Viharikosten vastaisessa työssä voidaan hyödyntää restoratiivisia menetelmiä
Rikosprosessi on keskeinen keino saada uhrille oikeutta ja tekijälle rangaistus. Toisaalta monet uhrit eivät ilmoita poliisille tai muille viranomaisille joutuneensa viharikoksen kohteeksi.
Syitä ilmoittamatta jättämiselle on monia. Uhrit eivät välttämättä usko, että asialle olisi tehty mitään tai että asialle olisi voitu tehdä mitään. Lisäksi osalla on epäluottamusta viranomaisia kohtaan. Sen lisäksi, että merkittävä osa viharikoksista ei tule poliisin tietoon, suuri osa poliisin tietoon tulleesta viharikollisuudesta ei päädy rikosprosessissa eteenpäin syyttäjälle ja tuomioistuimeen.
Joidenkin viharikosten uhrien toiveena on se, että tekijä tunnustaisi tehneensä väärin, ja tunnistaisi omat ennakkoluulonsa ja syrjivät asenteensa. Lisäksi uhri saattaa toivoa tulevansa kuulluksi ja saavansa tukea. Näihin toiveisiin oikeusjärjestelmä ei täysin pysty vastaamaan, kun taas restoratiivinen oikeus voi tarjota tähän välineitä.
Viharikosten sovitteluun suhtaudutaan varauksella
Vaikka restoratiivisen oikeuden menetelmillä voidaan saavuttaa viharikosten uhrien toivomia vaikutuksia, niiden käyttöön viharikoksissa suhtaudutaan kriittisesti monesta syystä.
Viharikoksissa kohteena on yksilön ja ryhmän identiteetti. Tasavertainen sovittelu onkin tällaisista lähtökohdista haastavaa, joskus jopa mahdotonta. Jotta restoratiiviset menetelmät voivat vastata uhrin tarpeisiin on tunnistettava viharikoksiin liittyvät haasteet ja onnistuneen prosessin edellytykset. Viharikosten sovittelussa keskeinen kysymys on, pystyykö ennakkoluuloinen henkilö sitoutumaan rehelliseen ja avoimeen vuorovaikutukseen sellaisen henkilön kanssa, jonka ihmisarvon hän on teollaan kiistänyt. Uhrin ja tekijän välillä on viharikoksissa aina tästä johtuva vallan epätasapaino.
Restoratiivisiin menetelmiin suhtaudutaan kriittisesti, sillä ne saattavat johtaa uudelleen uhriutumiseen. Lisäksi saatetaan ajatella, että käyttämällä restoratiivisia menetelmiä tekijät eivät saa riittävää rangaistusta teostaan. Osa ei usko restoratiivisen prosessin vaikuttavan asenteisiin.
Toisaalta kaikki eivät ole sitä mieltä, että asenteisiin vaikuttamisen tulisi edes olla prosessin tavoitteena. Sen sijaan prosessin tavoitteena pitäisi olla arkipäivän ratkaisut, jotka estävät vihatekojen uusiutumisen ja väkivallan ja palauttavat turvallisuudentunteen.
Restoratiiviset menetelmät voivat tukea viharikosten uhreja
Haasteista huolimatta sovittelulla voidaan saada aikaan viharikosten uhrien toivomia vaikutuksia. Viharikosten taustalla ovat sosiaaliset konfliktit, joita voidaan ratkaista restoratiiviseen otteeseen perustuvalla lähestymistavalla. Tämän lähestymistavan tarkoituksena on korjata vuorovaikutusta eri tasoilla sekä tuoda uhrin kokemukset ja tarpeet keskiöön. Sovittelussa uhri voi kuvata häneen kohdistuneen teon vaikutuksia ja seurauksia, ja sitä kautta tulla kuulluksi.
