Rikoksentorjunnan uutiskirje 3/2023
Rikoksentorjuntakilpailu 2023 käynnistyy – teemana ihmiskaupan ehkäisy
Kansallisen rikoksentorjuntakilpailun teemana on tänä vuonna työperäisen ja muun ihmiskaupan ehkäiseminen. Kilpailussa etsitään hyviä käytäntöjä, joilla voidaan ehkäistä työssä tai muissa yhteyksissä tapahtuvaa ihmiskauppaa tai siihen rinnastettavaa hyväksikäyttöä. Ehdokashanke voi liittyä myös ihmiskaupan uhriksi joutuneen henkilön tukemiseen. Kilpailuhankkeissa voidaan käyttää erilaisia rikoksentorjunnan menetelmiä. Voittajahanke edustaa Suomea Euroopan rikoksentorjuntakilpailussa.
Lisätietoa rikoksentorjuntakilpailusta
Rikosten ennaltaehkäisyhankkeen loppuraportti on julkaistu
Oikeusministeriön hankkeessa (2020–2022) kehitettiin väkivalta- ja seksuaalirikosten ehkäisy- ja katkaisuohjelmia sekä rikoksilla oireilevien nuorten toimintamalleja. Rahoitusta myönnettiin 13 järjestölle ohjelmien kehittämiseen sekä Vantaan, Turun, Oulun ja Rovaniemen kaupungeille toistuvasti ja vakavia rikoksia tehneille nuorille suunnatun toimintamallin pilotointiin. Väkivalta- ja seksuaalirikosten ehkäisyohjelmissa oli kaikkiaan 1002 ja nuorten toimintamallissa 340 asiakasta.
Raportin mukaan pysyvämmät, tunnetummat ja valtakunnallisemmat hankekokonaisuudet turvaisivat asiakkaiden tasapuolisuuden ja moninaisten ongelmien vaatimat erilaiset tukitoimet rikollisuuden ennaltaehkäisyssä ja nuorisorikollisuuteen puuttumisessa.
Lue lisää oikeusministeriön uutisesta 2.6. ja loppuraportista
Paikallisen rikoksentorjunnan avustuksia 2023 sai kaksi hanketta
Oikeusministeriö myönsi paikallisiin rikoksentorjuntahankkeisiin tarkoitettua valtionavustusta seuraavasti: Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue sai 54 200 euroa hankkeeseen, jossa kehitetään ja koordinoidaan vakavan nuorisorikollisuuden vastaisia toimia sekä selvitetään alueella tapahtuvaa rikollisuuden ehkäisytyötä ja yhdenmukaistetaan käytänteitä. Kriisivalmiusjärjestö ry. sai puolestaan 15 800 euroa kadonneet lapset -ilmiöön keskittyvään hankkeeseen.
Paikallisen rikoksentorjunnan hankkeiden avustukset
Haaste-lehdessä 2/2023 teemana rangaistus ja kuntoutus
Teemanumerossa käsitellään uusintarikollisuuden ehkäisyä, rangaistuksen sisältöä ja vankien erilaisia kuntoutustarpeita. Artikkelien aiheena on mm. tutkinta-arestin käyttämättömyys, vaarallisten vankien vapauttaminen, sakkovankien päihdehoito, neurokirjolla olevien vankien kuntoutus, seksuaalirikosten katkaisuohjelmat ja parisuhdetappojen ehkäisy.
Verkkokoulutus nuorten rikosoirehdinnasta on julkaistu
Monialainen yhteistyö nuorten rikoskierteestä irrottautumiseksi -verkkokoulutus kokoaa yhteen asiantuntijoiden, eri alojen ammattilaisten sekä kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä vakavasti rikoksilla oireilevien nuorten kanssa työskentelystä. Viiden opintopisteen laajuisen koulutuksen voi suorittaa kuka vain maksuttomasti, ja se on mahdollista sisällyttää myös korkeakouluopintoihin.
