Rikoksentorjuntaneuvoston uutiskirje 2/2019
Rikoksentorjuntakatsauksen aiheena lähiympäristön turvallisuus
Rikoksentorjuntaneuvoston tuore katsaus käsittelee lähiympäristön turvallisuuden parantamista ja antaa suosituksia rikoksentorjunnan näkökulman huomioon ottamiseen rakennetun ympäristön suunnittelussa ja asukkaiden osallistamiseen. Erityisen tärkeää on kuulla asukkaita suunnittelussa ja tukea asukkaiden omaa toimintaa lähiympäristönsä turvallisuuden parantamisessa. Katsauksessa käydään läpi myös rakennetun ympäristön elementtejä, jotka vaikuttavat rikollisuuteen ja turvallisuudentunteeseen. Lisäksi esitellään toimintamalleja, joilla voidaan lisätä turvallisuudentunnetta naapurustoissa ja asuinalueilla.
Rikoksentorjuntaneuvoston tiedote katsauksesta
Katsaus: Rikoksentorjunnan mahdollisuudet lähiympäristön turvallisuuden parantamisessa
Seminaarissa kuultiin turvallisen ympäristön suunnittelusta
Lähiympäristö 2.0 -tutkimushankkeen loppuseminaari pidettiin ympäristöministeriössä maaliskuussa. Rikoksentorjuntaneuvoston puheenjohtaja, rikosoikeuden professori Sakari Melander painotti avauksessaan, että lähiympäristön turvallisuus vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, minkä vuoksi sitä on tärkeä tutkia ja etsiä keinoja sen parantamiseen. Hankkeen tutkijat Rami Ratvio ja Suvi Välimäki kertoivat ensin kirjallisuuskatsauksen perusteella, miten rakennetun ympäristön turvallisuuteen voidaan vaikuttaa. Sen jälkeen Tarja Mäkeläinen esitteli tutkimuksen työpajoissa kootut suunnitteluperusteet. Ne liittyvät mm. lähiympäristön laatuun, valaistukseen, kaupunkitilan luettavuuteen, tilahierarkiaan, tekniseen suojaukseen, sosiaaliseen elämään, toimintojen sekoittamiseen ja mittakaavaan. Seminaarin päätteeksi kuultiin vielä tutkimushankkeen 11 suositusta lähiympäristön turvallisuuden parantamiseksi. Esimerkiksi tietoa koettuun turvallisuuteen suoraan ja epäsuorasti vaikuttavista tekijöistä pitäisi käyttää järjestelmällisemmin hyväksi suunnittelun eri tasoilla. Tarvitaan myös uutta kurssitarjontaa turvalliseksi koetun lähiympäristön suunnittelusta ja vaikutuskeinoista.
Lisäksi seminaarissa esiteltiin paikallisia hankkeita, joissa asukkaat on otettu mukaan turvallisuustyöhön. Tilaisuudessa kuultiin Forssan yhteisösovittelun mallista, Järvenpään asukaslähtöisen kehittämisen mallista ja Vantaan Korson osallistuvan budjetoinnin hankkeesta.
Suurin osa seminaarin esityksistä on katsottavissa osoitteessa https://vimeo.com/album/5880494
Tiivistelmä: Turvalliseksi koetun lähiympäristön ohjauksen ja suunnittelun nykytila ja suosituksia Tutkimusraportti ilmestyy piakkoin valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan sarjassa.
Myös Haasteessa 1/19 on aiheena turvallinen lähiympäristö
Tuoreessa Haaste-lehdessä pohditaan mm. sitä, koetaanko lähiympäristö turvattomammaksi kuin ennen ja miksi, miten rikoksentorjunnan näkökulmat voidaan ottaa rakennetun ympäristön suunnittelussa huomioon ja kenelle julkinen tila kuuluu. Lisäksi käydään turvallisuuskävelyllä kahdella eri tapaa. Vakiopalstoilla on ajankohtaisia aiheita, esimerkiksi Kyberrikokset-palstalla etsitään keinoja estää groomingia.
