut FLOW-hankkeessa kehitettyjen työkalujen keskiössä.

Tutkintaopas ja tarkistuslista työperäisen ihmiskaupan paljastamiseksi

Työperäisen ihmiskaupan ja hyväksikäytön tunnistaminen ja tutkiminen on vaikeaa. Yhdessä poliisin ja työsuojelun kanssa FLOW-hankkeessa kehitettiin myös tutkintaopas työperäisen ihmiskaupan paljastamisesta sekä tarkistuslistoja eri viranomaisten käyttöön. Oppaan tarkoitus on lisätä avainasemassa olevien viranomaisten tietoisuutta työperäisestä hyväksikäytöstä ja ihmiskaupasta sekä tarjota konkreettisia välineitä näiden rikosten havaitsemiseksi ja tutkimiseksi.

Ihmiskauppa ja siihen rinnastettavat ilmiöt voivat tulla ilmi useiden eri viranomaisten toimialoilla. Poliisin lisäksi erityisesti työsuojeluviranomaiset, veroviranomaiset, ammattiliitot ja muut viranomaiset voivat tunnistaa työperäiseen hyväksikäyttöön ja ihmiskauppaan viittaavia tapauksia. Moniviranomais- ja verkostoyhteistyö ja hyvä paikallistuntemus auttavat tunnistamaan riskialoja ja paikkoja alueellisella tasolla ja kohdistamaan valvontaa oikeisiin kohteisiin hyväksikäytön paljastamiseksi.

Työperäisen ihmiskaupan onnistunut tutkinta vaatii poliiseilta kokonaisvaltaista lähestymistapaa, erikoistumista sekä huolellista suunnittelua. Työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan tunnistaminen ei ole helppoa, sillä tavallisesti uhrit pelkäävät viranomaisia eikä kokonaisvaltaisen hyväksikäyttötilanteen tunnistaminen yleensä onnistu ilman hyvää ymmärrystä ihmiskaupasta ja uhrin luottamusta. Uhri on ratkaisevassa asemassa: jos rikoksentekijä kykenee painostamaan uhria, voi tämä helposti muuttaa kertomustaan tai olla muuten vaarassa. Myös sillä, miten uhria lähestytään ja mitä häneltä kysytään ja miten, on suuri merkitys lopputuloksen kannalta.

Hyvässä tutkinnassa yhdistyy monipuolinen näyttö, jossa uhrin kertomusta voidaan täydentää käyttämällä monipuolisesti erilaista kirjallista näyttöä, havainnointia, todistajanlausuntoja, asiantuntijalausuntoja ja muita materiaaleja. Jo tutkinnan alussa on äärimmäisen tärkeää selvittää niin epäiltyjen kuin uhrien rahaliikenteen lisäksi heidän muu varallisuutensa. Näiden pohjalta voidaan löytää lisäkeinoja ihmiskauppaan puuttumiseksi ja tunnistaa esimerkiksi kahdensuuntainen palkanmaksu tai se, että uhrilla ei ole ollut tosiasiallista pääsyä omalle pankkitililleen. Esimerkiksi kirjanpito- ja verorikosten paljastaminen on huomattavasti helpompaa kuin ihmiskaupparikosten. Koska ihmiskauppa on vakava rikos, on sen tutkinnassa mahdollista hyödyntää hyvin monipuolisia konventionaalisia ja salaisia tiedonhankintakeinoja sekä pakkokeinoja. Viranomaisille tehdyssä opasversiossa on erillisiä tarkistuslistoja erilaisista tutkintatoimenpiteistä sekä uhrien suojaamisesta.

Työsuojelutarkastajille suunnatussa julkisessa tarkistuslistassa havainnollistetaan työperäisen ihmiskaupan tai hyväksikäytön piirteitä, joita eri viranomaiset kuten työsuojelu-, vero-, palo- ja terveystarkastajat ja elintarviketurvallisuusvalvonta voivat havaita tarkastuksia tehdessään. Työperäisen hyväksikäytön paljastamiseksi tarkastuksella olisi aina puhutettava työntekijöitä ja kysyttävä vähintään palkkaukseen ja asumiseen liittyvistä seikoista. Tarkistuslistassa kerrotaan myös mitä tehdä, jos epäilyttäviä tapauksia ilmenee.

