Rikoksentorjunnan uutiskirje 3/2024
Ennakkotieto: Rikoksentorjuntakilpailun 2024 teemana uusintarikollisuuden ehkäisy
Oikeusministeriö käynnistää tämän vuoden kansallisen rikoksentorjuntakilpailun piakkoin. Teema on sama kuin Euroopan rikoksentorjuntakilpailussa, jonka tänä vuonna järjestää Unkari. Ennakkotietojen mukaan teemana on uusintarikollisuuden ehkäisy. Tarkempaa tietoa kilpailun teeman määrittelystä ja osallistumisohjeet päivitetään sivulle Rikoksentorjunta.fi/rikoksentorjuntakilpailu.
Valtionavustukset vakavan nuorisoväkivallan torjumiseksi myönnetty
Oikeusministeriö on myöntänyt avustuksia vakavia ja toistuvasti rikoksia tekeville nuorille suunnatun toimintamallin käynnistämiseen hyvinvointialueilla sekä katujengi-ilmiön ja väkivaltaisen radikalismin torjuntaan. Hakemuksia tuli yhteensä 16 ja avustusta myönnettiin kahdeksalle hankkeelle yhteensä noin 1,3 milj. euroa.
Avustusta saivat Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (n. 134 000€), Pohjanmaan hyvinvointialue (n. 242 000€), Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue (n. 108 000€), Kanta-Hämeen hyvinvointialue (207 000€), Helsingin kaupunki (n. 286 000€) sekä Suomen NMKY:n liitto (n. 99 000€), Rikoksettoman elämän tukisäätiö (n. 150 000€) ja Lieksan somaliperheyhdistys (90 000€).
Tarkempaa tietoa avustushausta ja rahoitetuista hankkeista löytyy palvelusta Tutkiavustuksia.fi (hakuehdoiksi valtionapuviranomainen: oikeusministeriö, haun nimi: erityisavustus vakavan nuorisorikollisuuden torjumiseksi)
Haaste-lehden 2/2024 teemana on etiikka
Tuoreessa Haaste-lehdessä käsitellään tutkimuksen teon ja rikoksentorjunnan eettisiä kysymyksiä. Artikkelien aiheena on mm. tekoäly, lasten rikoskokemusten kysyminen, tosi-tv:n vaikutus rikostaustaisten naisten elämään jatkossa, ulkomailla tehtyjen rikosten käsittely Suomessa, eläinten oikeudellinen asema, ilmoittajansuojelu, yritysten rangaistusvastuu ja harmaan talouden torjunta. Lisäksi lehdessä käsitellään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja nuorisorikollisuuden torjuntaa.
Rikoksentorjunnan painettuja julkaisuja ehtii tilata
Rikoksentorjuntaneuvoston julkaisemaa Turvaohjeita senioreille -opasta löytyy vielä jonkin verran. Lisäksi Turvallisuuskävelyt-opasta on saatavilla. Neuvoston sihteeristö muuttaa elokuussa uusiin toimitiloihin, joissa ei ole varastotilaa. Seniorien turvaopasta voidaan lähettää enintään 1 ltk/tilaaja (n. 250 kpl) ja turvallisuuskävelyopasta 100 kpl/tilaaja (julkaisut ovat ilmaisia).
Julkaisutilaukset sähköpostilla: rikoksentorjunta.om(at)gov.fi
Rovaniemen valtakunnallisen turvallisuustapahtuman aineistot on julkaistu
Vuorossaan 19. valtakunnallinen turvallisuustapahtuma järjestettiin 22.–23. toukokuuta Rovaniemellä. Kaksipäiväinen tapahtuma toi yhteen yli 300 turvallisuustoimijaa eri aloilta ja ympäri Suomea. Tapahtumassa nähdyt esitykset on julkaistu verkossa. Yksi teemoista oli vakavan nuorisorikollisuuden ehkäisy.
Eurooppalainen asuntomurtojen vastainen teemapäivä on 19.6.
Huomenna 19.6. vietetään Euroopan rikoksentorjuntaverkoston (EUCPN) asuntomurtojen torjunnan vuosittaista teemapäivää. Erityisenä teemana tänä vuonna on uudelleen uhriksi joutumisen ehkäisy.
