Rikoksentorjunnan uutiskirje 2/2023
Haaste-lehdessä 1/2023 teemana päihdepalvelut ja riippuvuudet
Artikkeleissa käsitellään mm. huumeita, huumeidenkäyttöä ja huumepolitiikkaa, päihteitä käyttävien ihmisten kohtelua, rahapelien yhteyttä rikollisuuteen sekä ennen kaikkea päihde- ja riippuvuushoidon haasteita. Erityisesti kiinnitetään huomiota nuorten palvelujen kehittämiseen sekä vankien ja yhdyskuntaseuraamuksiin tuomittujen kuntoutukseen. Numerossa esitellään myös kansallisen rikoksentorjuntakilpailun 2022 voittanut hanke monialaisesta naapurustotyöstä.
Haaste-lehteä voi nyt seurata myös Twitterissä.
Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma toteutui hyvin
Useimmat naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman (2020–2023) toimenpiteet on jo toteutettu ja loputkin hankkeet valmistuvat tämän vuoden aikana. Ohjelman puitteissa on koulutettu suuri määrä viranomaisia ja ammattilaisia sekä lisätty tietoisuutta esimerkiksi kunniaan liittyvästä väkivallasta ja digitaalisesta väkivallasta. Kaiken kaikkiaan ohjelmassa painotettiin naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisyä, tietoisuuden lisäämistä sekä erityisesti esitutkinta- ja oikeusviranomaisten osaamisen parantamista.
Torjuntaohjelman loppuraportti
Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa muutoksia rikosvahinkolakiin
Työryhmä ehdottaa, että valtion varoista maksettavien korvausten enimmäismääriä korotetaan, niin että ne vastaisivat paremmin tuomioistuimissa rikoksen tekijän maksettavaksi määrättyjä korvauksia. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että henkirikoksen uhrin läheisille maksettaisiin valtion varoista korvausta heille kuolemantapauksesta aiheutuneesta kärsimyksestä. Tavoitteena on parantaa erityisesti vakavien rikosten uhriksi joutuneiden henkilöiden sekä surmansa saaneen henkilön läheisten korvaussuojaa. Mietintö on lausunnolla 10.5. saakka.
Oikeusministeriön tiedote 22.3.
Selvitys- ja tutkimustoiminnan määrärahoja haettavana
Valtioneuvoston kanslia on avannut haettavaksi selvitys- ja tutkimustoiminnan määrärahoja 300 000 euroa. Haettavana on kaksi hanketta: Poliisin, Rikosseuraamuslaitoksen ja Ulosottolaitoksen asiakkaiden ohjaaminen palveluihin sekä Yleisen edunvalvonnan palvelut. Haku perustuu valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaan vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaan. Hakuaika päättyy 3. toukokuuta.
Hakuilmoitus ja -ohjeet tietokayttoon.fi-sivustolla
Sentimentti-työkalu tarjoaa tietoa turvallisuuden ennakointiin, seurantaan ja analysointiin
Sentimentti on sisäministeriön tietotyökalu, joka tarjoaa kattavan ja monialaisen menetelmän ihmisten turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen ennakointiin, seurantaan sekä analysointiin. Tämän tiedon avulla viranomaiset kykenevät suuntaamaan palvelujaan ja viestintäänsä entistä tarkemmin erityisesti niihin väestöryhmiin, jotka kokevat elämänsä turvattomammaksi. Tänä vuonna aineistoa on tarkoitus täydentää erityisesti ”vaikeasti tavoitettaviin” kansalaisiin kohdistuvalla tutkimuksella. Lisäksi Sentimentti-aineistosta aletaan tehdä ilmiöpohjaisia tutkimusanalyyseja.
