Rikoksentorjuntaneuvoston uutiskirje 4/2017
Rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen tietokanta julkaistu
Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti on rikoksentorjuntaneuvoston tutkimusjaoston aloitteesta kehittänyt tietokantaa, joka koostaa suomalaista rikoksentorjunnan arviointitutkimusta. Tietokanta sisältää arviointitutkimuksia sellaisista toimenpiteistä, joilla on haluttu vähentää rikollisuutta tai lisätä turvallisuutta. Toimenpiteet voivat liittyvä esimerkiksi tilannetorjuntaan, sosiaaliseen preventioon, vankien kuntouttamiseen, julkisen tilan valvontaan ja rangaistusten muutoksiin. Tällä hetkellä tietokanta sisältää 16 tutkimusta ja sitä päivitetään jatkuvasti.
Rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen tietokanta ja sen koonnostaulukko
Rikoksentorjunnan valtionavustuksia sai tänä vuonna kuusi hanketta
Oikeusministeriö on myöntänyt 70 000 euroa avustuksia paikallisiin rikoksentorjuntahankkeisiin ja työn arviointiin. Vuoden 2017 avustuksilla haluttiin erityisesti edistää kansallisen rikoksentorjuntaohjelman tavoitteita tukevaa työtä. Oikeusministeriölle saapui määräaikaan mennessä 16 avustushakemusta ja tukea myönnettiin kuudelle hankkeelle.
Avustusta saaneiden hankkeiden lyhyt esittely
Neuvoston toukokuun kokouksessa ajankohtaisia katsauksia
Rikoksentorjuntaneuvoston kokoontui 29. toukokuuta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vieraana. Kokouksen aluksi kuultiin THL:n yksikönpäällikkö Teemu Gunnarin esitys valtion palvelut -osaston toiminnasta. Osasto vastaa mm. erilaisista oikeuslääketieteellisistä tehtävistä, sovittelun ja turvakotipalvelujen järjestämisestä sekä THL:n alaisten laitosten kuten valtion koulukotien, mielisairaaloiden ja vankiterveydenhuollon tulosohjauksesta. Toinen ulkopuolinen alustaja, erityisasiantuntija Lauri Holmström sisäministeriöstä kertoi sisäisen turvallisuuden strategian toimenpiteistä ja tilanteesta sekä neuvoston roolista sen toteuttamisessa. Strategia julkaistaneen kesälomien jälkeen. Rikoksentorjuntaneuvoston ajankohtaisina asioina olivat esillä petostyöryhmän työn eteneminen ja kuntien turvallisuusvastaaville lähetetyn kyselyn alustavat tulokset. Lisäksi nimettiin kansallisen rikoksentorjuntakilpailun raati.
Rikoksentorjuntakilpailu käynnissä kesän ajan – aiheena kyberturvallisuus
Kansallisen rikoksentorjuntakilpailun 2017 teemana on kyberturvallisuus. Kilpailuun voi osallistua hankkeella, joka keskittyy joko järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyvien verkkorikosten torjuntaan tai kyberturvallisuusuhkiin liittyvän tietoisuuden lisäämiseen. Kyberturvallisuusosaamista lisäävää ja näitä rikoksia ehkäisevää toimintaa ovat esimerkiksi eri ikäryhmille kohdennetut tietoiskut, koulutukset tai opaskirjaset. Hankkeissa voidaan esimerkiksi opastaa, kuinka varautua netissä tapahtuvaan kiusaamiseen, seksuaaliseen hyväksikäyttöön, vihapuheeseen, identiteettivarkauteen tai erilaisiin petoksiin. Kilpailu päättyy 31. elokuuta.
Haaste-lehdessä 2/2017 teemana ikääntyneisiin kohdistuvien rikosten ehkäisy
Kesäkuun Haasteessa on teemana ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäisy. Ikääntyneiden määrän kasvun myötä myös heihin kohdistuvat rikokset ovat lisääntyneet. Kuitenkin yli 65-vuotiaisiin kohdistuu suhteellisesti vähemmän rikoksia kuin nuorempiin ikäryhmiin. Artikkeleissa kerrotaan ikäihmisiin kohdistuvasta kaltoinkohtelusta ja etsitään keinoja estää tällaista tapahtumasta.
