Rikoksentorjunnan uutiskirje 5/2024

Julkaisuajankohta 17.10.2024 16.53
Uutinen

 

Uusi rikoksentorjuntaneuvosto kokoontui ensimmäisen kerran

Rikoksentorjuntaneuvoston uuden kolmivuotiskauden ensimmäinen kokous pidettiin 26. syyskuuta. Kokouksen asialistalla oli neuvoston työvaliokunnan, nuoriso- ja jengijaoston sekä tutkimus- ja koulutusjaoston asettaminen. Rikoksentorjuntaneuvoston toimikauden painopisteiksi hyväksyttiin nuoriso- ja jengirikollisuuden torjunta, tietoverkkoavusteisen rikollisuuden torjunta ja rikoksentorjuntakoulutuksen edistäminen.

Tietoa rikoksentorjuntaneuvostosta

Rikoksentorjuntakilpailun voitti Autismisäätiön Revion-hanke

Vuoden 2024 kilpailun teema oli uusintarikollisuuden ehkäisy vankeusrangaistuksen aikana toteuttavin toimin. Voittajaksi valittiin Autismisäätiön Revion-hanke, jossa on kehitetty ja pilotoitu lähi- ja etäkuntoutusta väkivaltarikoksiin syyllistyneille tai väkivaltakäyttäytymisellä oireileville neurokirjon (autismikirjo, ADHD) piirteitä omaaville vangeille. Kuntoutusmallia on kehitetty vuodesta 2018 lähtien.

Kuntoutuksessa neurokirjon piirteitä omaavat vangit oppivat uusia taitoja ongelmallisen käyttäytymisen tilalle, esimerkiksi impulsiivisuuden, tunnesäätelyn, stressin ja vireystilan hallintaa. Mittareiden ja palautteen perusteella 70 prosentilla tapahtuu positiivisia muutoksia kuntoutusprosessin aikana.

Kansallisen rikoksentorjuntakilpailun voittajan valitsi oikeusministeriön kokoama riippumaton raati. Raati piti Revion-hankkeessa tehtyä kuntoutusta lupaavana, dokumentoidusti tuloksellisena ja innovatiivisena.

Oikeusministeriön tiedote 26.9.

Haaste-lehdessä 3/2024 teemana tieto

Syyskuussa ilmestyneessä Haaste-lehdessä käsitellään tutkimustiedon käyttöä lainvalmistelussa ja rikoksentorjunnassa. Artikkelien aiheena on mm. rikosoikeusjärjestelmän vaikuttavuustutkimus, laadukkaan lainvalmistelun suhde hallitusohjelmiin, lapsivaikutusten arviointi lainvalmistelussa, tiedonkulku vankien kuntoutuksessa, sotapropaganda, nuoriin kohdistettu terroristinen propaganda, salaliittoteoriat, sananvapauden ja rikosoikeuden suhde sekä rankat tutkimusaiheet. Lisäksi lehdessä käsitellään nuorten hatkaamiseen puuttumista ja uusimman kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia.

Haaste 3/2024

Ankkuritoimintaa kehittämällä torjutaan ja estetään nuorten rikoksia

Sisäministeriö on käynnistänyt poikkihallinnollisen ankkuritoiminnan kehittämishankkeen, jonka tavoitteena on vahvistaa ja kehittää ankkuritoimintaa nuoriso- ja jengirikollisuuden torjumiseksi ja vähentämiseksi. Hanke on osa kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa. Ankkuritoiminta on tutkitusti vaikuttavaa rikosten ennalta estämistä. Jokaisella ankkuritiimin ammattilaisella on keskeinen rooli nuoren kokonaisvaltaisen tilanteen selvittämisessä.

Sisäministeriön uutinen

Uusi hanke edistää rikoksia tehneiden työelämäosallisuutta

Kuntoutussäätiön ja Rikoksettoman elämän tukisäätiön (RETS) uusi hanke edistää rikoksia tehneiden henkilöiden työelämäosallisuutta. Työelämätaitojen kiihdyttämö HOOK -hankkeessa kehitetään Uudellemaalle yhteistoimintamalli, joka tukee sekä rikoksia tehneitä henkilöitä että heitä työllistäviä työnantajia.

