Rikoksentorjunnan uutiskirje 2/2024
Hallituksen nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaohjelma julkaistu
Toimenpiteillä tuetaan lapsia, nuoria ja perheitä jo varhaisessa vaiheessa. Nuoret huomioidaan myös rikosprosessin aikana ja sen jälkeen. Vanhempien kasvatusvastuuta vahvistetaan ja lisäksi nuorten ja huoltajien vastuuta rikoksella aiheutetuista vahingoista lisätään.
Nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuminen ja ehkäiseminen tehokkaasti edellyttävät viranomaisten välistä moniammatillista yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Tavoitteena on tunnistaa nuoren alkava rikoskierre ja katkaista se nopeasti, tutkia ilmi tulleet rikokset tehokkaasti ja saattaa rikoksentekijät vastuuseen. Rikosprosessin tehostamiseen on useita eri toimia. Ohjelmaan sisältyy myös lainsäädäntötoimia, joilla mm. kiristetään katujengeihin liittyvien rikosten rangaistuksia. Nuorten rikosseuraamuksiin lisätään velvoittavuutta ja esimerkiksi nuorisorangaistuksen käyttöä lisätään.
Ohjelma sisältää myös toimia, joilla ehkäistään nuorten katujengeihin liittymistä yhteisöissä ja alueilla. Lisäksi ohjelmassa kiinnitetään huomiota tutkimustiedon hyödyntämiseen ja vaikuttavien toimintamallien ja hyvien käytäntöjen jakamiseen kunnille ja hyvinvointialueille.
Tutustu periaatepäätökseen ja toimenpideohjelmaan
Rikoksentorjuntaneuvostoa koskeva asetus uudistettu
Valtioneuvosto antoi 2.5. uuden asetuksen rikoksentorjuntaneuvostosta. Neuvoston työn järjestämistä uudistetaan toiminnan kehittämiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Rikoksentorjuntatyötä tekevien tahojen yhteistyön edellytyksiä kehitetään ja työn koordinointia parannetaan. Lisäksi neuvoston työ kytketään nykyistä selkeämmin vastaamaan hallituskausittaisia rikoksentorjunnan painotuksia. Toimikausi pidennetään kolmesta vuodesta enintään neljään vuoteen. Asetus tulee voimaan 15.5. Rikoksentorjuntaneuvosto kootaan mahdollisimman pian.
Lue lisää asetuksesta
Haaste-lehden 1/2024 teemana on nuoret ja rikosoikeusjärjestelmä
Maaliskuussa ilmestyneessä Haaste-lehdessä käsitellään nuorisorikollisuuden ehkäisyä ja nuoriin kohdistuvia rikoksia. Artikkelien aiheena on mm. katujengit, nuorisorangaistus, nuorten nopeutettu rikosprosessi, vanhempana olo nuorelle vangille, gansta rap ja nuorisokulttuuri, kouluterveyskyselyn ja lapsiuhritutkimuksen keskeiset tulokset sekä väkivaltaa tehneiden nuorten kuntoutus. Vakiopalstoilla käsitellään vanhemman vankeuden vaikutusta lapsiin ja Ruotsin uutta lakia kuntien vastuusta rikoksentorjunnassa.
Rikoksentorjunnan painettuja julkaisuja ehtii vielä tilata
Rikoksentorjuntaneuvosto on julkaisut vuosien varrella muutamia painettuja oppaita eri aiheista. Suosituin on ollut Turvaohjeita senioreille, jota kunnat ja järjestöt ovat jakaneet ikääntyneille jo yli 50 000 kappaletta. Siitä on myös ruotsinkielinen versio, joka tosin on osin vanhentunut. Paikallisessa turvallisuustyössä hyödyllinen on myös Turvallisuuskävelyt-opas. Myös muita painettuja neuvoston julkaisuja löytyy jonkin verran. Neuvoston sihteeristö muuttaa elokuussa uusiin toimitiloihin, joissa ei ole varastotilaa. Nyt on siis viimeinen tilaisuus tilata julkaisuja toiminnan tueksi. Seniorien turvaopasta voidaan lähettää nopeimmille enintään 1 ltk/tilaaja (n. 250 kpl) ja turvallisuuskävelyopasta 100 kpl/tilaaja.