Varo, varmista, varoita -kampanja kiinnittää huomiota digihuijauksiin
Vuonna 2022 digihuijaukset yleistyivät edelleen ja suomalaiset menettivät digihuijareille yhteensä 32,4 miljoonaa euroa. Viranomaisten ja yritysten yhteinen Varo, varmista, varoita -kampanja muistuttaa, että huijauksia voi ehkäistä myös itse. Kampanjan tavoitteena on estää digihuijauksia kasvattamalla suomalaisten tietämystä ilmiöstä ja siltä suojautumisesta. Kampanjan aihetunniste on #VaroVarmistaVaroita.
Lisätietoa mm. Poliisin tiedotteessa 29.3.
EUCPN julkaisi tietopaketin verkkohuijausten ehkäisemisestä
Erilaiset verkkopetokset jatkavat kasvuaan koko Euroopassa ja todennäköisesti myös tulevaisuudessa. Euroopan rikoksentorjuntaverkon tuore julkaisu käsittelee verkkohuijausten piirteitä ja antaa suosituksia, miten niitä voidaan ehkäistä.
How online fraud works and how to prevent it. EUCPN 2023.
Tapahtumia
Valtakunnallinen turvallisuustapahtuma Seinäjoella 25.–26. toukokuuta
Vuoden 2023 valtakunnallisen turvallisuustapahtuman teemana on tutkimustieto ja teknologia. Globaalin turvallisuusympäristön epävakauden syventyessä myös sisäisen turvallisuuden toimintaympäristön ennakoitavuus on heikentynyt. Uudessa tilanteessa korostuu tarve ymmärtää turvallisuuteen vaikuttavia monimutkaisia ilmiöitä. Myös rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristöllä on ohjelmassa kolme esitystä, aiheina uusi turvallisuussuunnittelun työkalu, katujengit ja viestintä rikosten vähentämisessä. Lisäksi neuvostolla on turvallisuusmessuilla esittelypiste.
Ohjelma ja ilmoittautumiset (viimeistään 7.5.)
Tutkimuksia
Parisuhdetappojen ehkäisyn ongelma on aiemman väkivallan jääminen viranomaisilta piiloon
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin ja Itä-Suomen yliopiston VN TEAS -tutkimuksessa on selvitetty naisiin kohdistuvien parisuhdetappojen tapahtumaketjuja, taustaa ja ehkäisyn mahdollisuuksia. Henkirikoksen riskin ennustaminen on tutkimuksen mukaan vaikeaa mutta tärkeää. Tapausten ehkäisyssä on ensimmäiseksi keskityttävä parantamaan parisuhdeväkivallan tunnistamista viranomaistoiminnassa ja poliisille ilmoittamista.
Tutkimuksen mukaan naisiin kohdistuneiden parisuhdetappojen määrä väheni 2000-luvun alkupuolella, mutta 2010-luvulla lasku ei enää jatkunut. Parisuhdetappojen määrä on edelleen Suomessa korkea verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Tutkimushanke sisältyi yhtenä toimenpiteenä naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelmaan.
Suonpää, Karoliina ym.: Naisiin kohdistuvat parisuhdetapot. Tapahtumaketjut, taustat ja ehkäisy. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:16.
Lähisuhdeväkivallan sovittelu hyödyttää useimpia, mutta seurantaa ja yhteyttä tukipalveluihin tulisi vahvistaa
Kuntoutussäätiön ja Maria Akatemian toteuttama VN TEAS -tutkimus osoittaa, että lähisuhdeväkivallan sovittelu toimii pääsääntöisesti hyvin. Sovitteluun osallistutaan vapaaehtoisesti, sovitteluprosessi koetaan useimmiten onnistuneeksi ja sen lopputulos oikeudenmukaiseksi. Sovittelusta saadaan myös välineitä väkivallan ehkäisyyn. Lähisuhdeväkivallan sovittelua on kuitenkin tarpeen edelleen kehittää. Sovittelua pitäisi koulutuksen kautta kehittää niin, että väkivallan moninaisuus ja luonne huomioidaan aiempaa paremmin. Lisäksi sovittelusopimusten hyödyntämistä, sovittelun vaikutusten seurantaa ja sovittelun yhteyttä tukipalveluihin tulisi vahvistaa.
