Rikoksentorjunnan uutiskirje 1/2024
Avustuksia haettavana vakavan nuorisorikollisuuden torjuntaan
Oikeusministeriö myöntää valtionavustusta vakavia ja toistuvasti rikoksia tekeville nuorille suunnatun toimintamallin käynnistämiseen hyvinvointialueilla. Lisäksi avustusta myönnetään katujengi-ilmiön ja väkivaltaisen radikalismin torjuntaan. Ensimmäiseen tarkoitukseen avustusta voidaan myöntää yhteensä enintään miljoona euroa ja toiseen yhteensä 350 000 euroa. Haku päättyy 15. huhtikuuta.
Avustusten hakemisesta kiinnostuneille järjestetään infotilaisuus Teamsin välityksellä 14.3. klo 13–14.30. Siihen on ilmoittauduttava 12.3. mennessä suunnittelija Henriikka Brandtille ([email protected]).
Hakuilmoitus Haeavustuksia.fi-palvelussa
Rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen tietokanta päivitetty
Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti on kehittänyt tietokannan, joka koostaa olemassa olevaa kotimaista rikoksentorjunnan arviointitutkimusta. Tietokannan koonnostaulukko on päivitetty Rikoksentorjunta.fi-sivuille alkuvuonna. Sieltä löytyy myös linkki ja ohjeet oman arviointitutkimuksen lisäämiseen tietokantaan.
Rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen tietokanta
Poliisi on huolestunut nuorten väkivaltarikosten kasvusta
Alle 21-vuotiaiden nuorten väkivaltarikollisuus on kasvanut merkittävästi vuoteen 2015 verrattuna. Suurinta kasvu on ollut alle 15-vuotiaiden keskuudessa. Alaikäisten vakavien väkivaltarikoskierteiden katkaisuun tarvitaan poliisin mukaan viranomaisten saumatonta yhteistyötä ja uusia keinoja. Yhtenä yhteiskunnallisen keskustelun lisäämisen keinona poliisi on lähettänyt kaikille peruskoulun ala- ja yläasteille kampanjajulisteen, jossa muistutetaan, että monesti kiusaamiseksi mielletty teko onkin itse asiassa rikos.
Väkivaltaa kokeneita lapsia auttavalle Barnahus-mallille jatkorahoitusta
Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi 1,9 miljoonaa euroa valtionavustusta Barnahus-mallin kehittämiseen ja jalkauttamiseen vuodelle 2024. Suomessa toimii yliopistosairaaloiden yhteydessä viisi lasten ja nuorten oikeuspsykologian ja oikeuspsykiatrian yksikköä. Ne selvittävät lapseen kohdistuneita seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksia. Yksiköissä toimii eri alojen ammattilaisia ja niissä tehdään laajasti monialaista yhteistyötä. Barnahus-hankkeessa myös tuotetaan materiaaleja lasten ja perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille.
Rikosuhripäivystyksen asiakasmäärä kasvoi jälleen – juhlavuoden teemana on vapaaehtoiset
Rikosuhripäivystyksen (RIKU) eri palveluissa oli viime vuonna 31 500 asiakasta. Tämä on 11 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Myös RIKUn ihmiskaupan uhrien erityistukipalvelun asiakasmäärä oli ennätyksellinen, yhteensä noin 1400. RIKU täyttää tänä vuonna 30 vuotta, ja juhlavuoden teemana on vapaaehtoistoiminta. RIKUssa toimii noin 560 vapaaehtoista eri puolilla Suomea. He neuvovat ja tukevat asiakkaita puhelimessa, chatissa ja kasvotusten.
Rikosuhripäivystyksen tiedote 19.2.
Hallitus puuttuu työperäiseen hyväksikäyttöön laajalla toimenpideohjelmalla
Toimenpideohjelmassa on viisi päätavoitetta, joita edistetään 33 toimenpiteellä. Useat toimenpiteet pyrkivät viranomaisyhteistyön ja tiedonvaihdon lisäämiseen. Harmaan talouden, talousrikollisuuden sekä hyväksikäytön vastaiseen työhön osallistuvien viranomaisten toimintaedellytykset turvataan ja yhteistyötä kehitetään. Hyväksikäytön ja ihmiskaupan tunnistamista ja ilmituloa sekä uusiutumisen ennaltaehkäisyä edistetään monilla keinoilla.
Työperäisen hyväksikäytön vastainen toimenpideohjelma
Tapahtumia
Julkaisuwebinaari 7.3.: Rikos- ja riita-asioiden sovittelu ja sovitteleva työote -verkkokurssi
Verkkokurssi julkaistaan kaikille avoimena ja ilmaisena Laurea-ammattikorkeakoulun koulutustarjontaan maaliskuussa 2024. Kurssi koostuu videoluennoista ja -puheenvuoroista, joita on ollut tuottamassa tutkijoita, sovittelun ammattilaisia sekä vapaaehtoissovittelija. Kurssilla syvennytään sekä sovittelun taustateoriaan että käytäntöön, esimerkiksi nuorten sovittelun hyviin käytäntöihin.
