Rikoksentorjunnan uutiskirje 4/2024
Uusi rikoksentorjuntaneuvosto on asetettu
Valtioneuvosto asetti kesäkuussa rikoksentorjuntaneuvoston toimikaudelle 1.7.2024–31.5.2027. Neuvoston puheenjohtajaksi nimitettiin rikosoikeuden professori Sakari Melander Helsingin yliopistosta (kuvassa vas.). Varapuheenjohtaja on poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki. Neuvoston pääsihteerinä toimii kehittämisneuvos Aarne Kinnunen oikeusministeriöstä (kuvassa oik.). Uudistetun asetuksen mukaan neuvosto mm. seuraa rikoksentorjunnan kehitystä, edistää viranomaisten ja yhteisöjen yhteistyötä, viestii rikollisuuden ehkäisyn mahdollisuuksista sekä edistää rikoksentorjunnan koulutusta, tutkimusta ja vaikuttavuuden arviointia. Tällä toimikaudella neuvoston työ painottuu hallituksen nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisyn ja torjunnan toimenpideohjelmaan liittyviin tehtäviin.
Tietoa rikoksentorjuntaneuvostosta
Vielä ehtii: Rikoksentorjuntakilpailun 2024 teemana uusintarikollisuuden ehkäisy
Kansallisen ja eurooppalaisen rikoksentorjuntakilpailun teemana on uusintarikollisuuden ehkäisy vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon aikana. Kilpailussa etsitään vaikuttavia ja arvioituja toimintatapoja, joilla voidaan vähentää uusintarikollisuutta ja siitä yhteiskunnalle aiheutuvia merkittäviä kustannuksia sekä vahvistaa vangin yhteiskuntaan paluuta. Kilpailuehdotukset pitää toimittaa viimeistään 30. elokuuta.
Lisätietoa rikoksentorjuntakilpailusta
Työryhmä kehittämään nuorisorangaistusta
Oikeusministeriö on asettanut työryhmän kehittämään nuorisorangaistusta koskevaa lainsäädäntöä. Tavoitteena on lisätä nuorisorangaistuksen käyttöä ja korostaa tuomitun teon vakavuutta nykyistä paremmin. Nuorisorangaistukseen voitaisiin esimerkiksi tuoda yhdyskuntapalvelun elementtejä. Lainsäädännön kehittäminen liittyy huhtikuussa hyväksyttyyn hallituksen toimenpideohjelmaan nuoriso- ja jengirikollisuuden torjumiseksi.
Oikeusministeriön tiedote 8.7.
Lakiehdotus katujengien rangaistusten koventamisesta
Oikeusministeriössä on valmistunut lakiehdotus rikoslain muutoksista, jotka koskevat katujengien toiminnassa tehtyjä rikoksia, alle rikosvastuuiän olevan lapsen rikolliseen tekoon yllyttävän henkilön vastuuta ja nöyryyttämisväkivaltaa. Ehdotus selkeyttäisi rikoslakia näiden vahingollisten ilmiöiden osalta ja kiristäisi näistä teoista annettavia rangaistuksia. Ehdotus oli lausunnoilla kesän aikana ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa loppuvuodesta. Myös tämä lakihanke liittyy toimenpideohjelmaan nuoriso- ja jengirikollisuuden torjumiseksi.
Oikeusministeriön tiedote 27.6.
Valtioneuvoston periaatepäätös väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisystä
Valtioneuvosto antoi heinäkuussa periaatepäätöksen toimenpideohjelmasta, jolla ennaltaehkäistään ja torjutaan väkivaltaista radikalisoitumista ja väkivaltaista ekstremismiä. Kaikkien väkivaltaisen ekstremismin muotojen ennaltaehkäisy ja torjunta ovat tärkeä osa terrorismin torjuntaa. Toimenpideohjelmassa on kaikkiaan 43 toimenpidettä. Ne on jaoteltu kansallisen tason toimintaan, alueellisen ja paikallisen tason toimintaan sekä yksilötason työskentelyyn.
Väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyn ja torjunnan toimenpideohjelma
Ihmiskaupparikosten esitutkintaan laadittu yhtenäinen toimintamalli
Ihmiskaupparikosten esitutkinta edellyttää selkeää toimintamallia, jotta sitä voidaan toteuttaa yhdenmukaisesti ja laadukkaasti eri puolilla Suomea osana moniviranomaisyhteistyötä. Tällainen malli on nyt luotu Poliisiammattikorkeakoulun Ihmiskaupparikosten esitutkinnan mallintaminen -hankkeessa.
Poliisiammattikorkeakoulun uutinen 26.6.