Julkaisuseminaarin tallenne ja lisätietoa Aseman Lasten sivuilla
Koulutustiedot ja ilmoittautuminen (30.11. mennessä) Laurea-ammattikorkeakoulun sivuilla
Työryhmältä ehdotuksia sovittelun kehittämiseksi ja laajentamiseksi
Oikeusministeriön työryhmä esittää useita tuomioistuinsovitteluun, rikos- ja riita-asioiden sovitteluun, rikosprosessiin ja rikosseuraamusalaan liittyviä suosituksia. Työryhmä kannattaa rikos- ja riita-asioiden sovittelun siirtämistä oikeusministeriön hallinnonalalle. Kehittämisehdotukset koskevat myös sovittelutoiminnan käyttöalan laajentamista ja laadun kehittämistä sekä digitalisaation hyödyntämisen mahdollisuuksia sovittelussa. Työryhmä suosittaa lisäksi, että lähisuhdeväkivallan sovittelua jatketaan.
Oikeusministeriön tiedote 25.5.
Valtakunnallisen turvallisuustapahtuman aineisto saatavilla
Valtakunnallinen turvallisuustapahtuma pidettiin Seinäjoella 25.–26.5. Seinäjoen kaupunginteatteriin kokoontui vajaa 300 sisäisen turvallisuuden asiantuntijaa kuuntelemaan mielenkiintoisia esityksiä ja verkostoitumaan muiden toimijoiden kanssa. Teemana oli tiedon ja teknologian hyödyntäminen.
Seminaariraportti ja esitykset TUOVI-portaalissa
Tutkimuksia
Työhön ja koulutukseen osallistuminen vähentää rikollisuutta ja onnettomuuksia
Syrjäytymisellä on yhteys turvallisuusongelmiin: rikokset ja onnettomuudet kasautuvat pienituloiselle ja työn ja koulutuksen ulkopuolella olevalle väestölle. Vaikka merkittävä osa yhteydestä selittyy yksilöiden välisillä eroilla, syrjäytymisellä on myös aito, turvallisuusongelmia lisäävä vaikutus. Työllisyyden lisääminen ja työttömien osallistaminen sekä koulutuksen laajentaminen ovat lupaavia keinoja rikosten ja onnettomuuksien vähentämisessä.
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin sekä Demos Helsingin toteuttamassa tutkimushankkeessa tutkittiin syrjäytymisen ja rikoksiin syyllistymisen tai rikoksen ja onnettomuuksien uhriksi joutumisen yhteyttä pohjoismaista tutkimusta kartoittavan systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla.
Karoliina Suonpää ym: Syrjäytymisen ja huono-osaisuuden yhteys turvallisuuteen. Kausaliteetista politiikkatoimiin. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:29.
Viharikollisuuden taustalla moniulotteista huono-osaisuutta
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tekemässä ja oikeusministeriön tilaamassa tutkimuksessa selvitettiin viharikosten tekijöiden tunnuspiirteitä sekä rikoksiin syyllistyneiden taustalla olevia riskitekijöitä. Selvityksen mukaan viharikosten tekijät eivät ole yhdenmukainen ryhmä. Tekomotiivit vaihtelevat ja viharikokset heijastelevat tapahtumaympäristöjensä yhteiskunnallisia tapahtumia. Rikosten tekijöillä on kuitenkin tyypillisesti taustallaan kasaantunutta huono-osaisuutta ja ennakkoluuloisia asenteita. Valtaosa viharikosten tekijöistä on nuoria miehiä, joilla on usein taustallaan myös muuta rikoskäyttäytymistä. Raportin tulosten perusteella yleinen rikollisuuden ennaltaehkäisy on keskeistä viharikollisuuden torjunnassa.
Janne Vepsäläinen ym: Viharikosten tekijät. Oikeusministeriön julkaisuja 2023:26.