Yritysvastuu osana työvoiman hyväksikäytön torjuntaa

FLOW-hankkeessa tehtiin myös läheistä yhteistyötä riskisektoreilla toimivien yritysten kanssa. Kehitimme yhdessä yritysten kanssa käytännönläheisiä työkaluja, joiden tarkoitus on edistää työvoiman hyväksikäytön torjuntaa ja uhrien oikeuksia. Työkaluja on yhteensä viisi: riskienarvioinnin työkalu, strategiatyökalu, kumppanien arviointityökalu, sopimustyökalu ja työpaikan arviointityökalu.

Hyväksikäytön riskin minimoimiseksi paikallisissa toimitusketjuissa tarvitaan strategista lähestymistapaa. Tämä rajoittaa väärinkäytöksiin syyllistyviä toimijoita alihankintaketjuissa, edistää riskienhallintaa, tuottaa säästöjä, parantaa sijoittaja- ja asiakassuhteita ja edistää työntekijöiden oikeuksia. Puuttumalla kohtuuttoman alhaisiin palkkoihin tai muihin laiminlyönteihin vastuulliset yritykset voivat myös parantaa kilpailuasemaansa ja estää kilpailun vääristymistä. Kumppanien arviointi sekä hyväksikäytön riskejä koskevien sopimusehtojen sisällyttäminen sopimuksiin selkeyttävät sopimuskumppanien velvoitteita, edistävät väärinkäytöksiin puuttumista ja lisäävät läpinäkyvyyttä. Työpaikan arviointi ja tarkoin suunnitellut tarkastukset auttavat valvomaan alihankkijan toimia ja sen työntekijöiden työoloja. Lisäksi yritysten tulisi varmistua siitä, että myös alihankkijoiden työntekijöillä on mahdollisuus ilmoittaa huonoista työoloista ja -ehdoista esim. eettisen kanavan kautta.

Ennaltaehkäisevien toimien, kuten riskienarvioinnin ja sopimusehtojen käyttämisen, lisäksi työperäisen hyväksikäytön sekä ihmiskaupan torjumiseen sitoutuminen vaatii sitä, että yritykset seuraavat kumppaneitaan, tiedottavat työntekijöiden oikeuksista ja kouluttavat henkilökuntaansa tunnistamaan hyväksikäytön tunnusmerkit. Läpinäkyvyyttä ja työntekijöiden oikeuksia voi edistää myös selkeyttämällä yrityksen ohjeistusta siitä, miten toimia, jos epäilyjä herää ja siitä, miten havaittuihin väärinkäytöksiin voidaan puuttua niin että uhrien hyvinvointi, turvallisuus ja oikeudet huomioidaan. Mitä aikaisemmin yritys pystyy puuttumaan huonoihin työoloihin ja lievempiin hyväksikäytön muotoihin, sitä paremmat ovat mahdollisuudet torjua vakavaa hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa.

Kehitämme vastaavaa opasta myös julkisille hankkijoille yhteistyössä valtiovarainministeriön, Kuntaliiton ja Hankinta-Suomi toimenpideohjelman kanssa. Vaikka yritysten ja kuntien vastuullisuudessa on paljon yhtymäkohtia, erilainen toimintaympäristö ja hankintalaki ohjaavat sitä, miten vastuullisuusteemoja voidaan hankinnoissa käytännössä soveltaa. Julkista rahaa käyttävillä toimijoilla on erityinen velvollisuus käyttää rahoja vastuullisesti ja ennaltaehkäistä väärinkäytöksiä. Kehitteillä olevien työkalujen tarkoituksena on saada työperäisen hyväksikäytön torjunta selkeästi osaksi kunnan tai kaupungin arvoja, sekä luoda konkreettisia toimia sosiaalisen vastuun varmistamiseksi koko hankinnan elinkaaren ajalta.  

