Rikoksentorjuntaneuvoston uutiskirje 2/2017
Vastaa rikosten ehkäisyn osaamista koskevaan kyselyyn
Rikoksentorjuntaneuvosto suunnittelee täydennyskoulutusta rikoksentorjunta- ja turvallisuustyötä tekeville. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat kunta-alan työntekijöiden lisäksi mm. poliisin, järjestöjen ja elinkeinoelämän edustajat. Rikoksentorjuntakoulutus on tarkoitus toteuttaa pääosin verkkokoulutuksena yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa. Rikoksentorjuntaneuvoston verkkosivuille on avattu kysely, jolla kartoitetaan eri toimijoiden rikoksentorjuntaosaamista ja heidän toiveitaan koulutuksen toteutuksen ja sisällön suhteen. Kyselyyn voi vastata 31.3. saakka.
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Markus Alanko, puh. 02951 50400 ja pääsihteeri Minna Piispa, puh. 02951 50223, [email protected]
Kysely paikallisesta rikosten ehkäisytyöstä lähetetty kuntiin
Kuntaliitto ja rikoksentorjuntaneuvosto tekevät yhdessä kyselyä siitä, miten kunnissa toteutetaan rikosten ennaltaehkäisyä ja asukkaiden turvallisuuden tunnetta lisäävää työtä. Jos olet kunnan rikoksentorjuntatyöstä ja turvallisuustyöstä vastaava viranhaltija, muttet ole saanut kyselyä, kysy sitä oman kuntasi kirjaamosta. Kysely on avoinna 6.3.–24.3.2017. Kyselyn tuloksia hyödynnetään paikallisen rikoksentorjuntatyön kehittämisessä ja kansallisen rikoksentorjuntaohjelman toteutuksessa.
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Saija Sambou p. 02951 50352, [email protected]
Rikoksentorjunnan alueseminaarit käynnissä, ilmoittaudu mukaan
Kansallista rikoksentorjuntaohjelmaa esitellään kevään aikana alueellisissa seminaareissa ympäri maata. Ohjelman tavoitteena on edistää rikoksentorjuntatyötä kunnissa ja aktivoida järjestöjä ja asukkaita siihen mukaan. Ensimmäinen alueseminaari pidettiin 6.3. Lappeenrannassa. Seminaarissa käsiteltiin uuden rikoksentorjuntaohjelman lisäksi mm. sähköistä hyvinvointikertomusta rikosten ehkäisyn välineenä sekä hyvien väestösuhteiden merkitystä turvallisuudelle. Oikeusministeri Jari Lindström korosti seminaarin avauksessaan, että rikosten ehkäisy on tärkeää hyvinvoinnin kannalta, mutta myös taloudellisesti kannattavaa. Seminaarin kooste ja esitykset tulevat pian rikoksentorjuntaneuvoston verkkosivuille.
Seuraava rikoksentorjunnan seminaari järjestetään Tampereella 22.3. ja siihen voi ilmoittautua vielä 17.3. Tampereella aiheena on mm. mm. paikallisen rikoksentorjuntatyön edistäminen, turvallinen kaupunki sekä järjestöjen rooli. Sen jälkeen on vuorossa Rovaniemi 6.4. (ilmoittautuminen 30.3. mennessä). Rovaniemellä keskitytään mm. järjestöjen, kylätoimikuntien ja verkostotyön merkitykseen. Varkaudessa pidetään rikoksentorjuntaseminaari 26.4. (ilmoittautuminen 20.4. mennessä) ja aiheena on mm. huono-osaisuus, osallisuus ja turvallisuuden lisäämisen mallit Itä-Suomessa. Lisäksi on alueseminaari tarkoitus järjestää vielä Jyväskylässä, Oulussa ja Turussa.
Rikoksentorjuntaneuvoston työpaja NUORI2017-messuilla 28.3.
Mitä nuoren pitäisi tehdä tai kenen puoleen hänen tulisi pajan kysymykset kääntyä epäillessään, että kaveri on joutunut rikoksen uhriksi? Entä mitä nuori voi tehdä joutuessaan itse kiusaamisen, seksuaalisen häirinnän tai muun rikoksen uhriksi? Mitä sanoa, jos kaverit painostavat tekemään jotain kiellettyä – kun lojaalisuus kavereita kohtaan vaatisi osallistumaan, mutta se tuntuu väärältä? Kansallinen rikoksentorjuntaohjelma sisältää useita toimenpiteitä rikoksentorjuntaa koskevan oppimateriaalin tuottamiseksi ja levittämiseksi nuorille. Tampereella 28.3.2017 pidettävässä Nuori 2017- tapahtumassa järjestetään työpaja, jossa keskustellaan, millaisia ilmiöitä nuorisotyöntekijät kohtaavat työssään ja millaisia tarpeita he näkevät nuorilla olevan. Lopuksi työstetään ideoita siitä, millaista materiaalia, keinoja tai lähestymistapoja nuorisotyöntekijät tarvitsisivat nuoriin kohdistuvien rikosten ehkäisemiseksi ja turvallisuuden tunteen lisäämiseksi.