Ikääntyneiden turvallisuutta ja teknologiaa pohdittiin seminaarissa
Kesäkuun 15. päivä vietetään kansainvälistä Kätketyt äänet -kampanjapäivää, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta ikääntyneiden kokemasta kaltoinkohtelusta. Tänä vuonna Vantaan Heurekassa järjestetyn päätapahtuman teemana oli Teknologia iäkkään turvana – kenen ehdoilla? Seminaarissa kuultiin puheenvuoroja mm. poliisin, ikääntyneiden kanssa työskentelevien järjestöjen ja Vantaan vanhusneuvoston edustajilta. Tilaisuudessa nähtiin, että teknologia voi edistää ikääntyneiden turvallisuutta mm. kotihoidossa; toisaalta teknologian vaaroina voivat olla mm. ikääntyneisiin kohdistuvat huijausyritykset.
Rikosten uhreille tietoa useilla eri kielillä
Rikosten uhreille tarkoitetut esitteet on päivitetty ja niiden kieliversioita lisätty oikeus.fiAvautuu uuteen ikkunaan-sivuilla. Jos joudut rikoksen uhriksi -esitteessä annetaan uhrille käytännöllisiä neuvoja ja käydään läpi rikosasian käsittelyn vaiheet. Esite on saatavilla seuraavilla kielillä: suomi, selkosuomi, ruotsi, selkoruotsi, pohjoissaame, englanti, venäjä, viro, somali ja arabia. Se on julkaistu myös suomalaisella viittomakielellä oikeusministeriön YouTube-kanavalla. Tietoa rikoksen uhrin oikeuksista -esitteeseen on puolestaan koottu asioita, joista uhrilla on oikeus saada viranomaisilta tietoa. Esite on tarkoitettu uhrien lisäksi myös viranomaisille ja muille uhreja kohtaaville tahoille. Se on saatavilla jokseenkin samoilla kielillä kuin em. esite. Lapsi rikoksen uhrina -opas on taas tarkoitettu vanhemmille ja huoltajille, joiden lapsen epäillään joutuneen väkivalta- tai seksuaalirikoksen uhriksi. Se on saatavilla suomeksi ja ruotsiksi.
Lisätietoa ja suorat linkit esitteisiin
Seksuaalirikosten uhrien tukikeskus avautui Helsingissä
Suomen ensimmäinen seksuaaliväkivaltaa kokeneiden Seri-tukikeskus aloitti toimintansa HYKS:n Naistenklinikalla toukokuussa. Keskuksia on tarkoitus avata myöhemmin muuallakin maassa. Tukikeskuksesta seksuaaliväkivaltaa kokenut henkilö saa kokonaisvaltaista palvelua samasta paikasta akuuttivaiheessa. Tukikeskuksen palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia ja tarkoitettu 16 vuotta täyttäneille.
Lisätietoa tukikeskuksen perustamisesta
Masentuneilla nuorilla on kohonnut riski väkivaltarikokseen
Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimuksen tulokset osoittivat, että verrattuna väestöön 15–25-vuotiailla masentuneilla nuorilla oli kohonnut riski väkivaltarikokseen. Nuorena masennukseen sairastuneiden myöhempää väkivaltakäyttäytymistä selvitettiin tutkimuksessa Suomen, Hollannin ja Ison-Britannian seuranta-aineistoilla. Kolmen maan havainnot viittaavat siihen, että masennukseen sairastuneiden nuorten väkivallanteon riskinarviointi tulisi harkita lisättäväksi Käypä hoito -suosituksiin. Masennuksen ehkäisy, sekä oikea-aikainen ja tehokas hoito ovat ensisijaisia väkivaltariskin vähentämiseksi.
Julkaisuja
Nuorten seurusteluväkivallan ehkäisyhankkeita kerätty pohjoismaiseen raporttiin
Tanskan, Ruotsin ja Suomen rikoksentorjuntaneuvostot keräsivät 2016−2017 nuorten seurusteluväkivallan ehkäisyhankkeita. Neuvostojen tavoitteena on levittää tietoa hyvistä käytännöistä ja tarjota ideoita nuorten kanssa toimiville ammattilaisille. Nuorten seurusteluväkivallan ehkäiseminen vähentää parisuhdeväkivaltaa myös aikuisiällä. Yhteishankkeesta koottiin ruotsin- ja tanskankielinen raportti, jossa esitellään seurusteluväkivallan ilmiötä ja sen ehkäisyyn liittyvää materiaalia eri maissa. Suomessa nuorten seurusteluväkivallasta ja lähisuhdeväkivallasta on välitetty tietoa mm. nettikampanjoissa ja koulutushankkeissa.