Tutustu asuntomurtojen ehkäisyn neuvoihin ja kampanjamateriaaliin EUCPN:n sivuilla (englanniksi)
Pohjoismaiden rikos- ja rangaistustilastot yli 200 vuoden ajalta yhteen tietokantaan
Pohjoismaissa on tilastoitu rikoksia ja rangaistuksia jo yli 200 vuoden ajan. Varhaisempien tilastojen käyttöä on rajoittanut aiemmin niiden vaikea saatavuus: aineistoa on pitänyt etsiä vuosi kerrallaan käsinkirjoitetuista asiakirjoista. Nyt tilastot (1810–2022) ovat kaikkien saavutettavissa avoimessa tietokannassa verkossa. Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen yliopistonlehtori Miikka Vuorela on kerännyt ja koonnut tietokantaan Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan rikoksia ja rangaistuksia koskevaa tilastotietoa Suomen autonomian ajan alusta alkaen. Aineistot ovat vapaasti kaikkien käytettävissä.
Tietokanta: Criminalstatistics.fi
Tukholman Kriminologian palkinnot 2024 poliisitoiminnan tutkijoille
Kansainvälinen Tukholman kriminologian palkinto 2024 myönnettiin yhdysvaltalaisille professoreille Gary LaFreelle ja Tom R. Tylerille heidän tutkimuksistaan poliisitoiminnan legitimiteetistä ja prosessuaalisesta oikeudenmukaisuudesta demokraattisissa maissa.
LaFreen tutkimukset osoittavat, miten väkivallan lisääntyminen 1900-luvun Amerikassa liittyi nopeasti muuttuviin yhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja poliittisiin muutoksiin, jotka heikensivät yleisön luottamusta instituutioihin, erityisesti poliisiin. Kun rotusyrjintään ja epäoikeudenmukaisuuteen puututtiin sekä heikommassa asemassa olevien koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia parannettiin, väkivalta väheni ja luottamus instituutioihin kasvoi.
Tyler on tehnyt merkittävää työtä mikrososiaalisella tasolla. Hänen tutkimuksensa osoittavat, miten yhteisöjen luottamusta voidaan lisätä muuttamalla tapoja, joilla poliisi on vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa. Hänen teoriansa haastaa pelottelun ja rangaistusten ensisijaisen käytön rikollisuuden ehkäisemisessä. Sen sijaan hän tarjoaa vaihtoehtoisen lähestymistavan, jossa keskeisinä tekijöinä korostuvat kunnioitus, kansalaisten äänen kuuluvuus, puolueettomuus ja luotettavuus.
Tämän vuoden palkitut ovat esittäneet perinteisiä teorioita paljon dynaamisemman näkökulman siitä, miksi jotkut ihmiset syyllistyvät rikoksiin. Nämä makro- ja mikrotason näkökulmat avaavat, miten poliittiset päättäjät voivat vaikuttaa kansalaisten tahtoon noudattaa lakeja. Palkittujen tutkimusten mukaan jos poliisi kohtelee kansalaisia kunnioittavasti ja ennakkoluulottomasti, myös lainrikkojia, rikollisuus voi vähentyä sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla.
Palkinnonsaajien luento ja muita tallenteita Tukholman symposiumin sivuilla
Tutkimuksia ja selvityksiä
Nuorten huumekuolemia on voitava estää ennalta
Onnettomuustutkintakeskus on saanut valmiiksi teematutkinnan alle 25-vuotiaiden nuorten tapaturmaisista huumekuolemista. Seurantajaksona oli kalenterivuosi 2023. Onnettomuustutkintakeskuksen aineistoon valikoitui 79 tapaturmaista huumemyrkytystä, joista 15 otettiin tarkempaan tarkasteluun. Kaikista alle 25-vuotiaista Suomessa vuonna 2023 kuolleista 149:llä oli viitteitä huumausaineiden käyttöhistoriasta.
Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan nuorten alle 25-vuotiaiden tapaturmaiset huumekuolemat ovat onnettomuuksia, joita on voitava ennalta ehkäistä. Palvelujärjestelmää on kehitettävä niin, että nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelut kulkevat yhdessä
Tutkintaselostus: Nuorten tapaturmaiset huumekuolemat vuonna 2023
STM:n Elina Kotovirran kolumni nuorten huumekuolemien ehkäisystä
Valvontarangaistuksen toimivuutta arvioitu
Noora Lähteenmäki-Meriluoto arvioi väitöstutkimuksessaan valvontarangaistuksen kriminaalipoliittisten ja lainsäädännöllisten tavoitteiden toteutumista monipuolisten empiiristen aineistojen avulla. Valvontarangaistus otettiin käyttöön vuonna 2011. Ensimmäinen kehittämisesitys koskee valvontarangaistuksen käyttöalan laajentamista nostamalla kuuden kuukauden rajaa. Toisena, laajempana rakenteellisena korjauskeinona tutkimus esittää mahdollisuutta muuttaa valvontarangaistuksen määräämisprosessia siten, että Rikosseuraamuslaitos päättäisi valvontarangaistuksen täytäntöönpanosta sen jälkeen, kun tuomioistuin on tuominnut ehdottoman vankeusrangaistuksen.
Noora Lähteenmäki-Meriluoto: Valvontarangaistus – uuden rangaistuslajin empiiristä ja kriminaalipoliittista arviointia. Helsingin yliopisto 2024.
Väitös: Päihdekuntoutus ja vankila tiiviimmin yhteydessä toisiinsa
A-klinikkasäätiön tutkija Teemu Kaskela tarkastelee väitöskirjassaan sitä, miten kaksi 1990-luvun tapahtunutta suurta muutosta – huumeiden käytön normalisoituminen ja kriminaalipolitiikan kuntoutusajattelullinen siirtymä – näkyvät vankiloiden käytännöissä ja päihdehoidon asiakaskunnassa. Huumeidenkäytön normalisoituminen ja rankaisujärjestelmän aiempaa kuntouttavampi rooli ovat lähentäneet päihdehoito- ja vankilainstituutioita. Toisaalta rikollisuutta tulisi käsitellä päihdehoidossa systemaattisemmin, koska merkittävällä osalla päihdehoidon asiakkaista on vankilatausta ja he ovat suuressa riskissä joutua vankilakierteeseen.
Teemu Kaskela: The intertwining of substance use treatment and imprisonment on the practical level in 21st century Finland. Helsingin yliopisto 2024.
Arviomuistio: Rikosuhrimaksuja tulisi korottaa
Oikeusministeriö on julkaissut arviomuistion, jossa tarkastellaan mahdollisuuksia korottaa rikoksentekijöiltä perittäviä rikosuhrimaksuja. Arviomuistion mukaan rikosuhrimaksuja voidaan ja olisi myös aiheellista korottaa. Perustelluimpana vaihtoehtona esitetään indeksitarkistukset ylittävää kertakorotusta, joka voisi olla suuruudeltaan 50 prosenttia. Vankeusuhkaiseen rikokseen syyllistyneelle henkilölle määrättävä 40 euron rikosuhrimaksu nousisi 60 euroon ja 80 euron maksu 120 euroon. Yhteisösakkoon tuomittavan oikeushenkilön, kuten yrityksen tai yhteisön, rikosuhrimaksu nousisi 800 eurosta 1200 euroon. Rikosuhrimaksu on otettu käyttöön joulukuussa 2016, eikä sitä ole aikaisemmin korotettu.
Rikosuhrimaksujen korotusmahdollisuudet: Arviomuistio
Selvitys: Lahjusrikossäännöksissä on kehitettävää
Oikeusministeriön tilaama selvitys lahjusrikoksia koskevan lainsäädännön kehittämistarpeista on julkaistu. Selvityksessä esitetään vaihtoehtoiset mallit tunnusmerkistöjen yksinkertaistamiseksi. Lisäksi esitetään vaikutusvallan kauppaamisen kriminalisointia, menettämisseuraamuksen määräämisen tehostamista ulkomaisen tahon lahjonnassa sekä tarkennuksia ulkomaisen virkamiehen määritelmään. Selvityksen toteutti rikos- ja prosessioikeuden professori emeritus Matti Tolvanen. Kattavassa käräjä- ja hovioikeuskäytännön analyysissa keskitytään syytteiden hylkäämisperusteisiin, edun ja palvelussuhteen yhteyteen, suosimistarkoitukseen elinkeinotoiminnan lahjusrikoksissa, tahallisuuteen ja ulkomaisen tahon lahjomiseen.
Selvitys lahjusrikossääntelyn kehittämisestä
Matti Tolvasen kolumni aiheesta Korruptiontorjunta.fi-sivustolla
Rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö toivottaa hyvää kesää ja lomaa!