Muistutus: Rikoksentorjunnan valtionavustusten haku päättyy 31.3.
Oikeusministeriö myöntää vuonna 2017 valtionavustuksia 70 000 euroa rikoksentorjuntatyöhön ja sen arviointiin. Hakemukset tulee toimittaa 31.3.2017 kello 16.15 mennessä oikeusministeriölle. Avustushakemukselle on eduksi, jos hanke tukee kansallisen rikoksentorjuntaohjelman toteutusta. Ohjelmassa keskitytään paikallisen rikoksentorjuntatyön kehittämiseen ja asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksien parantamiseen rikosten ehkäisyssä.
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Markus Alanko, puh. 02951 50400, [email protected]
Neuvoston helmikuun kokouksessa kuultiin petosrikollisuudesta
Rikoksentorjuntaneuvosto kokoontui 6. helmikuuta Helsingin käräjäoikeuden tiloissa. Kokouksen aluksi käräjäoikeuden tiedottaja Anni Lehtonen kertoi Oikeustalon historiasta ja ajankohtaista perustietoa käräjäoikeuden toiminnasta. Neuvoston vuoden 2017 toiminnan erityisteemana on petosrikollisuus ja siitä kuultiin kokouksessa asiantuntijoiden alustuksia. Rikosylikomisario Jari Illukka Helsingin poliisilaitokselta, kihlakunnansyyttäjä Kreetta Mäki-Kahra Helsingin syyttäjänvirastosta ja johtaja Risto Karhunen Finanssialan keskusliitosta kertoivat viranomaisten näkökulmia petoksista ja niiden ehkäisymahdollisuuksista. Rikoksentorjuntaneuvoston asettama petosrikosten ehkäisyyn keskittyvä työryhmä aloittaa toimintansa maaliskuussa. Työryhmän tavoitteena on koota tietoa petosrikollisuudesta Suomessa, kartoittaa keinoja sen ehkäisyyn sekä laatia aiheesta rikoksentorjuntakatsaus.
Lisäksi kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2016 toimintakertomus.
Ikääntyneiden taloudellinen hyväksikäyttö esillä seminaarissa 27.3.
Ikääntyneiden kaltoinkohtelun ja väkivallan ehkäisyyn keskittyvässä Suvanto ry:n Tikka-hankkeessa on luotu toimintamalleja ja työvälineitä ikääntyneiden kohtaaman taloudellisen kaltoinkohtelun tunnistamiseksi. Vuoden kestäneen hankkeen loppuseminaarissa esitellään ikääntyneisiin kohdistuvaa taloudellisen hyväksikäytön muotoja ja kerrotaan kaltoinkohtelun tunnistamisesta ja ehkäisemisestä pankkien ja maistraattien toiminnan näkökulmasta. Seminaari on maksuton ja siihen voivat osallistua mm. vanhusten kanssa työskentelevät eri alojen ammattilaiset.
Seminaari pidetään 27.3. Laurea-ammattikorkeakoulun tiloissa Tikkurilassa, ilmoittautua voi 20.3. asti.
Julkaisuja
Haasteen 1/2017 teemana vapautuminen
Tuoreessa rikoksentorjuntaneuvoston ja oikeusministeriön julkaisemassa Haaste-lehdessä on teemana vapautuminen ja uusintarikollisuuden ehkäisy. Teemanumeron artikkelit käsittelevät mm. vapautuvien asunnottomuutta, vankien päihdeongelmia, vankien vanhemmuutta, vankeuslain tavoitteiden toteutumista sekä Rikosseuraamuslaitoksen ja järjestöjen työtä uusintarikollisuuden ehkäisemiseksi.
Pohjoismaisen naapuriapuhankkeen loppuraportti saatavilla
Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittaman naapuriapuhankkeen loppuraportti on julkaistu työpaperina rikoksentorjuntaneuvoston verkkosivuilla. Raportti on saatavilla ruotsiksi ja suomeksi. Raporttiin on koottu naapuriapumalleja ja muita turvallisuuden ja viihtyisyyden lisäämisen toimintamuotoja Pohjoismaista sekä Virosta. Lisäksi raportissa käsitellään lähidemokratiaa rikoksentorjuntatyössä. Raportissa todetaan, että kansalaistoiminnan merkitys on kasvussa Pohjoismaissa ja kansalaistoiminnan yhteistyötä tulisi lisätä. Rikoksentorjunta voi olla yksi kansalaistoiminnan päämäärä, mutta kansalaisten aktivoinnilla on myös paljon muita hyviä vaikutuksia.
Järg-Tärno, Regina& Henriksson, Karolina: Kansalaistoiminta, demokratia ja rikostenehkäisy. Pohjolan asukkaiden mahdollisuus vaikuttaa oman asuinalueen turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Pohjoismaisen naapuriapuhankkeen loppuraportti. Verkkojulkaisu 2016.