Julkaisuwebinaarin ohjelma ja ilmoittautuminen
SÄRÖ-hankkeen loppuseminaari 13.3.
Silta-valmennusyhdistyksen SÄRÖ-hankkeessa on kehitetty rikos- ja päihdetaustaisten vakavan traumatisoitumisen tunnistamista ja kuntoutusta traumasensitiivisellä työotteella. Hanke päättyy, mutta toiminta jatkuu pysyväisluonteisena. Rikostaustaisten miesten traumoja käsitellään eri näkökulmista Tampereen yliopistolla 13.3. klo 9–15.30 loppuseminaarissa, johon voi osallistua myös etäyhteydellä.
Seminaarin ohjelma ja ilmoittautuminen 1.3. mennessä
Valtakunnallinen turvallisuustapahtuma 22.–23.5. Rovaniemellä
Valtakunnallisen turvallisuustapahtuman ohjelma julkaistaan ja ilmoittautuminen käynnistyy näinä päivinä. Esimerkiksi oikeusministeriö järjestää ohjelmakokonaisuuden nuorisorikollisuuden ehkäisystä. Tapahtuma pidetään Lapin yliopistossa ja sen järjestää sisäministeriö yhteistyökumppaneineen.
Lisätietoa Sisainenturvallisuus.fi
Tukholman kriminologian symposium 10.–12.6.
Ruotsin rikoksentorjuntaneuvoston kansainvälinen tapahtuma on tarkoitettu rikollisuuden tutkijoille, päättäjille ja rikoksentorjuntatyön ammattilaisille. Teemoja on tänä vuonna kaksi: rikoksentorjunnan hyväksyttävyys ja alaikäisten tekemät rikokset. Tilaisuuteen on rekisteröidyttävä 15.5. mennessä (abstrakteja voi tarjota 29.2. asti).
Stockholm Criminology Symposium
Kriminologian päivät Tampereella 31.10.–1.11.2024
Kotimaisen kriminologian päätapahtuma kokoaa tutkijoita, viranomaisia ja kolmannen sektorin toimijoita Tampereelle 31.10.–1.11. Teemana on Tieto, toiminta ja yhteistyö: kohti kestävää kriminaalipolitiikkaa. Teema korostaa yhteiskunnan ja yksilön hyvinvoinnin näkökulmaa, toimivaa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää sekä yhteistyötä ja vuoropuhelua. Abstraktit ja työryhmäehdotukset on lähetettävä 23.8. mennessä, jolloin ilmoittautuminen käynnistyy.
Tutkimuksia ja selvityksiä
Kokemukset nuorisorangaistuksesta ja ehdollisesta vankeusrangaistuksesta positiivisia
Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkimuksessa rangaistukset nähdään hyvänä mahdollisuutena puuttua nuoren rikollisen elämäntilanteen kehittymiseen. Nuorisorangaistuksen käyttömäärät ovat silti vähäisiä ja sen tunnettuus seuraamuslajina on heikko. Mahdollisuudet vaikuttaa nuoren elämäntilanteeseen ovat sitä paremmat, mitä aikaisemmin ongelmien syvenemiseen päästään puuttumaan. Tutkimuksessa nousi toistuvasti esiin huoli resursseista.
Anna Halén ym: Nuorisorangaistus ja valvonnalla tehostettu ehdollinen vankeusrangaistus alaikäisten ja nuorten seuraamuslajeina. Helsingin yliopisto 2024.
Ks. aiheesta myös oikeusministeri Leena Meren kolumni
Nuorten ryöstörikollisuuden piirteitä selvitetty
Keskusrikospoliisin selvityksen mukaan nuorten ryöstörikosepäilyjen määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina, erityisen paljon vuoden 2021 jälkeen. Merkittävintä kasvu on ollut alaikäisillä ja etenkin alle 15-vuotiaiden ikäryhmässä. Nuorten tekemät ryöstörikokset kohdistuvat pääasiassa toisiin nuoriin. Sekä uhrit että epäillyt ovat lähivuosina olleet nuorempia kuin vuonna 2015. Valtaosa ryöstörikoksista epäillyistä on ollut epäiltynä useammasta kuin yhdestä rikoksesta alle 21-vuotiaana.
Laura Heiskanen: Nuorten ryöstörikosten piirteet – Poliisin tietoon tullut ryöstörikollisuus vuosina 2015–2023. Keskusrikospoliisi 2024.