Tapahtumia ja koulutuksia
Kriminologian päivät 31.10.–1.11. Tampereella
Järjestyksessään kolmannet Kriminologian päivät järjestetään Tampereen yliopiston Keskustakampuksella. Päivien teema on Tieto, toiminta ja yhteistyö: kohti kestävää kriminaalipolitiikkaa. Teema heijastaa Tampereen yliopiston painopistealueita korostaen yhteiskunnan ja yksilön hyvinvoinnin näkökulmaa, toimivaa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää, sekä yhteistyötä ja vuoropuhelua tutkimuksen, palvelujärjestelmän ja kolmannen sektorin välillä. Myös muita kriminologisen tutkimuksen aiheita on ohjelmassa esillä. Ilmoittautumiset 6.10. mennessä.
Lisätietoa tapahtuman verkkosivuilla
Väkivaltatutkimus halki tieteiden kentän III -seminaari 2.12. Helsingissä
THL:n järjestämässä läsnä/etäseminaarissa tehdään näkyväksi monipuolista väkivaltaan liittyvää tutkimusta eri tieteenaloilta ympäri Suomen. Lisäksi tavoitteena on edistää aiheesta kiinnostuneiden tutkijoiden, kehittäjien ja suuren yleisön keskinäistä vuoropuhelua ja verkostoitumista. Aiheina on mm. nuorisoväkivalta, seksuaaliväkivalta ja lähisuhdesuhdeväkivalta.
EUCPN:n koulutus rikoksentorjuntahankkeiden arvioinnista
Euroopan rikoksentorjuntaneuvosto on kehittänyt puolentoista päivän rikoksentorjunnan arviointikoulutuksen, joka tarkoitettu käytännön ammattilaisille ja päätöksentekijöille. Koulutus antaa osallistujille perustiedot ja -taidot rikoksentorjuntatoimien arvioinnin merkityksen ymmärtämiseen ja arvioinnin valmisteluun. Kurssi koostuu kahdeksasta kokonaisuudesta, jotka käsittelevät mm. arvioinnin suunnittelua, toteuttamista, johtopäätösten tekoa ja tuloksista viestimistä.
Tutkimuksia ja selvityksiä
Kansallinen uhritutkimus: Väkivaltaa kokeneiden osuus pysynyt aiempien vuosien tasolla
Kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan 15–74-vuotiaista 5,5 % oli joutunut läimäisyn tai sitä vakavamman väkivallan kohteeksi viime vuonna. Vastaava prosenttiluku vuonna 2021 oli 6,0 %. Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi 7610 Suomessa vakituisesti asuvaa.
Nuoret kokivat fyysistä väkivaltaa selvästi vanhempia ikäryhmiä enemmän. Naiset kohtasivat miehiä yleisemmin eri fyysisen väkivallan muotoja ja väkivallalla uhkailua. Vamman aiheuttaneen väkivallan uhriksi joutui hieman yli 5 % naisista ja noin 2 % miehistä. Naiset kokivat väkivaltaa tyypillisesti omassa asunnossa tai työpaikalla ja työtehtävissä, kun taas miehillä julkiset paikat korostuivat väkivallan tapahtumapaikkana. Noin 30 % vastaajista ilmoitti pelänneensä väkivallan uhriksi joutumista iltaisin kodin ulkopuolella kuluneen vuoden aikana. Omat asuinalueet koetaan kuitenkin pääsääntöisesti edelleen turvallisiksi.
Tällä kertaa kyselyssä kartoitettiin myös vastaajien mielipiteitä väkivallan ja häiriökäyttäytymisen ennaltaehkäisystä sekä väkivaltatilanteen viimeaikaisesta kehityksestä. Noin 75 % vastaajista koki, että väkivalta on viime vuosina lisääntynyt Suomessa. Nuorten koulutukseen panostaminen sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden parantamisen katsottiin hyviksi keinoiksi ennaltaehkäistä väkivaltaa omalla asuinalueella. Yhteiskunnan tasolla poliisin resurssien lisäämistä rikosten selvittämiseksi ja huono-osaisuuden vähentämistä pidettiin tehokkaina keinoina puuttua rikollisuuteen.
Aaro Beuker & Matti Näsi: Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2023: Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksia 61/2024.
Henkirikoskatsaus: Henkirikoksissa laskeva trendi
Henkirikollisuuden taso on laskenut vuodesta 2009 vuoteen 2022. Henkirikosten taso laski seurantajaksolla 2009–2022 1,8 surmatusta henkilöstä 1,4 surmattuun 100 000 asukasta kohti, mikä tarkoittaa lähes neljänneksen vähennystä. Väheneminen ilmenee koko maassa keskimääräisten henkirikostasojen tasaantumisessa maakuntien välillä. Myönteinen kehitys näkyy hieman selvemmin miehiin kohdistuneessa väkivallassa.
