Rikoksentorjunnan uutiskirje 5/2022

Rikoksentorjuntakilpailun voitti aluelähtöinen ympäristötyö

Vuoden 2022 rikoksentorjuntakilpailussa etsittiin hyviä käytäntöjä erityisen haavoittuvien uhrien kanssa työskentelyyn. Kilpailun voitti Helsingissä kehitetty asuinaluelähtöisen ympäristötyön malli. Laaja-alaisessa yhteistyössä parannetaan erityisen haavoittuvan ryhmän, päihteitä käyttävien nuorten ja naisten, turvallisuutta ja palveluihin ohjausta sekä samalla kaikkien turvallisuuden tunnetta alueella. Ympäristötyön malli on kehitetty yhteistyössä päihde- ja muiden asiantuntijoiden, poliisin ja asukkaiden kanssa tämän vuoden aikana. Mallia pilotoidaan parhaillaan Sörnäisten Kurvin alueella.

Lue lisää oikeusministeriön verkkouutisesta 21.9.

Haaste-lehden 3/2022 teemana polarisaatio ja yhdenvertaisuus

Haasteen 3/2022 teema-artikkelit tarttuvat mm. vankien, ikääntyneiden ja turvapaikanhakijoiden yhdenvertaisuuden toteutumiseen sekä viharikosten ja polarisaation vähentämiseen. Muita aiheita ovat esimerkiksi nuorisorikollisuuden ehkäisyn hyvät käytännöt Suomessa ja Virossa.

Haaste 3/2022

Paikalliseen rikoksentorjuntatyöhön voi hakea avustuksia 14.10. saakka

Parhaillaan on käynnissä paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden valtionavustusten täydennyshaku. Avustus on tarkoitettu virittämään paikallisia rikoksentorjuntahankkeita ja -yhteistyötä sekä sitouttamaan paikallisia resursseja rikoksentorjuntaan. Avustusta voi hakea myös hankkeiden arviointiin. Haettavissa on yhteensä 32 000 euroa.

Lisätietoa paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden avustuksista oikeusministeriön sivuilla

Uutta materiaalia lasten ja nuorten kusaamisen vastaiseen työhön

Opetushallitus muistuttaa, että Kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan tunnistaminen ja niihin puuttuminen kuuluu jokaiselle aikuiselle. Kiusaaminen ja siihen usein liittyvä lasten ja nuorten kokema yksinäisyys on edelleen huolestuttavan yleistä. Opetushallitus on tuottanut kasvatus- ja koulutusalan ammattilaisille ja huoltajille videosarjan, joka auttaa tunnistamaan lasten ja nuorten kokemaa kiusaamista, häirintää, syrjintää ja väkivaltaa sekä puuttumaan niihin turvallisuutta ja terveyttä edistävillä tavoilla. Osa videoista soveltuu myös opiskelijoiden ja oppilaiden kanssa käsiteltäviksi.

Lisätietoa Opetushallituksen uutisesta 24.8.

Uudella verkkosivustolla ammattilaiselle työkaluja ja tietoa lapsiin kohdistuvasta väkivallasta

Uusi lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevä Barnahus-verkkosivusto tukee kaikkien lapsi- ja perhepalveluissa työskentelevien sekä lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa kohtaavien ammattilaisten työtä. Sivusto palvelee myös poliisissa ja oikeuslaitoksessa työskenteleviä lapsiin kohdistuvan väkivallan kysymyksissä. Sivusto tarjoaa monipuolisia työkaluja asiakastilanteisiin ja toimintamalleja hyvinvointialueille.

Barnahus.fi

THL palkitsi K-Marketien Kiusaamisvapaa vyöhyke -toimintatavan kansanterveyspalkinnolla

K-Marketien Kiusaamisvapaa vyöhyke tarkoittaa sitä, että kauppa tarjoaa kiusatulle lapselle tai nuorelle tarvittaessa turvallisen paikan, jossa on aina paikalla välittävä aikuinen. Palkinnon perusteluiden mukaan toimintamalli on osoitus siitä, että lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia voidaan edistää kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. K-Marketit ovat herättäneet näkyvästi yhteiskunnallista keskustelua kiusaamisen ehkäisystä ja tarjonneet muillekin toimintamallin puuttua kiusaamiseen.

Lue lisää THL:n tiedotteesta 19.9.

Hallitus esittää lähestymiskiellon tehostamista monin tavoin

Hallituksen esityksen mukaan lähestymiskiellon tehostamiseksi otetaan käyttöön sähköinen valvonta. Lisäksi lähestymiskiellon hakemisesta tulisi maksutonta ja lähestymiskiellon rikkomista koskeva rikosasia olisi käsiteltävä kiireellisesti. Tarkoitus on parantaa lähestymiskiellon tehokkuutta, vähentää sen rikkomista ja lisätä erityisesti lähisuhdeväkivallan uhrien turvallisuutta

Lue lisää oikeusministeriön tiedotteesta 19.9.