Hankkeessa selvitetään rikosseuraamusasiakkaiden ja rikoksia tehneiden työelämäosallisuuden esteitä sekä kehitetään yhdessä kokemusasiantuntijoiden ja asiakkaiden kanssa toimenpiteitä, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. Näin tuetaan rikoksia tehneiden työelämäosallisuutta sekä ehkäistään uusintarikollisuutta ja syrjäytymistä Uudellamaalla.

Retsin uutinen HOOK-hankkeen käynnistymisestä

Henkirikoksia tehty selvästi viimevuotista enemmän

Henkirikosten määrän kasvu jatkui vuoden kolmannella neljänneksellä. Heinä–syyskuussa viranomaisten tietoon tuli yhteensä 31 henkirikosta. Määrä oli nelinkertainen vuodentakaiseen verrattuna. Erityisesti syyskuu oli synkkä kuukausi. Kuluvan vuoden tammi–syyskuussa henkirikoksia on tilastoitu kaikkiaan 75. Koko viime vuoden aikana murhia ja tappoja tuli viranomaisten tietoon yhteensä 57.

Tilastokeskuksen uutinen

Tutkimuksia ja selvityksiä

Neljä menetelmää todettu vaikuttaviksi nuorisorikollisuuden torjunnassa

Kotimaisessa rikoksentorjunnan tutkimuksessa on saatu tutkimusnäyttöä neljän toimenpiteen vaikuttavuudesta. Nämä neljä toimenpidettä ovat KiVa Koulu -hankkeen mukainen kiusaamisen ehkäisy, alle 18-vuotiaille rikoksentekijöille suunnattu moniammatillinen Ankkuritoiminta, poliisin kohdennettu tehovalvonta nuorten vapaa-ajan vieton riskikeskittymissä sekä osallistuminen toisen asteen koulutukseen peruskoulun jälkeen. Tieto käy ilmi juuri julkaistusta raportista, joka kokosi suomalaista vaikuttavuustutkimusta sisältävästä FINPREV-tietokannasta tietoa nuorten rikollisuuden ehkäisyn keinoista.

Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti KRIMO perusti vuonna 2016 yhdessä rikoksentorjuntaneuvoston kanssa kotimaista vaikuttavuustutkimusta koostavan FINPREV-tietokannan. Tietokannan tavoitteena on kotimaisen vaikuttavuustavoitteen yhteismitallinen koostaminen.

Ulos epätoivosta -hankkeen tiedote

Beuker, A. & Kivivuori J. & Raeste A. (2024). Mitkä toimenpiteet vähentävät rikollisuutta?  Rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen tietokantaan 2016–2024 tallennetut vaikuttavuustutkimukset. Katsauksia 63/2024. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Helsingin yliopisto.

Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman 2020–2023 vaikuttavuutta arvioitu

Oikeusministeriön tilasi ulkopuolisen arvioinnin naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelmasta 2020–2023. Raportti painottaa pitkäjänteisen työn tärkeyttä. Väkivallan torjuminen ja palvelujen parantaminen edellyttävät päätöksentekoa, joka mahdollistaa koulutettujen ammattilaisten sitoutuneen työskentelyn. Tätä tukevat vahvat rakenteet, erityisesti hyvä koordinaatio, riittävät resurssit ja tutkittuun tietoon perustuvat puuttumisen mallit. Raportissa annetaan lisäksi jatkoon suosituksia, joissa painottuvat väkivallan ennaltaehkäisy ja väkivallan torjunnan hyvien mallien kehittäminen.

Satu Lidman: ”Ei mitään kertatoimenpiteitä”. Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman 2020–2023 arviointi. Oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 2024:34.