Lapset altistuvat hatkan aikana useille vaaroille
Lapsiasiavaltuutettu julkaisi tammikuussa analyysin lastensuojelun sijaishuollosta luvatta poistuneiden eli hatkanneiden lasten kyselystä. Analyysi osoittaa, että hatkan aikana lapset ovat väkivallan ja muiden rikosten tekijöitä ja uhreja. Lähes joka kolmas kyselyyn vastannut tyttö oli hatkan aikana raiskattu ja yhtä moni oli riskissä joutua ihmiskaupan tai sen kaltaisen hyväksikäytön uhriksi. Vastaajista kaksi viidesosaa oli hatkan aikana käyttäytynyt itsetuhoisesti ja joka neljäs väkivaltaisesti. Hatkaamisen ehkäisy on tärkeä osa lapsen suojelua.
Outi Kekkonen & Elina Pekkarinen: Hatkassa lapsen silmin: Analyysi lastensuojelun sijaishuollosta luvatta poistuneiden lasten kyselytutkimuksesta. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2024:1
Naisiin kohdistuvan väkivallan etenemistä rikosprosessissa selvitetty
Tilastokeskus selvitti oikeusministeriön tilauksesta naisiin kohdistuvien väkivaltatapausten etenemistä poliisilta tuomioistuimeen vuosina 2009–2022. Vuosina 2019–2022 käräjäoikeuksissa ratkaistuissa väkivaltatapauksissa noin 40 prosentissa uhri oli nainen, mutta parisuhdeväkivallassa uhri oli nainen 80 prosentissa tapauksista. Tarkasteltujen rikosilmoitusten käsittelyn kesto poliisilla on pidentynyt. Rikosilmoituksen jättämisestä käräjäoikeuden ratkaisuun kului noin vuosi. Perheväkivaltatapauksista suurin osa johti sakkotuomioon, mutta parisuhdeväkivallassa sakkotuomioiden osuus oli pienempi.
Kimmo Haapakangas & Laura Lipasti: Naisiin kohdistuvien väkivaltarikosten eteneminen rikosprosessissa. Tilastoselvitys. Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 2024:3.
Seksuaalirikosten ja ryöstöjen määrä kasvoi, henkirikosten väheni vuonna 2023
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrä kasvoi lähes kolmanneksen vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna. Uusi seksuaalirikoslaki tuli voimaan vuoden 2023 alusta ja muutti seksuaalirikosten nimikkeitä ja perusteita. Tietoon tulleiden henkirikosten määrä on ennakkotietojen mukaan pienempi kuin kertaakaan sotien jälkeen; niitä oli 62. Tietoon tulleiden pahoinpitelyjen määrä sen sijaan lisääntyi lähes 7 % ja ryöstöjen määrä 18 % vuoteen 2022 verrattuna.
Kiusaamiseen puuttumisen tehokkuutta tutkittu
Eerika Johanderin väitöstutkimuksen mukaan joka neljäs kiusaamiseen puuttumisen yritys epäonnistuu. Epäonnistuminen selittyi pääasiassa kiusaamistapausten välisillä eroilla. Kuitenkin myös koulujen välillä oli eroja puuttumisen tehokkuudessa. Puuttuminen vaikeutui, mitä vanhempia oppilaat olivat ja mitä useammin ja pidempään kiusaamista oli tapahtunut. Johander tarkasteli myös eri kiusaamiseen puuttumisen mallien tehokkuutta. Kiusaaminen loppui todennäköisemmin, kun koulut käyttivät näyttöön perustuvia malleja.
Eerika Johander: Effectiveness of adults’ targeted interventions in stopping bullying. Turun yliopisto 2024.
Lapsiin kohdistuviin seksuaalirikoksiin käytettyjä verkkoalustoja selvitettiin
Suojellaan lapsia ry. teki verkkokyselyn seksuaalirikollisten käyttämistä verkkoalustoista. Vastauksia tuli 30 000 eri maista. Kyselyn mukaan lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa katsoneista 40 % otti itse yhteyttä lapsiin. Lapsen kanssa kontaktiin hakeutuneista 70 % kertoi hyödyntävänsä sosiaalista mediaa, verkkopelialustoja sekä salattuja viestintäsovelluksia. Sosiaalisen median alustoista korostuivat Instagram, Facebook sekä Discord ja viestintäsovelluksista Telegram, Whatsapp ja Signal.
Yhdistys kokosi tulosten pohjalta teknologiayrityksille ennaltaehkäisyn suosituksia: teknologia-alustojen kehittämisessä täytyy huomioida lasten oikeudet, verkkoalustojen turvaohjeistusten tulee olla paremmin saatavilla, lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa kuvamateriaalia tulee havaita ja poistaa nopeammin, tekijöille kohdennettuja varoitusviestejä ja hoitoon ohjausta tulee tehostaa ja verkkoalustojen käyttäjien ikärajoja tulee valvoa tehokkaammin.
Tech Platforms Used by Online Child Sexual Abuse Offenders. Suojelkaa lapsia ry. 2024.