EU:n oikeusalan rahoitushakuja käynnissä
Tänä vuonna EU-rahoitusta on saatavilla muun muassa tietosuojauudistuksen täytäntöönpanoon, sähköisen oikeuden hankkeisiin sekä laaja-alaisesti EU-lainsäädännön täytäntöönpanon edistämiseksi siviili- ja rikosoikeudellisen yhteistyön alalla. Rahoitusta suunnataan myös rasismin, nettivihapuheen, häirinnän ja väkivallan torjuntaan, yhdenvertaisuuden, vammaisten oikeuksien sekä sukupuolten tasa-arvon edistämiseen.
Osataanko nuorisorikollisuutta ehkäistä?
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittamassa tutkimushankkeessa on selvitetty nuorisorikollisuuteen puuttuvien ja sitä ehkäisevien toimenpiteiden vaikuttavuutta. Nuorisotutkimusverkosto on kartoittanut eri mallien vaikuttavuutta kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen, kuntakartoituksen ja case-tutkimusten kautta. Nuorisorikollisuuden torjumisessa avainasemassa ovat tutkimuksen mukaan käytännön ehkäisevä työ ja tuki nuorten vapaa-ajalle. Loppuraportti ilmestyy kevään aikana, mutta sitä ennen kustannustehokkaista keinoista voi kuulla Hyvä kysymys -podcastissa.
Hyvä kysymys -podcast ja keskustelutiivistelmä
Ankkuritoiminnalle tehtiin käsikirja
Uuden käsikirjan tarkoituksena on tukea ankkuritoiminnan toteuttamista, kehittämistä ja arviointia. Ankkuritoiminnan tavoitteena on auttaa nuoria yhdenvertaisesti koko Suomessa yhden luukun periaatteella, kun nuori esimerkiksi oireilee rikoksilla, käyttää huumeita tai on vaarassa radikalisoitua. Toimintaa toteutetaan moniammatillisessa tiimissä, johon kuuluvat asiantuntijat poliisista, sosiaalitoimesta, terveystoimesta ja nuorisotoimesta. Jatkossa myös opetustoimi olisi toiminnassa tiiviimmin mukana.
Ankkuritoiminnan käsikirja ja verkkosivut
Lähestymiskiellon tehostamista arvioitu
Oikeusministeriössä on valmistunut muistio, jossa arvioidaan lähestymiskiellon sähköisen valvonnan tarvetta ja edellytyksiä käyttöönotolle. Muistion mukaan lähestymiskiellon sähköinen valvonta soveltuisi lähinnä tilanteisiin, joissa lähestymiskiellossa on kielletty oleskelu tietyllä alueella. Lisäksi on arvioitu muita vaihtoehtoja lähestymiskiellon valvonnan tehostamiseksi. Lähestymiskiellon määräämisen yhteydessä olisi tarpeen tehostaa sekä väkivallan uhrin että tekijän hoitoon ohjausta. Uhrin auttamiseksi on kehitetty jo 35 paikkakunnalla toimiva MARAK-menetelmä. Tekijän palveluun ohjaukseen on kehitetty Katkaise väkivalta -toimintamalli.
Oikeusministeriön tiedote ja julkaisu
Suomessa esiintyy lapsiin kohdistuvaa ihmiskauppaa
Suomessa olevat lapset ja nuoret ovat tuoreen selvityksen mukaan kohdanneet seksuaalista hyväksikäyttöä, rikollisuuteen pakottamista ja pakkoavioliittoja. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä on autettu vuosien 2006–2018 aikana 55 alle 18-vuotiasta ja 141 nuorta (18–21-vuotiasta). Moni tapaus jää kuitenkin tunnistamatta. Ilmiön ehkäisemiseksi suositellaan mm. eri viranomaisten koulutusta, moniammatillisen yhteistyön kehittämistä ja ennaltaehkäisevän työn resurssien lisäämistä. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ja Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin (HEUNI) tekemä selvitys pohjautuu lasten ja nuorten kanssa toimiville asiantuntijoille lähetettyyn kyselyyn, asiantuntijahaastatteluihin sekä viranomaistilastoihin.
Elina Kervinen ja Natalia Ollus (2019) Lapsiin ja nuoriin kohdistuva ihmiskauppa Suomessa. HEUNIn tutkimusraportteja 89.