Julkaisutilaukset sähköpostilla: rikoksentorjunta.om(at)gov.fi
Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman vuosille 2024–2027 hyväksyttiin
Valtioneuvosto päätti 21.3. valtakunnallisesta nuorisotyön ja -politiikan ohjelmasta (VANUPO) vuosille 2024–2027. Ohjelmassa hallitus määrittelee nuorisopoliittiset tavoitteensa ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Ydinkohderyhmänä ovat 12–25-vuotiaat nuoret. Poikkihallinnollisessa ohjelmassa nuorten hyvinvointia vahvistetaan monialaisin toimenpitein.
Tutustu valtakunnalliseen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan
Aggredin toiminta laajenee Suomessa
HelsinkiMissiossa kehitetty Aggredi auttaa kodin ulkopuolisen väkivallan tekijöitä irti väkivallasta. Yhä useampi väkivaltarikollinen saa apua, kun toiminta laajentuu tänä keväänä Lappiin, Etelä-Pohjanmaalle ja Kanta-Hämeeseen. Aggredi toimii nyt kymmenellä paikkakunnalla. Aggredi-menetelmä on suunnattu 18–49-vuotiaille kodin ulkopuolisen väkivallan tekijöille. Heitä ovat esimerkiksi järjestäytyneestä rikollisuudesta ja ääriliikkeistä irtaantuvat henkilöt. Satakunnassa, Pohjois-Suomessa ja Lapissa kohderyhmänä on 18–65-vuotiaat.
Lue lisää Aggredi-menetelmästä
Tapahtumia
Webinaari vankien terveydestä, työkyvystä ja sosiaalisista suhteista 5.6.
Vankien hyvinvoinnista, työkyvystä ja sosiaalisista suhteista kerrotaan uutta tietoa webinaarissa 5. kesäkuuta klo 9.00–15.10. Webinaari on suunnattu Rikosseuraamuslaitokselle, hyvinvointialueiden päättäjille ja virkamiehille sekä rikostaustaisille ja heidän läheisilleen. Webinaari järjestetään yhteistyössä oikeusministeriön, Rikosseuraamuslaitoksen, Rikoksettoman elämän tukisäätiön, Suomen sosiaalioikeudellisen seuran ja Vankiterveydenhuollon kanssa.
Ohjelma – ilmoittautuminen 24.5. mennessä
Verkkokurssille rikos- ja riita-asioiden sovittelusta ehtii mukaan
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu ja sovitteleva työote -verkkokurssi on kaikille avoin ja ilmainen. Kurssi voi kiinnostaa erityisesti sosiaali-, terveys-, hallinto- ja turvallisuusalan opiskelijoita sekä Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoita. Kurssikokonaisuus suoritetaan itsenäisesti Laurean verkkokampuksella. Kurssille voi osallistua, vaikkei olisi Laurean opiskelija tai korkeakouluopiskelija.
Lisätietoa kurssista (ilmoittautuminen 19.5. mennessä)
Tutkimuksia ja selvityksiä
Nuorten vakavan rikollisuuden vastaisia arvioituja toimia Ruotsissa ja Tanskassa selvitetty
Selvitys pohjautuu kirjallisuuskatsaukseen arvioiduista, Ruotsissa ja Tanskassa toteutetuista toimenpiteistä nuorten jengirikollisuuden torjumiseksi ja rikoskierteestä irrottautumisen tukemiseksi. Arvioidut toimenpiteet luokiteltiin seuraavasti: moniammatilliset ehkäisevät työmuodot, muut ehkäisevät toimenpiteet, poliisin toimenpiteet, exit-ohjelmat, kuntoutus ja terapiat sekä rikosseuraamukset. Arviointitutkimusten perusteella ei hahmottunut mitään selkeää yksittäistä toimenpidettä tai toimenpidekokonaisuutta, jota voitaisiin tutkimusnäytön perusteella pitää Suomessa varmasti toimivana. Oikeusministeriö tilasi selvityksen jengi- ja nuorisorikollisuuden torjuntaohjelman laatimisen tueksi.
Emma Villman & Markus Kaakinen: Nuorten vakavan rikollisuuden ja jengiväkivallan ehkäisy Ruotsissa ja Tanskassa. Katsaus arviointitutkimuksista. Oikeusministeriön selvityksiä 2024:9.
