Poliisi kehittää väkivaltarikostorjunnan osaamistaan

18.5.2022 7.58
Poliisi on julkaissut käsikirjat lapsirikostutkintaan ja lähisuhdeväkivallan tutkintaan. Molemmat käsikirjat liittyvät tiiviisti väkivaltarikostorjunnan ja -tutkinnan laajaan sekä monisäikeiseen kokonaisuuteen. Siinä poliisilla on oma rooli ja lakisääteiset tehtävät, joiden tehokas hoitaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä monien muihin viranomaisten kanssa. Myös lukuisten järjestöjen toiminta on tärkeää rikollisuuden torjunnassa ja rikosten uhrien auttamisessa sekä myös rikoksia tehneiden palveluissa.

Poliisin rikostutkintaa sitovat useat kansainväliset sopimukset, joiden merkitys korostuu etenkin lähisuhdeväkivallan, seksuaalirikosten, ihmiskaupan ja lapsiin kohdistuvien rikosten tutkinnassa. Kyse on myös poliisia koskevista velvoitteista niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Sopimusten edellyttämät vaatimukset ja velvoitteet painottavat poliisin koulutustarvetta. Poliisihallinnon omissa selvityksissäkin, Barnahus-hankkeen selvitys poliisin lapsirikostutkinnan nykytilasta ja Marak-projektin raportti perhe- ja lähisuhdeväkivalta tapauksista, on ilmennyt tarve rikosten tutkinnan keskittämisestä erikoiskoulutuksen saaneille tutkijoille ja tutkinnanjohtajille.

Erityisosaamista edellytetään laajasti etenkin haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä koskevissa tilanteissa. Kyse on vakavan väkivallan eri muotojen edellyttämästä erityisosaamisesta. Kyseisten rikosten tutkinta edellyttää muun muassa moniviranomaisyhteistyön ymmärtämistä ja osaamista, rikosuhridirektiivin huomioimista, edunvalvonta-asioiden hallintaa sekä ymmärrystä lastensuojeluprosessista. Korostuneessa merkityksessä on sensitiivinen työnote niin asiakkaiden kuin työntekijöiden kanssa, jotka työskentelevät arkaluonteisten ja vaikeiden asioiden parissa.

Tutkinnanjohtajilta vaaditaan laajaa kykyä käyttää pakkokeinoja tarkoituksenmukaisella tavalla sekä muita menetelmiä laadukkaan ja joutuisan esitutkinnan suorittamiseksi. Haavoittuvassa asemassa olevien uhrien rikosten tutkinnassa on huomioitava erityisesti asianomistajan suojelutarve sekä hoidontarve. Tämä korostuu etenkin lapsiin kohdistuvissa rikoksissa, joiden tutkinnassa tulee ymmärtää lapsen edun merkitys. Asianosaisten lisäksi tulee huomioida muitakin läheisiä – moni asioihin välillisestikin liittyvä henkilö tarvitsee apua ja tukea.

Osaamisen lisäämiseksi Poliisihallitus on julkaissut kaksi merkittävää käsikirjaa alkuvuoden 2022 aikana. Tammikuussa julkaistiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Barnahus-hankkeen kanssa yhteistyössä tehty lapsirikostutkinnan käsikirja ja maaliskuussa julkaistiin lähisuhdeväkivallan torjuntaan keskittynyt käsikirja, joka tehtiin osana Marak-projektia, sosiaali- ja terveysministeriön Istanbulin sopimuksen toimeenpanoon liittyvää lisärahoitusta hyödyntäen.

Lapsirikostutkinnan käsikirja tukee laadukasta esitutkintaa

Lapsiin kohdistuvien rikosten tutkinta on vaativaa esitutkintaa, joka edellyttää erikoisosaamista. Lapsirikostutkinnan käsikirjan tehtävänä on toimia lapsiin kohdistuvien väkivalta- ja seksuaalirikosten tutkinnan kokoavana käsikirjana, johon on koottu tietoa esitutkinnan toimenpiteistä poliisille. Käsikirjaa voivat hyödyntää niin tutkijat kuin tutkinnanjohtajat ja se toimii myös monialaisesti opetusmateriaalina. Lisäksi käsikirja on hyödyllinen kyseisten asioiden rahoituksesta ja resursseista päättäville tahoille.

Käsikirjan keskeisenä tavoitteena on tukea laadukasta esitutkintaa, jossa huomioidaan sidosryhmäyhteistyö ja lapsen etu. Yhtenäiset menettelytavat jouduttavat esitutkintaa ja edistävät oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista. Käsikirjassa on huomioitu laajasti moniviranomaisyhteistyö, jonka merkitys on suuri lapsiin kohdistuvien rikosten tutkinnassa. Jo esitutkinnan alkuvaiheissa tulisi lapsi ja tarvittaessa hänen perheensä ohjata avun pariin. Lapsen edun huomioiminen edellyttää kokonaiskuvan hahmottamista, mikä onnistuu vain monialaisella yhteistyöllä.

