Rikoksentorjuntaneuvoston uutiskirje 2/2021
Haaste-lehden uudet verkkosivut julkaistu – 1/2021 teemana poikkeusolot ja rikollisuus
Haaste-lehdessä 1/2021 on teemana poikkeusolot ja rikollisuus. Artikkeleissa käsitellään etenkin koronaviruspandemian vaikutuksia kriminaalipolitiikkaan, rikollisuuteen ja uhrien asemaan, mutta katsotaan myös historiaan. Numero muodostuu 11 teema-artikkelista ja lehden vakiopalstoista. Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana rikoksentorjuntaneuvoston puheenjohtaja, rikosoikeuden professori Sakari Melander.
Haaste-lehti ilmestyy tästä numerosta alkaen vain verkkolehtenä. Samalla lehti siirtyi uudelle alustalle Rikoksentorjunta.fin yhteyteen.
Haaste-lehden ilmestymisestä kertovan uutiskirjeen voi tilata sähköpostiosoitteesta haaste(at)om.fi tai rikoksentorjunnan ajankohtaisaineistojen tilauspalvelusta.
Neuvosto käsitteli tuoreita rikollisuuden ehkäisyohjelmia
Rikoksentorjuntaneuvoston helmikuun kokouksessa esiteltiin lokakuussa julkaistu naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma ja tammikuussa julkaistu kiusaamisen ehkäisyohjelma, ja käytiin niistä vilkasta keskustelua. Rikoksentorjuntaneuvosto on mukana naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman tänä vuonna toteutettavassa seksuaalisen häirinnän vastaisessa kampanjassa, jossa painotetaan sivustakatsojan roolia. Kiusaamisen ehkäisyohjelman tavoitteena on nollatoleranssi kiusaamiselle, häirinnälle, sosiaaliselle syrjinnälle ja väkivallalle kouluissa ja oppilaitoksissa. Neuvosto näki, että ohjelman jalkauttamiseen kuntiin pitää panostaa. Kokouksessa hyväksyttiin myös vuoden 2020 toimintakertomus ja käytiin läpi vireillä olevien hankkeiden tilannetta.
Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma
Toimenpideohjelma kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi
Rikoksentorjuntaneuvoston toimintakertomus 2020
Ensimmäinen kokonaisvaltainen päihde- ja riippuvuusstrategia julkistettiin
Uudessa päihde- ja riippuvuusstrategiassa linjataan painopisteet vuoteen 2030 asti. Tavoitteena on ehkäistä ja vähentää alkoholin, tupakkatuotteiden sekä huumausaineiden käytöstä ja rahapelaamisesta aiheutuvia riskejä, haittoja ja ongelmia kaikissa ikäryhmissä. Strategialla on viisi painopistettä: 1) tuetaan päihteitä käyttävien ja riippuvuushaittoja kokevien ihmisten oikeuksia, 2) vahvistetaan asiantuntijuutta, yhteistyörakenteita, tietoperustaa ja tiedonkulkua, 3) tehostetaan alkoholi-, tupakka- ja nikotiini, huumausaine- ja rahapelipoliittisia toimia, 4) varmistetaan ehkäisevän päihdetyön ja päihde- ja riippuvuuspalveluiden laatu ja saatavuus sekä 5) varmistetaan päihde- ja riippuvuusasiantuntemus ja yhteistyö valtioneuvostotasolla.
Rikoksentorjuntaneuvosto korostaa toimintasuunnitelmassaan päihteiden ja rikollisuuden välisten linkkien vähentämistä ja ottaa strategian tavoitteet huomioon omassa työskentelyssään.
THL:n uusi verkkokoulu lapsiin kohdistuvan väkivallan eri muodoista
Verkkokoulu antaa ammattilaisille keinoja tunnistaa lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa sekä toimia väkivaltaepäilytilanteessa. Lisäksi koulutus lisää ymmärrystä väkivaltailmiöstä ja väkivallan seurauksista sekä antaa työkaluja tukea väkivaltaa kokenutta lasta oman työn arjessa. Barnahus-verkkokoulu on suunnattu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, kouluissa ja varhaiskasvatuksessa työskenteleville ja näiden alojen opiskelijoille.
Tapahtumia
Kriminologian päivien 24.–25.5. pääaiheita on nuorisorikollisuus
Toukokuussa etäyhteyksin järjestettävien Kriminologian päivien teemana on ”Kriminologian kahdet kasvot – perustutkimusta ja yhteiskunnallista vaikuttamista”. Tapahtuman pääaiheita ovat muun muassa pohjoismaisen kriminaalipolitiikan tulevaisuus, pohjoismainen vankilatutkimus ja nuorisorikollisuus. Päivät järjestää Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti yhteistyössä rikoksentorjuntaneuvoston, Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen ja Rikosseuraamuslaitoksen kanssa. Ilmoittautua voi 10.5. saakka.
Webinaari syrjäytymisen ja uusintarikollisuuden ehkäisystä 3. kesäkuuta
Webinaarissa pohditaan yksilön syrjäytymistä sekä syrjäytetyksi joutumista tutkimustiedon pohjalta. Puhujat tuovat näkökulmia rikosseuraamusasiakkaiden syrjäytymiskehityksen katkaisuun ja lopuksi katse suunnataan rikoksettoman elämän saavuttamisessa tarvittaviin tukitoimiin. Webinaarin järjestävät yhteistyössä Kriminaalihuollon tukisäätiö, oikeusministeriö, Rikosseuraamuslaitos, Suomen Sosiaalioikeudellinen Seura ja Vankiterveydenhuollon yksikkö. Siihen voi ilmoittautua 20.5. asti.