Pitkäkestoisella koulunuorisotyöllä voidaan vähentää koulukiusaamista
Koulun ryhmiä tukemalla voidaan vaikuttaa koulukiusaamiseen ja laajemmin kouluhyvinvointiin. Nuorisotutkimusseuran tutkimuksessa osoitettiin, että nuorisotyöhön panostaneissa kouluissa oli selvästi vähemmän kiusaamista kuin kouluissa, joissa nuorisotyötä ei ollut tehty lainkaan. Tämän lisäksi luokkahenki ja vaikutusmahdollisuudet koulujen arjessa koettiin jonkin verran paremmiksi niissä kouluissa, joissa oli tehty nuorisotyötä.
Tulokset perustuvat tutkimukseen, jossa verrattiin toisiinsa 21 yläkoulua, jossa nuorisotyötä oli tehty vähintään kolme vuotta osa- tai kokoaikaisesti, ja 20 yläkoulua, joissa nuorisotyötä tai muuta vastaavaa työtä ei ollut tehty lainkaan. Vertailuasetelman lisäksi tutkijat haastattelivat nuoria ja ammattilaisia kolmessa yläkoulussa. Näissä kouluissa nuorisotyötä oli tehty pitkään.
Antti Kivijärvi ym. (toim.): Poikkeusoloista uuden kynnykselle. Kunnallinen nuorisotyö Suomessa 2023. Nuorisotutkimusseura 2024.
Poliisi seuraa nuorisorikollisuuden tilannekuvaa tietojohtoisesti
Poliisihallitus on julkaissut raportin, jossa analyysin tavoitteena on ollut tunnistaa, mistä alle 21-vuotiaiden rikollisuudessa on laajassa mielessä kyse. Analyysiraportin tavoitteena on ollut myös tuottaa valtakunnallista tilannekuvaa nuorisorikollisuudesta. Raportin mukaan alaikäisten eli alle 18-vuotiaiden nuorten rikosepäilyt ovat kokonaisuudessaan lisääntyneet viime vuosina. Alle 15-vuotiaiden rikosepäilyt keskittyvät alueellisesti etenkin kaupunkialueille. Nuorisorikollisuuden ydintä ovat ryöstö- ja vahingontekorikokset. Omaisuusrikollisuus on nuorilla yleinen rikollisuusmuoto, ikäryhmästä riippumatta. 15–20-vuotiailla omaisuusrikosten oheen yleiseksi rikollisuusmuodoksi muodostuu liikennerikollisuus.
Nuorisorikollisuus: Taktinen teema-analyysi – määritelmät, tilannekuva ja toimintamallit. Poliisihallitus 2024.
Lapsikaupan torjunnan ja uhrien auttamisen parhaita käytäntöjä koottu
Selvityksessä tarkastellaan alle 18-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa ihmiskauppaa ja siihen liittyviä käytäntöjä Itämeren alueen maissa. Selvitys on tarkoitettu työn tueksi alaikäisiä kohtaaville ammattilaisille, ja se tarjoaa ajantasaista tietoa päätöksenteon ja konkreettisten toimenpidesuunnitelmien pohjaksi. Selvityksen perusteella näyttää siltä, että uhrien todellinen määrä on suurempi ja hyväksikäytön kirjo laajempi kuin mitä varsinaisesti tunnistettujen tai rikosprosessiin edenneiden tapausten määrä on. Selvityksen mukaan näyttää siltä, että lapseen tai nuoreen on todennäköisesti kohdistettu jotakin muuta kaltoinkohtelua jo ennen kuin hän on joutunut ihmiskaupan uhriksi.
Parhaat käytännöt lapsiin ja nuoriin kohdistuvan ihmiskaupan torjumiseksi sekä uhrien tunnistamiseksi ja auttamiseksi. Selvitys Itämeren alueen maista. Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 2024:8.
Syyteneuvottelua käytetään Suomessa vähän
Syyteneuvottelua käytetään tuoreen raportin mukaan selvästi ennakoitua vähemmän. Neuvotteluun liittyviä tunnustamisoikeudenkäyntejä on pidetty Suomessa vuosittain noin 40–85, kun lakia säädettäessä arvioitiin, että menettely voisi soveltua vuosittain jopa 500 tapaukseen. Tunnustamisoikeudenkäynneissä käsitellyissä tapauksissa päärikoksena oli yleisimmin joko törkeä veropetos tai törkeä kirjanpitorikos. Syyteneuvottelussa rangaistuksen kesto lyhenee yleensä kolmanneksella.
Frida Kuusisto Mäkelä & Saila Tuomaala: Tilastotietoa tunnustamisoikeudenkäynneistä Suomessa vuosina 2015–2022. Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksia 59/2024.