Shemeikka, Riikka ym.: Lähisuhdeväkivallan sovittelu. Yleiset piirteet ja osapuolten kokemukset prosessista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:11.
Seuraamus- ja kontrollijärjestelmän toimintaa vuonna 2021 sävytti koronapandemia
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksen tavoitteena on perustietojen antaminen rikosoikeudellisen kontrollijärjestelmän toiminnasta. Vuonna 2021 esimerkiksi Rikosseuraamuslaitoksen toimintaa sävyttivät täytäntöönpanon rajoitukset, rajoitusten purkamiset sekä näistä aiheutuneet vankijonojen jaksotukset. Rajoitukset alensivat vankilukua ja muuttivat vankirakennetta. Koronapandemialla oli vaikutuksia myös yhdyskuntaseuraamuksiin, joiden täytäntöönpanoja siirrettiin.
Nuorten rangaistuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina. Nuorten tekemät rikokset ovat tyypillisesti vähäisinä pidettäviä omaisuusrikoksia ja suurin osa (n. 80 %) seuraamuksista määrätään muualla kuin tuomioistuimissa, joko rikesakko- tai rangaistusmääräysmenettelyssä.
Seuraamusjärjestelmä 2021: Kontrollijärjestelmä tilastojen ja tutkimusten valossa. Katsauksia 53/2023. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Helsingin yliopisto.
Tietoa haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten turvallisuudesta
Nuorisotutkimusverkoston ja Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian tutkimuksen mukaan Suomessa valtaosa lapsista ja nuorista elää turvallisissa oloissa. Keskeisimpänä turvallisuutta uhkaavana tekijänä nousivat esiin erilaiset väkivallan kokemukset, joita osa lapsista ja nuorista kohtaa. Turvallisuuspääomaan kuuluvat lapsen ja nuoren omat käytännön turvataidot koskien esimerkiksi verkkoturvallisuutta ja seksuaaliterveyttä sekä yhteiskunnalliseen turvallisuuteen liittyvät taidot, kuten perusoikeudet ja tiedot ihmisten yhdenvertaisuudesta. Lisäksi siihen kuuluu kriittinen, disinformaation tunnistava lukutaito ja yleisesti tekstin ja kuvan tulkinnan taidot.
Haavoittuvassa asemassa? – Aineksia lasten ja nuorten turvallisuusvajeiden arviointiin ja tiedontuotannon vahvistamiseen. Nuorisotutkimusverkoston/Nuorisotutkimusseuran verkkojulkaisuja 179, 2023.
Vakavaan alipalkkaukseen puuttumista rikosoikeudellisin keinoin voisi tehostaa
Turun yliopisto ja Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI) ovat selvittäneet vakavaan alipalkkaukseen puuttumisen rikosoikeudellisia keinoja. Keskiössä ovat tapaukset, joissa hyväksikäyttö on kohdistunut ulkomaiseen työvoimaan. Selvityksessä esitetään myös suosituksia toimenpiteiksi. Esimerkiksi kiskonnan ja petoksen rikostunnusmerkistöjä olisi perusteltua soveltaa nykyistä enemmän vakavissa alipalkkaustilanteissa. Poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten asiantuntemusta pitäisi vahvistaa koulutuksen avulla. Myös ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden tietoisuutta oikeuksistaan tulee lisätä, työperäisen hyväksikäytön valvontaan ja tutkintaan kohdentaa riittävät resurssit sekä kehittää työperäistä hyväksikäyttöä kohtaavien ja selvittävien viranomaisten välistä tiedonvaihtoa. Lisäksi selvityksessä ehdotetaan pitkän tähtäimen toimenpiteenä lainsäädännön kehittämistä.
Luoto, Lauri ym.: Vakavaan alipalkkaukseen perustuva työntekijöiden hyväksikäyttö ja siihen reagointi. Oikeusministeriön julkaisuja 2023:19.