Tuoreita selvityksiä ihmiskaupan ja seksuaalisen hyväksikäytön uhrien auttamisesta
Ihmiskaupan vastaisessa SEIVE-hankkeessa on toteutettu selvitys Rikosuhripäivystyksen asiakkuudessa olevien, seksuaaliväkivaltaa kokeneiden ihmiskaupan uhrien tapauksista. Kattavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen, rikoksen uhrien tukipalveluiden ja onnistuneen rikosprosessin toisiaan tukeva merkitys tulee huomioida aiempaa paremmin uhrien auttamisessa ja ihmiskaupparikollisuuden tutkinnassa. Selvitys sisältää 13 suositusta viranomaisille ja muille tahoille.
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNIn toteuttaman ja sisäministeriön tilaaman selvityksen tavoitteena oli saada selville, onko lainsäädännössä, sen soveltamisessa tai viranomaiskäytännössä haasteita tai epäkohtia, jotka estävät ihmiskaupan ilmituloa ja sen myötä erityisesti seksuaalisen hyväksikäytön uhrien avun piiriin ohjautumista, heidän oikeuksiensa toteutumista ja siten myös rikosvastuun toteutumista. Selvitys antaa useita suosituksia tilanteen parantamiseksi.
Saara Pihlaja & Juulia Piipponen: Selvitys Rikosuhripäivystyksen asiakkuudessa olevien seksuaaliväkivaltaa kokeneiden ihmiskaupan uhrien tapauksista ja tilanteista. Oikeusministeriön julkaisuja 2023:23.
Anniina Jokinen ym: Selvitys ihmiskaupan uhreille annettavista harkinta-ajoista ja seksuaalipalvelujen myynnistä käännyttämisen perusteena. Sisäministeriön julkaisuja 2023:22.
Vainoamista ja psyykkistä väkivaltaa koskevaa oikeuskäytäntöä selvitetty
Psyykkinen väkivalta tulee pahoinpitelynä rangaistavaksi harvoin, kertoo oikeusministeriön tilaama selvitys. Vainoamisen tunnusmerkistö kattaa hyvin tapaukset, joissa tekijä ja uhri eivät asu yhdessä. Mikään rikostunnusmerkistö ei kata sellaisenaan pakottavaa kontrollia, joka voi ilmetä uhrin toimintavapauden moninaisena rajoittamisena. Selvityksessä ehdotetaan, että rikoslakiin lisätään uusi tunnusmerkistö: pakottava kontrolli.
Matti Tolvanen & Elisa Silvennoinen: Selvitys henkisen väkivallan rangaistavuudesta ja vainoamisen oikeuskäytännöstä Suomessa. Oikeusministeriön julkaisuja 2023:20.
Suomalaisten luottamus poliisiin on pysynyt vahvana
Poliisibarometriin vastanneista noin 91 prosenttia kertoi luottavansa poliisiin melko tai erittäin paljon. Valtaosa vastanneista koki, että poliisi kantaa vastuun yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta, mutta osaa rikollisuustilanne huolestuttaa. Poliisibarometrissä noin 74 prosenttia vastaajista arvioi, että rikollisuustilanne ei ole heidän lähiympäristössään kovin tai juuri lainkaan vakava. Turvallisuuden kokemuksessa oli kuitenkin havaittavissa alueellisia eroja. Poliisibarometrin mukaan eri rikosten ilmoittamisalttiudessa oli merkittäviä eroja.
Matti Vuorensyrjä ym: Poliisibarometri 2022: Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Sisäministeriön julkaisuja 2025:25.