Huumeiden käyttö Suomessa on lisääntynyt
Suomalaisten huumeiden kokeilu ja käyttö ovat THL:n tutkimuksen mukaan yleistyneet 1990-luvulta lähtien. Syksyllä 2018 kerätty aineisto osoittaa, että yhä useammalla suomalaisella on omakohtaista kokemusta huumeista. Yleisimmin kokeiltu tai käytetty huume on kannabis. Kannabiskokeilut ovat nelinkertaistuneet suomalaisessa väestössä vuoden 1992 kuudesta prosentista 24 prosenttiin vuonna 2018.
THL:n jätevesitutkimuksen mukaan amfetamiinin ja metamfetamiinin, ekstaasin ja kokaiinin käyttö on lisääntynyt Suomessa vuodesta 2012 alkaen. Kehityksessä on merkittäviä eroja kaupunkien välillä, ja eniten stimulanttihuumeita käytetään Etelä-Suomessa. Vuonna 2018 tutkimukseen osallistui 23 kaupunkia lähialueineen.
Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet 2018. Tilastoraportti 2/2019. THL.
THL:n jätevesitutkimuksen verkkosivut
Tukholman kriminologian symposiumissa aiheena huumeet
Ruotsin rikoksentorjuntaneuvosto järjestää vuosittain kansainvälisen kriminologian konferenssin, joka on tarkoitettu sekä tutkijoille että viranomaisille ja muille käytännön työtä tekeville. Tänä vuonna pääteema on huumeet ja lisäksi esitellään muuta ajankohtaista rikollisuustutkimusta. Konferenssissa 10.–12.6. käsitellään mm. näyttöön perustuvia huumehoito-ohjelmia, erilaisia huumepolitiikkoja, huumeiden käytön ja rikollisuuden yhteyksiä sekä huumeiden käytön ennaltaehkäisyä. Myös Suomesta on useita puhujia mm. viharikoksista. Tilaisuuden ohjelma on nyt julkaistu ja ilmoittautuminen päättyy 6.5.
Tanskassa selvitetty etnisten vähemmistöjen rikollisuuden ehkäisyä
Tanskan rikoksentorjuntaneuvoston (DKR) tilaamassa selvityksessä käydään läpi etnisten vähemmistöjen rikollisuutta käsitteleviä tutkimuksia 13 vuoden ajalta, rikollisuutta selittäviä teorioita ja vaikuttavia rikoksentorjunnan menetelmiä. Tutkimus jakaantuu kolmeen osaraporttiin ja lisäksi DKR on koostanut keskeisistä tuloksista tiivistelmän, joka paneutuu rikoksentorjunnan keinoihin ja resursseihin. Tehokkaat rikoksentorjunnan menetelmät ovat tutkimuksen mukaan samoja kuin nuorisorikollisuuden ehkäisyssä yleensä. Tarvitaan varhaista tukea, nuorten integroimista yhteiskuntaan, ystävien ja perheiden mukaanottoa, paikallisia toimia ja pitkäjänteistä työtä.
Tutkimus (tanskaksi) DRK:n sivuilla
Seuraa rikoksentorjuntaneuvostoa (@rtneuvosto) myös Twitterissä!
__________________________________________________________
Rikoksentorjuntaneuvoston uutiskirje lähetetään neuvoston jäsenille ja varajäsenille, yhteistyökumppaneille, kuntien rikoksentorjuntayhdyshenkilöille sekä muille neuvoston toiminnasta ja rikollisuuden ehkäisyn kysymyksistä kiinnostuneille. Uutiskirjeen voi tilata tai peruuttaa puhelimitse 02951 50254 tai lähettämällä pyynnön sähköpostiosoitteeseen [email protected]. Tähän osoitteeseen voi myös lähettää vinkkejä uutiskirjeeseen.
Rikoksentorjuntaneuvosto on valtioneuvoston asettama oikeusministeriön yhteydessä toimiva asiantuntija- ja yhteistyöelin, joka käsittelee rikollisuuden ehkäisyyn, rikoksista aiheutuvien haittojen vähentämiseen ja turvallisuuden edistämiseen liittyviä yleisiä kysymyksiä.