Viharikosepäilyjen määrä viime vuonna korkeimmillaan

Poliisiammattikorkeakoulun vuosittaisen selvityksen mukaan viharikosepäilyjen määrä jatkoi edelleen kasvuaan vuonna 2023. Selvityksen mukaan poliisi kirjasi viime vuonna yhteensä 1 606 rikosilmoitusta, jotka määriteltiin epäillyiksi viharikoksiksi. Määrä on korkein koko viharikollisuusselvitysten historian aikana. Yleisimpiä viharikosepäilyjä olivat kunnianloukkaukset ja pahoinpitelyt. Epäiltyjen viharikosten yleisin motiivi oli uhrin etninen tai kansallinen tausta. Myös uskonnolliseen taustaan, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun ja vammaisuuteen liittyviä viharikosilmoituksia raportoitiin merkittävä määrä.

Jenita Rauta: Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2023. Poliisiammattikorkeakoulun katsauksia 38. 2024.

Poliisin, Rikosseuraamuslaitoksen ja Ulosottolaitoksen palveluohjaustehtävä koetaan tärkeäksi, mutta se kaipaa selkeytystä

Tuore tutkimus osoittaa, että poliisin, Rikosseuraamuslaitoksen ja Ulosottolaitoksen viranomaiset kokevat mielekkääksi asiakkaiden ohjaamisen heidän tarpeitansa vastaaviin palveluihin. Ohjaamista edistävät selkeät ja yksinkertaiset toimintamallit, palvelujen hyvä tuntemus ja palvelun tarjoajien kanssa sovitut yhteistyökäytänteet. Kehitettävää tunnistettiin esimerkiksi yhteistyössä eri viranomaisten välillä sekä ohjaavan organisaation ja palveluntuottajien välillä. Myös asiakkaat tunnistivat palveluohjauksessa samankaltaisia haasteita kuin viranomaiset.Tutkimuksen toteutti Kuntoutussäätiö yhteistyössä Rikosuhripäivystyksen kanssa osana valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoimintaa.

Shemeikka, Harsu, Sihvonen Rinne, Pietilä Kemppainen & Alitalo: Poliisin, Rikosseuraamuslaitoksen ja Ulosottolaitoksen asiakkaiden ohjaaminen palveluihin. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:30.

Nuorisotyön keinoin voidaan ennaltaehkäistä nuorten tekemää väkivaltaa

Tuore kirjallisuuskatsaus kokoaa Pohjois-Euroopassa vuosina 2010–2024 tehtyjä vertaisarvioituja tutkimuksia nuorten väkivaltarikollisuuden yhteisöulottuvuuksista. Katsaus osoittaa, että nuorten väkivallan ehkäisemisessä tulisi rangaistusten kiristämisen sijaan panostaa enemmän nuorisotyöhön. Kirjallisuuskatsaus on osa Nuorisotutkimusseuran Nuorten väkivallan yhteisöulottuvuudet -tutkimushanketta.

Nuosisotututkimusseuran uutinen kirjallisuuskatsauksesta

Nuorten väkivallan yhteisöulottuvuudet -tutkimushanke

Varhaisen ja matalan kynnyksen tuki tärkeää ongelmallisen kannabiksen käytön ehkäisyssä

Eriarvoisuuden, interventioiden ja uuden hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuskeskus INVESTin tuoreen tutkimuksen mukaan 30 prosenttia kannabista käyttävistä ammattiopiskelijoista oli kokenut joitain käyttöön liittyviä ongelmia. Yleisimpiä ongelmia kannabiksen käytön yhteydessä ovat muistin ja keskittymiskyvyn heikkeneminen, käytön viemä aika sekä kyvyttömyys suoriutua odotetuista velvollisuuksista. Kolmasosa kannabista käyttävistä on harkinnut käytön vähentämistä tai lopettamista. Tutkimus nostaa esille tarpeen varhaisesta ja matalan kynnyksen tuesta opiskelijaterveydenhuollossa.

Jasmin Lostedt ym:  Cannabis use, perceived problems and the contemplation of reducing or quitting: a cross-sectional survey for vocational students. Journal of Substance Use, 2024.