TAPAHTUMIA

Myymäläturvallisuusseminaari pidetään 12. lokakuuta

Kaupan liitto ja oikeusministeriö järjestävät myymäläturvallisuuden kehittämisestä kiinnostuneille jo perinteisen seminaarin, jossa tänä vuonna tarkastellaan turvallisuuden uusimpia ilmiöitä tutkimuksen ja käytännön kokemusten perusteella, kuullaan tuoreita kokemuksia ennaltaehkäisevistä hankkeista sekä Ruotsin yrityslähestymiskieltolainsäädännöstä. Kaupan turvallisuus 2022 -seminaari järjestetään 12. lokakuuta klo 9–13 Laurea Leppävaarassa Espoossa. Tilaisuuteen voi osallistua myös verkossa. Ilmoittaudu mukaan 4.10. mennessä.

Ohjelma ja ilmoittautumiset Kaupan Liiton sivuilla

Kriminologian päivät Joensuussa 3.–4. marraskuuta

Kotimaisen kriminologisen tutkimuksen päätapahtuma Kriminologian päivät järjestetään Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa 3.–4.11. Pääteemana on ”muuttuvat reaktiot rikollisuuteen”. Päivien tieteellinen ohjelma julkaistaan lokakuun alussa. Mukaan ehtii ilmoittautua 14.10. mennessä.

Kriminologian päivät 2022

EUCPN järjestää syksyllä kaksi tunnin webinaaria ajankohtaisista aiheista

Euroopan rikoksentorjuntaverkosto (EUCPN) järjestää 25.lokakuuta klo 15 Suomen aikaa webinaarin rikoksenehkäisyn hankkeiden arvioinnista. Ghentin yliopisto on parhaillaan rakentamassa EUCPN:n toimeksiannosta koulutuspakettia arvioinnista käytännön ammattilaisille ja maksuttomassa webinaarissa esitellään sen sisältöä.

Lisätietoa ja ilmoittautumiset EUCPN:n sivuilla

Toinen webinaari 10. marraskuuta käsittelee seksuaalivähemmistöihin kohdistuvien rikosten ehkäisyä. Näkökulmana on toistuvien viharikosten uhriksi joutuminen. Webinaarin järjestää EU:n puheenjohtajamaa Tšekki, jonka kauden pääteemana on haavoittuvat rikoksen uhrit.

Lisätietoa ja ilmoittautumiset

TUTKIMUKSIA

Uhkailua ja väkivaltaa kokeneiden osuus nousi koronapandemiaa edeltävälle tasolle

Fyysistä väkivaltaa tai uhkailua kokeneiden osuudet lisääntyivät niin naisilla kuin miehillä vuodesta 2020, ilmenee Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin vuoden 2021 Kansallisesta rikosuhritutkimuksesta. Kuusi prosenttia 15–74-vuotiaista Suomessa asuvista henkilöistä oli joutunut läimäisyn tai sitä vakavamman väkivallan kohteeksi. Vastaava prosenttiluku vuonna 2020 oli neljä prosenttia. Nuoret olivat kokeneet fyysistä väkivaltaa selvästi vanhempia ikäryhmiä enemmän. Naiset kohtasivat yleisemmin eri fyysisen väkivallan muotoja.

Kotitalouteen kohdistuvien omaisuusrikosten yleisyys on pysynyt vakaana viime vuosina. Yksityishenkilöihin kohdistuneista rikoksista yleisimpiä ovat tavaran tai palvelun ostamiseen liittyvät huijaukset sekä henkilötietojen urkinta tai väärinkäyttö. Vuoden 2021 kyselyssä tällaisesta huijauksesta ilmoitti noin kuusi prosenttia ja henkilötietojen urkinnasta ja väärinkäytöstä noin viisi prosenttia vastaajista.

Ilari Kolttola & Matti Näsi: Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2021: Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. Helsingin yliopisto, kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksia 51/2022.

Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa merkittäviä kustannuksia terveys-, sosiaali- ja oikeuspalveluissa

Lähisuhdeväkivallasta ja sen aiheuttamista kustannuksista tehdyn tutkimuksen pelkästään naisiin kohdistuneesta fyysisestä parisuhdeväkivallasta aiheutuu 150 miljoonan euron lisäkustannukset vuodessa. Todellisuudessa terveydenhuollon kokonaiskustannukset ovat tätä vieläkin suuremmat. Lisäksi palveluja koskevia kustannuksia aiheutuu sosiaali- ja oikeuspalveluille (ml. poliisi). Parisuhdeväkivallasta aiheutui sosiaalipalveluille 60–90 % ja oikeuspalveluille (ml. poliisi) 70 % lisäkustannukset vuosittain verrattuna ei parisuhdeväkivaltaa kokeneisiin. Lapsuudessa koettu väkivalta näkyi puolestaan 50 % korkeampina sosiaali- ja oikeuspalveluiden kustannuksina aikuisuudessa.

Heli Siltala ym: Lähisuhdeväkivallasta aiheutuva palveluiden käyttö ja kustannukset terveys-, sosiaali- ja oikeuspalveluissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:52.