Suuri osa Suomessa toimivasta järjestäytyneestä rikollisuudesta ei paljastu
Poliisiammattikorkeakoulussa on tehty kaksi selvitystä järjestäytyneen rikollisuuden nykytilasta ja tulevaisuuden kehityksestä sekä ennalta estämisestä ja torjunnasta. Rikollisryhmien määrä on kasvanut voimakkaasti 20 vuoden aikana. Järjestäytyneen rikollisuuden markkinat koostuvat suurelta osin huumausaineiden kaupasta, ihmiskaupasta ja erilaisista petoksista. Tämän lisäksi Suomessa on paljastunut yhä enemmän elintarvikeketjun rikollisuutta ja erilaisia ympäristörikoksia. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on vaikeaa, koska toimijakenttä ja toimintamallit muuttuvat jatkuvasti.
Pirjo Jukarainen ym: Järjestäytynyt rikollisuus Suomessa: katsaus järjestäytyneen rikollisuuden toimijoihin ja markkinoihin. Poliisiammattikorkeakoulun katsauksia 32.
Pirjo Jukarainen ym: Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan haasteet ja keinot. Poliisiammattikorkeakoulun katsauksia 33.
Tuore väitös poliisin lähisuhdeväkivaltaan puuttumisesta
Suhtautuminen väkivaltaan läheisissä ihmissuhteissa on muuttunut Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana huomattavasti. Tuoreen väitöstutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että lakimuutosta lievien pahoinpitelyjen syyteoikeuteen ja sen myötä rikoslaissa määriteltyä läheistä suhdetta ei ole kaikilta osin sisäistetty poliisin valvonta- ja hälytystoiminnassa. Syyt rikosilmoitusten kirjaamatta jättämiselle heijastelevat vanhaa lainsäädäntöä.
Monica Fagerlund: Rikosprosessin portinvartijat: Lähisuhdeväkivallan rikosluonteen rajanveto poliisin puuttumisen näkökulmasta. Helsingin yliopisto 2023.
Suomalaisten huumekokeilut edelleen yleistyneet
Huumeiden kokeilu ja käyttö ovat edelleen yleistyneet, osoittaa THL:n syksyllä 2022 tekemä väestökysely. Lähes 30 prosenttia aikuisväestöstä on joskus elämänsä aikana kokeillut jotain huumetta, yleisimmin kannabista. Kannabista kokeilleiden väestöosuus on viisinkertaistunut vuoden 1992 kuudesta prosentista 29 prosenttiin vuonna 2022.
Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet 2022.THL:n tilastoraportti 15/2023.
THL:n Kouluterveyskyselyn ensimmäisiä tuloksia julkaistu
Yläkoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten ahdistuneisuus ja kiusaamisen kokemukset ovat lisääntyneet, selviää THL:n Kouluterveyskyselyn tuoreista tiedoista. Niiden osuus, jotka kertoivat kevään 2023 kyselyssä kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta, on vielä suurempi kuin korona-aikana vuonna 2021. Koulussa vähintään viikoittain kiusaamista kokeneiden osuus on kasvanut. Vuoden 2023 kyselyssä viikoittaisesta kiusaamisesta kertoi 8. ja 9. luokkalaisista pojista 8,6 ja tytöistä 7,5 prosenttia.
Kouluterveyskyselyn indikaattorit Sotkanetissä
Eläinsuojelurikokset Suomessa: passiivista kaltoinkohtelua, laajamittaista keräilyä ja väkivaltaista kohtelua
Puolet Suomessa vuosina 2011–2021 tehdyistä eläinsuojelurikoksista johti yhden tai useamman eläimen kuolemaan. Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa eläinsuojelurikoksista tunnistettiin kaksi tyypillistä ja muista poikkeavaa tekotyyppiä: laajamittaiset ja väkivaltaiset eläinsuojelurikokset. Käräjäoikeuksien ratkaisut poikkesivat toisistaan huomattavasti uhrina olleen eläimen kokemaa kärsimystä arvioitaessa.
Elli Valtonen ym: Defining Crimes Against Companion Animals in Finland – Passive Neglect and Active Maltreatment, Anthrozoös. 2023.
Rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö toivottaa hyvää kesää ja lomaa!