Selvitys EU:n rasismipuitepäätöstä koskevista rikoslain muutostarpeita

Oikeusministeriön tilaamassa ulkopuolisessa selvityksessä arvioidaan EU:n rasismipuitepäätöksen edellyttämiä muutoksia rikoslakiin. Selvityksen mukaan puitepäätöksen mukaiset rasistiset teot ovat käytännössä jo rangaistavia Suomessa. Kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevan säännöksen selkeyttäminen olisi selvityksen mukaan perusteltua.

Sakari Melander: Selvitys kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevan rikossäännöksen muutostarpeista. Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 2024:21.

Kriminaalipolitiikka-teos tarkastelee alan keskeisiä tavoitteita, keinoja ja vaikutuksia

Tuore Kriminaalipolitiikka-teos nojaa empiiriseen tutkimukseen ja sen uusimpiin tuloksiin tarkastellessaan alan keskeisiä keinoja ja niiden vaikutuksia. Teos antaa kattavan kuvan kriminaalipolitiikan keinovalikoimasta sekä kriminaalipoliittista päätöksentekoa tukevasta tutkimuksesta. Teoksen ovat kirjoittaneet Noora Ellonen, Janne Kivivuori, Satu Rantaeskola, Mikko Aaltonen, Antti Latvala ja Sasu Tyni.

Lisätietoa kirjasta ja sisällys Gaudeamuksen verkkosivuilla.

Poliisin raportti avaa ampuma-aseisiin liittyvää tilannekuvaa

Poliisihallitus on julkaissut analyysiraportin, jonka tavoitteena on omalta osaltaan tukea hallitusohjelmatyötä ja tarjota tilannetietoa aselupaprosessista sekä aseisiin liittyvistä rikoksista ja häiriöistä. Analyysi osoittaa, että ampuma-aseella tehdyistä rikoksista loppujen lopuksi vain pieni osa on vakavia väkivaltarikoksia, kuten törkeitä ryöstö- tai pahoinpitelyrikoksia tai henkirikoksia (mukaan lukien niiden yritykset). Koko maassa noin viidessä prosentissa vakavista väkivaltarikosjutuista rikos on tehty ampuma-aseella. Vuoden 2022 alun jälkeen suurimmat kuukausittaiset määrät ampuma-aseella tehdyiksi kirjattuja vakavia väkivaltarikoksia on ollut kuluvan vuoden huhtikuussa ja elokuussa. Kuukausittaiset lukumäärät ovat tyypillisesti olleet noin viidessä tapauksessa.

Ampuma-aseet rikoksentekovälineinä ja rikosten kohteina -raportti

Ampuma-aseväkivallan kasvua tutkittu Ruotsissa

Ruotsin rikoksentorjuntaneuvoston Brån tuoreessa raportissa tarkastellaan ampuma-aseväkivallan kehitystä Ruotsissa 00-luvun puolivälistä lähtien, rikosympäristön muutoksia sekä muutosten merkitystä ampuma-aseväkivallan kehityksessä. Ampuma-aseväkivalta on lisääntynyt 00-luvun puolivälistä lähtien. Viime vuosina monet ampuma-aseväkivallan tekijät ovat olleet hyvin nuoria. Myös ampumisen toteutuksessa, tekijöissä ja kohteissa on tapahtunut muutoksia. Ampujan henkilöön liittyvillä tekijöillä näyttää olevan enemmän merkitystä kuin itse ampumiseen liittyvillä tekijöillä.

Ampuma-aserikollisuudessa on yleisesti ottaen tapahtunut muutos säännellystä ympäristöstä kohti hallitsemattomampaa ympäristöä. Muutosten myötä yhä useammasta henkilöstä on tullut sekä ampuma-aseväkivallan kohteita että tekijöitä. Tutkimus osoittaa myös, että ryhmien maantieteellinen liikkuvuus on lisääntynyt ja että ampumisen kohteeksi joutuvien omaisten määrä on kasvanut.

Brån raportti Ökningen av skjutvapenvåld i Sverige (ruotsiksi).

Uutiskirje