Perheväkivallan uhka on suurimmillaan avioeroa haettaessa

Naisten riski joutua perheväkivallan uhriksi kohoaa jo 2–3 vuotta ennen avioeroa ja on suurimmillaan eroa edeltävänä vuonna. Aiemmin perheväkivaltaa kokeneille naisille olisi hyvä tarjota tukea eroprosessin alussa, todetaan Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Tutkimuksessa seurattiin rekisteriaineistojen avulla yli 350 000 suomalaista avioparia, joista yli 22 000 erosi. Perheväkivaltaa mitattiin käyttämällä tietoja rikosilmoituksista ja sairaalahoitoa vaatineista vammoista. Kummallakin tavalla mitattuna väkivallan riski oli suurimmillaan avioeroa edeltävänä vuonna, jolloin avioerohakemus tyypillisesti jätetään.

Elina Einiö ym: Partner violence surrounding divorce: A record-linkage study of wives and their husbands. Journal of Marriage and Family 2022.

Kiusaajilla suurempi riski syyllistyä väkivaltarikoksiin

Lapsilla, jotka kiusasivat toisia usein 8–9 vuoden iässä, on kohonnut väkivaltarikollisuuden riski 31 vuoden ikään mennessä. Näin osoittaa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen kansallinen syntymäkohorttitutkimus. Riski syyllistyä väkivaltarikoksiin oli suurempi usein kiusaavilla pojilla ja tytöillä kuin niillä lapsilla, jotka eivät kiusanneet toisia lainkaan. Usein kiusaavilla pojilla riski oli kohonnut myös verrattuna lapsiin, jotka kiusasivat joskus. Kiusatuksi joutuminen ei ollut yhteydessä lisääntyneeseen väkivaltarikollisuuden riskiin.

Tutkimus on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa selvitetään lapsuusiän psykososiaalisten ongelmien yhteyttä aikuisiän mielenterveyshäiriöihin, päihdeongelmiin, kuolleisuuteen, itsetuhoisuuteen, rikollisuuteen, elämänhallintaan ja syrjäytymiseen.

Elina Tiiri ym: Bullying at 8 years and violent offenses by 31 years: the Finnish nationwide 1981 birth cohort study. European Child & Adolescent Psychiatry 2022.

Alaikäisten vankien asemaa palvelujärjestelmässä selvitetty

Alaikäisten vankien joukko on pieni, mutta monien palveluiden tarpeessa oleva sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä Rikosseuraamuslaitoksen yhteinen asiakasryhmä. THL:n selvityksessä luodaan tilannekuva alaikäisten vankien ja muiden vakavilla rikoksilla oireilevien alle 18-vuotiaiden asemaan palvelujärjestelmässä, erityisesti lastensuojelun ja Rikosseuraamuslaitoksen välisen yhteistyön näkökulmasta. Selvityksen mukaan monialaista yhteistyötä vakavilla rikoksilla oireilevien tueksi tulee kehittää sujuvammaksi.

Päivi Korhonen: Alaikäisten vankien ja muiden vakavilla rikoksilla oireilevien nuorten asema palvelujärjestelmässä. Tilannekuva sote-ammattilaisten näkökulmasta. THL työpaperi 34/2022.

Rikokseen pakotetut ihmiskaupan uhrit tunnistettava nykyistä paremmin

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on selvittänyt ihmiskaupan uhrien rankaisemattomuusperiaatteen toteutumista Suomessa. Selvityksen mukaan rikokseen pakotettuja ihmiskaupan uhreja ei tunnisteta rikosprosessissa. Hyväksikäyttö rikollisessa toiminnassa on ihmiskaupan muoto, jossa ihmiskaupan uhri pakotetaan tekemään rikoksia. Rankaisemattomuusperiaatteen mukaan uhreja ei tule rangaista näistä rikoksista. Tutkimuksessa tarkasteltiin rankaisemattomuusperiaatetta yhdistämällä lainopillista ja oikeuden empiiristä tutkimusmenetelmää.

Jari Hannonen & Heini Kainulainen: Ihmiskaupan uhrien rankaisemattomuusperiaate. Oikeusministeriön julkaisuja 2022:8.

Restoratiivisen oikeuden käytäntöjä viharikoksissa kartoitettu

Restoratiivisen oikeuden käytäntöjä ja muita rikosprosessille rinnakkaisia toimintatapoja eri maissa on selvitetty. Kartoituksen perusteella jatkossa tarvitaan enemmän koulutusmahdollisuuksia sovittelijoille, jotta viharikosten erityispiirteet osataan ottaa huomioon. Lisäksi tiedonkeruuta viharikosten sovittelusta tulee kehittää lisätiedon saamiseksi vihamotiivin sisältämien tapausten määrästä ja laadusta. Kartoitus on toteutettu osana oikeusministeriön koordinoimaa Osaavat-hanketta, jonka tavoitteena on tehostaa viharikosten ja häirinnän vastaista työtä.

Kartoitus restoratiivisen oikeuden käytännöistä viharikoksissa. Oikeusministeriön julkaisuja 2022:13.

Uutiskirjeen tilaus