Tukholman kriminologinen symposium 15.–16. kesäkuuta verkossa
Tukholman kriminologia symposium järjestetään koronapandemian vuoksi verkossa. Päätöksentekijöille, ammattilaisille ja tutkijoille tarkoitetun englanninkielisen tapahtuman pääteemana on aseväkivallan torjunta ja lisäksi ohjelmassa on monipuolisesti erilaisia ajankohtaisia rikoksentorjunnan ja kriminologian aiheita. Symposiumin järjestää Ruotsin rikoksentorjuntaneuvosto. Siihen voi ilmoittautua 1.6. asti.
Julkaisuja
Nuoret tekevät ennätyksellisen vähän rikoksia
Nuorisorikollisuus on pysynyt vuodesta 2016 asti ennätyksellisen alhaisella tasolla, selviää tuoreesta nuorisorikollisuuskyselystä. Keväällä 2020 kerätyn aineiston perusteella 70 prosenttia nuorista ei ollut tehnyt yhtään tarkastelluista rikoksista kuluneen vuoden aikana, kun vuonna 1995 vastaava osuus oli 39 prosenttia. Sen sijaan nuorten tekemässä vakavassa väkivallassa ja viharikollisuudessa näkyy viitteitä lisääntymisestä. Kaikkein yleisimpiä viime vuoden aikana tehtyjä kiellettyjä tai lainvastaisia tekoja olivat alkoholin humalajuominen, luvaton verkkolataaminen ja luvaton poissaolo koulusta. Nuorten yleisimpiä uhrikokemuksia olivat väkivallalla uhkailu, sähköinen kiusaaminen sekä omaisuuden vahingoittaminen tai varastaminen.
Markus Kaakinen & Matti Näsi: Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2020. Katsauksia 47/2021. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Helsingin yliopisto.
Työnantajien tuettava maalittamisen uhreja
Sisäministeriön työryhmän selvityksen mukaan työnantajien tulee tehokkaammin tukea maalittamisen kohteeksi joutunutta työntekijää. Lisäksi maalittamisen uhrin asemaa ja oikeuksien toteutumista rikosprosessissa pitää parantaa sekä lisätä viranomaisten tietoisuutta ja koulutusta. Maalittaminen on ilmiö, jossa yksi tai useampi toimija kehottaa ja yllyttää suurta joukkoa hyökkäämään yhden ihmisen kimppuun esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
Maalittamisen vastaisten toimien tehostaminen. Työryhmäraportti
Maalittamisen laajuutta käsittelevä kirjallinen aineisto. Yhteenveto
Opas hyvistä käytännöistä vihatekojen tunnistamisessa ja ennalta estämisessä
Sisäministeriö on julkaissut poliisille ja sidosryhmille oppaan, jossa käydään läpi hyviä käytäntöjä vihatekojen tunnistamisessa ja ennalta estämisessä. Käytännöt ovat sekä Suomesta että Euroopasta. Raporttia varten tietoa kerättiin ennalta estävää työtä tekeviltä poliiseilta sekä poliisin kanssa toimivilta järjestöiltä.
Hyvät käytännöt vihatekojen tunnistamisessa ja ennalta estämisessä
Väkivaltaisen ekstremismin ja radikalisoitumisen ennalta ehkäisevä työ etenee
Sisäministeriön koordinoima Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin kansallisen yhteistyöryhmän raportin mukaan ennalta ehkäisevät toimenpiteet ovat edistyneet hyvin poikkeusoloista huolimatta. Tiedonvaihtoon ja koulutukseen on esimerkiksi käytetty aiempaa aktiivisemmin digitaalisia kanavia ja aineistoja.
Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisy 2020. Vuosiraportti.
Tietopaketti huumeiden viihdekäytön ongelmien ehkäisystä
Euroopan rikoksentorjuntaverkosto (EUCPN) julkaisi maaliskuussa laajan neljän julkaisun tietopaketin, joka käsittelee bilehuumeiden ja rikollisuuden yhteyttä. Materiaaleissa käydään läpi huumeiden viihdekäyttö ilmiönä, tutkimusnäyttöön perustuvat tehokkaat puuttumiskeinot, darknetin huumemarkkinoiden toiminta sekä verkon huumekaupan torjuntakeinot. Esitellyt interventiot painottuvat nuorten juhlimisympäristössä tehtäviin toimiin, ei niinkään itse huumeidenkäyttöön, ja niissä painotetaan monen toimijan yhteistyötä.
EUCPN Toolbox: Party drugs and crime
Pelottelu on yleinen mutta tehoton keino ehkäistä rikollisuutta
Nuorten rikosten ehkäisyssä yleisessä käytössä olevat pelotetaktiikat ovat tehottomia ja saavat pahimmillaan aikaan jopa päinvastaisia vaikutuksia, kertoo Euroopan rikoksentorjuntaverkoston (EUCPN) tuorein ”Myytinmurtaja” -katsaus. Koska nuoret ovat aikuisia alttiimpia riskinottoon sekä ikätovereidensa negatiivisille vaikutuksille, pelotteluun perustuva järkipuhe saattaa olla tehotonta ja jopa kannustaa nuorta kapinointiin. Artikkelin mukaan pelotteet ovat tehokkaimmillaan silloin, kun niitä kohdistetaan nuoriin, jotka ovat jo altistuneet rikoksille.
Warning, you may find the following message disturbing. Mythbuster. EUCPN 2021.