Ensimmäinen Oppilaitosten turvallisuustutkimus julkaistu
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (Krimo) Oppilaitosten turvallisuustutkimuksessa on kartoitettu turvallisuustilannetta ala- ja yläkouluissa sekä lukioissa. Tutkimuksessa oppilaitosten rehtoreilta kysyttiin mm. koulujen järjestyshäiriöistä sekä henkilökuntaan ja oppilaisiin kohdistuneista teoista. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin mm. koulujen rikoksentorjuntaratkaisujen, kuten turvallisuussuunnitelmien ja kameravalvonnan yleisyyttä. Yleisimpiä oppilaitosten turvallisuushuolia ovat kyselyn mukaan erilaiset vahingonteot, henkilökuntaan kohdistuvat sanalliset loukkaukset tai väkivallan uhka sekä oppilaisiin kohdistuva väkivalta. Oppilaitosten turvallisuustutkimusten tavoitteena on luoda tilannekuvaa turvallisuuden ja rikollisuuden kehityksestä kouluissa.
Matti Näsi, Miialiila Virtanen & Maiju Tanskanen: Oppilaitosten turvallisuustutkimus 2016. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksia 20/2017.
LASTA-hankkeen kokemukset koottu raporttiin
Ns. lastenasiaintalomallia rakennettiin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella 2014–2016. Hankkeessa kehitettiin viranomaisten välistä yhteistyötä lapsen fyysisen ja seksuaalisen väkivallan epäilyn tutkintaan. Hanke osoitti, että lapsen kannalta olisi hyvä siirtää kaikki poliisin suorittama tutkinta keskitettyihin erikoistuneisiin yksiköihin. Somaattisten tutkimusten laatu ja ripeys edellyttävät raportin mukaan keskittämistä erityistasolle sekä erillistä koordinaattoria. Taustatietojen jäsennetyn ja monialaisen keräämisen avulla varmistetaan oleellisten terveydenhuollon ja sosiaalityön tietojen välittyminen poliisille.
Jukka Mäkelä & Minna Sinkkonen (toim.): Lasta-hanke. Kokemuksia viranomaisten yhteistyön ja tietojenvaihdon koordinoinnista lapseen kohdistuneissa pahoinpitely- tai seksuaalirikoksen epäilytilanteissa. THL:n raportti 2/2017.
Naapuruussovittelun käsikirja auttaa asumisen konfliktien ratkomisessa
Naapuruussovittelun keskus on julkaissut Naapuruussovittelun käsikirjan, jossa kuvataan käytännönläheisesti erimielisyyksien laajentumista konflikteiksi, monikulttuurisiksi koettujen konfliktien piirteitä sekä sitä, kuinka asumisen ongelmia kannattaa käsitellä. Kirja on suunnattu isännöitsijöille, asumisneuvojille, asumisen sosiaalityöntekijöille ja yhteisötyöntekijöille. Oikeusministeriö myönsi 2015 oppaan tuottamiseen rikoksentorjunnan valtionavustusta. Käsikirjan ohella keskus julkaisi toukokuussa suositukset kiinteistöyhtiöille sekä häiriöilmoitusten käsittelyyn että toimivien naapuruussuhteiden edistämiseen.
Naapuruussovittelun käsikirja. Naapuruussovittelukeskus, Suomen Pakolaisapu 2017. (sivulla myös ko. suositukset)
Väestösuhteiden kartoitus kannustaa keskusteluun
Oikeusministeriön johtamassa Trust-hankkeessa etsitään keinoja hyvien väestösuhteiden edistämiseksi paikkakunnilla, joissa on vastaanottokeskuksia. Hankkeen toisessa vaiheessa kartoitettiin väestöryhmien välisiä suhteita. Erityisesti tarkasteltiin maahanmuuttajien varhaisen kotoutumisen kehittämisen näkökohtia. Kartoituksen mukaan kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välistä luottamusta ja yhdessäoloa edistetään parhaiten vuorovaikutuksen keinoin. Hyvien väestösuhteiden osa-alueet ovat asenneilmapiiri, turvallisuuden kokemus, vuorovaikutus ja osallisuus.
Miten meillä menee? Kartoitus väestösuhteiden tilasta Suomessa – painopisteenä vastaanottokeskuspaikkakunnat. Oikeusministeriön julkaisuja 32/2017.