Jotta restoratiivisilla menetelmillä voisi olla myönteisiä vaikutuksia viharikosten uhreille, on sovittelun edellytykset tunnistettava. Sovittelijan rooli on keskeinen sovittelun edellytysten arvioinnissa. Vihatekojen sovittelussa korostuu myös sovittelijan vastuu tapaamisen valmistelusta etukäteen. Ennen kuin osapuolet tuodaan yhteen, heidän kanssa saatetaan työskennellä pitkään ja useiden tapaamisten verran erikseen. Sovittelijan on varmistettava, että kaikki sitoutuvat keskustelun pelisääntöihin. Myös tilanteeseen liittyvistä riskeistä on puhuttava rehellisesti etukäteen.
Lisäksi eri tutkimuksissa on painotettu muun muassa tehokasta viestintää, turvallista tilaa, puolueettomuutta ja huolellista ennakkovarautumista sekä valmistelua tärkeinä tekijöinä onnistuneessa prosessissa. Viharikosten sovittelussa on huomioitava myös erilaisten taustatekijöiden merkitys sekä tekijän, uhrin että sovittelijan toimintaan. Myös vallan epätasapaino on huomioitava arvioitaessa, onko restoratiivisten menetelmien käyttäminen tapauksessa mahdollista.
Restoratiivisia menetelmiä kartoitettu Osaavat-hankkeessa
Osana oikeusministeriön koordinoimaa Osaavat-hanketta on toteutettu kartoitus restoratiivisen oikeuden menetelmistä viharikoksissa. Kartoitus julkaistaan syyskuussa, ja sen tavoitteena on tukea viharikosten vastaista työtä tuomalla esiin niitä mahdollisuuksia ja haasteita, joita restoratiivisen oikeuden menetelmiin liittyy. Kartoituksessa esitellään myös erilaisia restoratiivisia ja rikosprosessia täydentäviä menetelmiä, joita eri maissa on käytössä viharikoksiin puuttumiseksi.
Tutkimusta restoratiivisen oikeuden käytöstä viharikoksissa on kansainvälisesti niukasti. Yksi syy tähän voi olla se, että keskittyminen viharikosten rangaistavuuden koventamiseen on vienyt huomiota vaihtoehtoisilta menetelmiltä. Erityisen vähän on tutkittu restoratiivisen oikeuden käytännön sovelluksia viharikoksissa.
Suomessa restoratiivisia käytäntöjä ja sovittelua käytetään vaihtoehtoisena keinona ratkaista konflikteja monilla yhteiskunnan aloilla. Ne ovat käytössä esimerkiksi kouluissa ja työpaikoilla, ympäristökiistoissa, perhekiistoissa ja naapurikiistoissa. Restoratiivisen oikeuden menetelmistä tunnetuin lienee sovittelu, jonka käyttöä viharikoksissa ei Suomessa ole vielä systemaattisesti kehitetty.
Seuraavat askeleet
Restoratiivisten menetelmien käyttö viharikoksissa voi vastata uhrien tarpeisiin, ja esimerkiksi tarjota uhrille tukea ja mahdollisuuden tulla kuulluksi. Sovittelijan rooli on keskeinen, jotta vihamotiiviin liittyvä vallan epätasapaino voidaan prosessissa tunnistaa.
Jatkossa tarvitaan enemmän sovittelijoiden koulutusta, jotta viharikosten erityispiirteet osataan ottaa huomioon. Tälläkin hetkellä vihamotiivin sisältämiä tapauksia sovitellaan, mutta vihamotiivia ei välttämättä tunnisteta. Tällöin sen merkitystä ei osata ottaa huomioon muun muassa sovittelun valmistelemisessa.
Myös tiedonkeruuta viharikosten sovittelusta on kehitettävä, jotta saadaan lisätietoa vihamotiivin sisältämien tapausten määrästä ja laadusta. Lisäksi olisi tärkeää tutkia uhrien kokemuksia prosessista.
Viharikosten uhrit ilmoittavat viharikoksista viranomaisille harvoin, ja tämän vuoksi viharikoksiin puuttumiseksi ja uhrien oikeuden saamiseksi tarvitaan uusia keinoja rikosprosessin rinnalle. Restoratiiviset menetelmät tarjoavat viharikosten uhreille yhden tavan saada aikaan toivottuja vaikutuksia.
Milla Aaltonen
Kirjoittaja on erityisasiantuntija oikeusministeriössä.