Pääosa henkirikoksista liittyy Suomessa toisilleen ennalta tuttujen miesten keskinäisiin alkoholinkäyttötilanteisiin yksityisasunnoissa. Lähes puolessa henkirikoksista tekijä oli uhrin ystävä tai tuttava. Noin viidennes surmista oli parisuhdetappoja, täysin tuntemattomiin henkilöihin kohdistuneiden tekojen osuus oli noin 13 prosenttia.
Miisa Törölä ym.: Henkirikoskatsaus 2024. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksia 60/2024.
Tietoverkkorikollisuuteen vastataan verkostoyhteistyöllä
Anna Leppänen tarkasteli väitöskirjassaan tietoverkkorikosten käsittelyä kyberturvallisuuden toimijoiden muodostamissa verkostoissa. Tietoverkkorikollisuuteen vastataan viranomaisten, yksityisen sektorin, kolmannen sektorin ja kansalaisten yhteistyönä. Tietämys tietoverkkorikosten käsittelystä auttaa kehittämään yhteistyötä ja verkostojen toimintaa sekä ymmärtämään poliisin roolia osana verkostoa.
Anna Leppänen: Networked responses to cyber-dependent crime: developing policing in a changing security environment. Tampereen yliopisto 2024.
Rangaistusajan suunnitelmien tulisi näkyä paremmin vankia koskevassa päätöksenteossa
Mia Kilpeläinen tarkasteli väitöskirjassaan, mitkä vankiin liittyvät tekijät ovat yhteydessä rangaistusajan pituuden perusteella anottua poistumislupaa ja avolaitossiirtoa koskevan päätöksen lopputulemaan. Lisäksi hän tarkasteli, millainen rooli rangaistusajan suunnitelmalla on päätösharkinnassa käytännössä. Tutkimuksen mukaan hyvistä tarkoitusperistään huolimatta rangaistusajan suunnitelman rooli jää vähäiseksi, jolloin sen potentiaali vankeinhoidollisena työkaluna jää vääjäämättä täysimääräisesti hyödyntämättä.
Mia Kilpeläinen: Suunnitelmia suunnitelmien vuoksi. Rangaistusajan suunnitelman merkitys vangin poistumislupa- ja siirtoasiassa. Itä-Suomen yliopisto 2024.
Vankien ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavien määrä jatkoi kasvuaan
Rikosseuraamuslaitoksen tuoreen tilastokatsauksen mukaan keskimääräinen päivittäinen vankimäärä vuonna 2023 oli 3 143, eli oli noin 90 enemmän kuin vuosi aikaisemmin. Viime vuonna vankiloihin tuli yhteensä vajaat 6 500 vankia, lähes 500 enemmän kuin vuonna 2022. Eniten kasvoi tulleiden sakkovankien määrä (2 347). Vankeusrangaistukset olivat keskimäärin lyhyitä. Ensikertaisten vankien osuus on noussut kymmenessä vuodessa 37 %:sta 43 %:iin. Myös nuorten ja ulkomaalaisten osuus vangeista on kasvussa. Ulkomaalaisten osuus oli keskimäärin 18 % ja alle 21-vuotiaiden osuus 3,5 % kaikista vangeista. Suurimman vankiryhmän muodostivat väkivaltarikoksista tuomitut, joita oli reilu kolmannes vankeusvangeista.
Yhdyskuntaseuraamusta suorittavia oli päivittäin keskimäärin 3 785, joista 1 682 suoritti yhdyskuntapalvelua. Yhdyskuntapalvelua suorittaneiden yleisin rikos oli liikennejuopumus, ehdolliseen vankeuteen valvonnan kanssa tuomituilla omaisuusrikos.
Rikosseuraamuslaitoksen tilastollinen vuosikirja 2023
Kartoitus viharikosten uhrien tukipalveluista
Oikeusministeriön uusi julkaisu kartoittaa tietoa viharikosten uhreille tarjolla olevien palveluiden riittävyydestä ja saavutettavuudesta Suomessa, Kroatiassa ja Irlannissa. Kartoituksen tavoitteena on tunnistaa maiden välisiä yhtäläisyyksiä, jakaa hyviä käytäntöjä ja löytää uusia lähestymistapoja viharikosten uhrien tukemiseen. Yhtäläisyyksinä maiden välillä tunnistettiin, ettei kartoitukseen osallistuneissa maissa ole esimerkiksi viharikosten uhreille kohdennettuja erityistukipalveluja. Tuloksissa toistuu huoli vähemmistöryhmien epäluottamuksesta viranomaisiin.
Mapping of the Needs of Hate Crime Victims in Croatia, Finland and Ireland. Oikeusministeriön julkaisuja 2024:18.