Käsikirjassa käsitellään laajasti poliisin esitutkinnan erivaiheita ja lapsirikostutkinnan erityispiirteitä. Käsikirjassa on esitelty myös haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä ja ilmiöitä. Esitutkintaviranomaisten tietoisuutta ja sensitiivistä työotetta pyritään kehittämään eri ammattilaisten kirjoittamilla monipuolisilla teksteillä huomioiden haavoittuvassa asemassa olevat osalliset.

Käsikirjan ovat toimittaneet Poliisihallituksessa Barnahus-hankkeen poliisiasiantuntijat ylikomisario Miia Lehtinen ja ylikonstaapeli Maria Rossi. He ovat kirjoittaneet myös lukuja kirjaan. Käsikirjan eri lukuja ovat kirjoittaneet ja niitä kommentoineet lisäksi useat eri ammattilaiset poliisista, Poliisiammattikorkeakoulusta, yliopistollisista sairaaloista, muista viranomaisista ja kolmannelta sektorilta.

Lähisuhdeväkivallan tutkinnan käsikirja tukee väkivallan tunnistamista

Käsikirja sisältää tietoa lähisuhdeväkivallan moninaisten muotojen tunnistamiseen sekä puuttumiseen ja se on tarkoitettu kaikille lähisuhdeväkivallan parissa työskenteleville poliiseille. Teos on käyttökelpoinen myös tämän aihepiirin koulutuksessa, niin poliisin eri tutkintotasoilla kuin jo virassa olevan henkilöstön lisä- ja täydennyskoulutuksessa.

MARAK-sana tulee menetelmästä, jolla pyritään moniammatillisesti puuttumaan vakavaan lähisuhdeväkivaltaan. Tässä yhteydessä kyse on riskien arvioinnista ja erityisistä riskitekijöistä. Käsikirjassa on tuotu esille vahva moniammatillinen näkökulma sekä poliisin eri toimintojen välisen tiedonvaihdon ja yhteistyön merkitys. Väkivaltarikostorjunta edellyttää laajaa moniammatillista yhteistyötä ja -osaamista sekä viranomaisilta että järjestöiltä.

Poliisin tulee tunnistaa väkivalta kokonaisuuden kannalta. Väkivaltaan, sen eri muotoihin ja ilmenemiseen liittyy paljon erilaisia asioita sekä kytkentöjä, joihin tulee perehtyä. Lähisuhdeväkivalta on ymmärrettävä laajasti sekä osapuolten että väkivallan osalta. Perinteisesti tunnistamme fyysisen väkivallan, josta tulee vammoja. Väkivalta voi olla fyysisen väkivallan lisäksi henkistä, seksuaalista, taloudellista, digitaalista, vainoamista, kunniaan liittyvää tai kaltoinkohtelua ja laiminlyömistä. Tyypillisesti lähisuhdeväkivallan muodot limittyvät toisiinsa.

Poliisin pitää omassa työssään huolehtia viipymättä siitä, että rikoksen uhrin oikeudet ja palveluihin ohjaaminen toteutuvat – tämä on erityisen tärkeää etenkin lähisuhdeväkivallan osalta. Uusintarikollisuuden torjunta on myös tärkeää, ettei syntyisi ylisukupolvisen väkivallan kierrettä – myös rikoksesta epäilty tarvitsee tukea ja apua. Poliisin velvollisuuksiin kuuluu huomioida kaikki avun tarpeessa olevat, väkivallan osallisten lisäksi myös heihin suoraan sekä välillisesti liittyvät ihmiset.

Käsikirjan ovat laatineet ylikomisario Minna Liimatainen Poliisihallituksesta ja yliopettaja Satu Rantaeskola Poliisiammattikorkeakoululta. Käsikirjan toteutukseen ovat osaltaan osallistuneet kommentein useat eri ammattilaiset poliisista ja muista viranomaisista sekä kolmannelta sektorilta.

Lopuksi haluamme todeta, että sivistys on parasta rikostorjuntaa – molemmat toteutuvat yhteistyöllä ja vielä paremmin, kun tehdään aidosti yhdessä töitä! Yhdessä tekemisen moniammatillisia rakenteita ovat muun muassa Ankkuri- ja MARAK-toimintamallit, jotka ovat poliisin ennalta estävän työn strategian keskeisiä työmuotoja, joita tulee edelleen kehittää – yhdessä.

Pekka Heikkinen & Miia Lehtinen

Heikkinen on poliisitarkastaja Poliisihallituksessa ja Miia Lehtinen ylikomisario Poliisihallituksessa ja Barhahus-hankkeen poliisiasiantuntija.

Lapsirikostutkinnan käsikirja 

Lähisuhdeväkivallan tutkinnan käsikirja 

 

Haaste 2/2022