Henkirikosten määrä yhä laskussa
Poliisin tietoon tulleiden henkirikosten määrä (98 rikosta) Suomessa laski vuonna 2016 noin 6 % edellisvuoteen nähden. Henkirikosten taso on ollut yhtäjaksoisesti laskussa noin kaksikymmentä vuotta ja se on tällä hetkellä matalampi kuin koskaan ennen. Suurin osa henkirikosten osapuolista on keski-ikäisiä miehiä ja rikostilanteisiin liittyy alkoholinkäyttöä. Useimmiten henkirikoksen tekijä on uhrille tuttu ennestään, esimerkiksi ystävä, parisuhdekumppani tai muu tuttava. Henkirikoksen tekijöistä yli puolet on tuomittu henki- tai pahoinpitelyrikoksesta rikosta edeltäneiden kymmenen vuoden ajan, hieman yli kolmasosa on ollut vankilassa ainakin kerran ennen henkirikokseen syyllistymistä.
Martti Lehti: Henkirikoskatsaus 2017. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti.
Väitös: lähes puolet nuorista kokenut poliisikontrollia
VTM Elsa Saarikkomäki tarkastelee väitöstutkimuksessaan nuorten luottamusta poliisiin ja yksityiseen turvallisuusalaan. Tutkimuksen mukaan moni nuori on kokenut poliisin, vartijan tai järjestyksenvalvojan puuttuneen heidän tekemisiinsä. Puuttumistilanteet liittyvät yleensä vapaa-ajan viettoon, alkoholin käyttöön tai rikosepäilyihin. Nuoret luottavat poliisiin vahvemmin kuin yksityisen turvallisuusalan toimijoihin ja toivovat, että heidät kohdataan ystävällisesti ja oikeudenmukaisesti. Tutkimuksessa todetaan, että onnistuneet kohtaamiset lisäävät nuorten luottamusta kontrollitoimijoihin jatkossa. Tutkimuksen aineistona Saarikkomäki käytti yhdeksäsluokkalaisille suunnattua nuorisorikollisuuskyselyä ja Helsingissä kerättyjä ryhmähaastatteluja, joihin osallistui 14−17-vuotiaita nuoria.
Elsa Saarikkomäki: Trust in public and private policing: Young people´s encounters with the police and private security guards. Helsingin yliopisto.
Ekstremismin ja ääriliikehdinnän näkyvyys lisääntynyt
Sisäministeriön julkaisemassa Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksessa 1/2017 todetaan, että ekstremismi ja ääriliikehdintä ovat Suomessa aiempaa näkyvämpiä ilmiöitä. Tällä hetkellä suurimmat uhat liittyvät Suomessa ekstremismin lieviin muotoihin, kuten katuväkivaltaan. Katsauksessa nostetaan esiin myös äärioikeistolaisen liikehdinnän näkyvyys sekä väkivaltaista jihadismia kannattavien henkilöiden tai ryhmien tuomat uhat. Lisäksi vihapuhe etenkin sosiaalisessa mediassa luo vastakkainasettelua eriryhmien välille ja tuo turvattomuuden tunnetta.
Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsaus 1/2017. Sisäministeriön julkaisuja 3/2017.
Opas väkivaltaisen ekstremismin torjuntaan kaupungeissa
Pohjoismaiden ministerineuvosto on julkaissut oppaan väkivaltaisen ekstremismin torjumisesta kaupungeissa ja kunnissa. Oppaan on laatinut Nordic Safe Cities -verkosto ja siinä käydään läpi ekstremismin torjuntaa ja ääriajattelun ehkäisyä eri näkökulmista. Oppaassa nostetaan esiin esimerkkejä hyvistä käytännöistä eri kaupungeissa: suomalaisista käytännöistä on mainittu Helsingin poliisilaitoksen nettipoliisitoiminta ja Ankkuri-malli sekä Helsingin kaupungin "Minun silmin sinun silmin" -hanke. Oppaassa todetaan, että kaupunkien rooli ekstremismin torjunnassa on keskeinen ja kaupungeissa asukkaat ja yhteisöt on mahdollista osallistaa tehokkaasti turvallisuuden lisäämiseen.
Tilaa Nordic Safe Cities -käsikirja osoitteesta andjam(at)norden.org.
Lisätietoa Nordic Safe Cities -verkoston toiminnasta
Parhaista eurooppalaisista käytännöistä syrjäytymisen ehkäisyssä tehty videot
Euroopan kaupunkiturvallisuuden foorumin (Efus) sivuilla on katsottavissa englanninkielisiä videoita, joissa esitellään eurooppalaisia syrjäytymisen ehkäisyn malleja. Palkituissa malleissa liikunta on keskeinen syrjäytymisen ehkäisemisen työväline. Esillä on myös suomalainen Icehearts-toiminta, joka osallistaa lapsia ja nuoria joukkueurheilun avulla. Efus on koonnut liikuntahankkeista myös julkaisun, jonka voi tilata netistä.