Kohti uhrien oikeuksia ja moniviranomaisyhteistyötä

Monissa maissa vakavaan työperäiseen hyväksikäyttöön liittyviä tapauksia ei edelleenkään välttämättä käsitellä ihmiskauppanimikkeellä vaan erilaisina työrikoksina. Tämä vaikuttaa suuresti hyväksikäytön uhrien tilanteeseen, sillä ihmiskaupan uhreilla on oikeus erityispalveluihin, joihin pelkän ”työrikoksen” uhri ei ole oikeutettu. Rajanveto ihmiskaupan ja muiden rikosnimikkeiden, kuten kiskonnantapaisen työsyrjinnän välillä ei ole aina helppoa. Rikosvastuun toteutumiseksi ja uhrien oikeuksien edistämiseksi on kuitenkin tärkeä tutkia ihmiskauppaan viittaavia tapauksia ihmiskauppa -nimikkeellä ja ohjata uhrit ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään. Jos tapauksessa ei ole ihmiskauppaan viittavia piirteitä, uhri voidaan ohjata esimerkiksi Rikosuhripäivystyksen tai muiden järjestöjen tarjoaman avun piiriin.

Tämän vuoden aikana työperäisen hyväksikäytön uhrien oikeudet parantuvat, sillä hallitus jätti eduskunnalle joulukuussa 2020 esityksen laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta (HE 253/2020). Esityksen tavoitteena on ehkäistä ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä, parantaa hyväksikäytön uhrien oikeusasemaa sekä edistää työperäisen hyväksikäytön ilmituloa. Lakimuutos antaa ulkomaalaiselle työntekijälle oikeuden työtekoon ilman ammattialarajoitusta tai yritystoimintaan vuodeksi, mikäli on perusteltua aihetta epäillä, että häntä on hyväksikäytetty työsuhteessa. 

Myös poliisin ja työsuojelun resursseja on vuoden 2021 alussa lisätty, ja ihmiskaupan vastainen toimintaohjelma sekä harmaan talouden torjuntaohjelma pitävät sisällään lukuisia eri toimia, jotka edistävät rikosvastuun toteutumista ja uhrien oikeuksia. Jäämme seuraamaan tilanteen kehitystä suurella mielenkiinnolla. Lisäksi aloitamme HEUNIssa syyskuussa FLOW:n jatkohankkeen, joka keskittyy moniviranomaisyhteistyön ja koulutuksen kehittämiseen tiiviissä yhteistyössä poliisin, työsuojelun, syyttäjälaitoksen ja verottajan kanssa Suomessa, Virossa ja Latviassa.

Anniina Jokinen

Kirjoittaja työskentelee erikoissuunnittelijana HEUNIssa.

Lähteet:

Jokinen, Anniina, Ollus, Natalia & Viuhko, Minna (2011) Ehdoilla millä hyvänsä. Työperäinen ihmiskauppa ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö Suomessa. Publication series no. 67. Helsinki: HEUNI.

Jokinen, Anniina & Ollus, Natalia (2014) ”Tuulikaapissa on tulijoita” Työperäinen ihmiskauppa ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö ravintola- ja siivousaloilla. Publication series no. 76. Helsinki: HEUNI.

Jokinen, Anniina & Ollus Natalia (eds) (2019) Likainen vyyhti. Työperäisen hyväksikäytön liiketoimintamalli. Publication Series No. 92b. Helsinki: HEUNI.

Lietonen, Anni, Jokinen, Anniina & Ollus, Natalia (2020) Navigoi kohti vastuullista toimitusketjua. Työkalupakki yrityksille työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan ennaltaehkäisemiseksi. Publication Series No. 93b. Helsinki: HEUNI.

Ollus, Natalia (2016) From Forced Flexibility to Forced Labour: The Exploitation of Migrant Workers in Finland. Publication Report Series 84. Helsinki: HEUNI.

Ylinen, Pekka, Jokinen, Anniina, Pekkarinen, Anna-Greta, Ollus, Natalia, Jenu, Katja-Pia ja Skur, Thomas (2020) Työperäisen ihmiskaupan paljastaminen. Tutkintaopas esitutkintaviranomaisille ja tarkistuslista työsuojeluviranomaisille. Publication Series No. 95b. Helsinki: HEUNI.
 

Haaste 2/2021