Rikoksentorjuntaneuvoston uutiskirje 5/2018

Julkaisuajankohta 23.11.2018 16.41
Uutinen

 

Uusi rikoksentorjuntaneuvosto asetettu

Sakari Melander ja pääsihteeri Minna PiispaValtioneuvosto asetti 22.11. uuden rikoksentorjuntaneuvoston joulukuun alusta alkavalle kolmivuotiskaudelle. Neuvoston uusi puheenjohtaja on rikosoikeuden professori Sakari Melander Helsingin yliopistosta. Varapuheenjohtajana jatkaa poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.

Alkavalla toimikaudella neuvoston työ painottuu muun muassa tutkimustiedon hyödyntämiseen rikoksentorjunnassa ja paikallisen rikoksentorjuntatyön kehittämiseen. Erityisesti vuoden 2019 painopisteenä on nuorten huumeisiin liittyvän rikollisuuden ehkäisy, joka on teemana myös Suomen puheenjohtajuuskaudella Euroopan rikoksentorjuntaverkostossa.

Rikoksentorjuntaneuvoston jäsenet 2018–2021

Kuvassa rikoksentorjuntaneuvoston puheenjohtaja Sakari Melander ja pääsihteeri Minna Piispa pohtivat seuraavaa kautta.

 

Haku rikoksentorjunnan täydennyskoulutukseen käynnissä

Laurea-ammattikorkeakoulu ja rikoksentorjuntaneuvosto toteuttavat yhdessä täydennyskoulutuksen paikallisesta turvallisuusyhteistyöstä ja rikosten ehkäisystä. Rikoksentorjunnaksi luetaan kaikki sellaiset toimet, joilla ehkäistään rikoksia ja vähennetään rikoksesta aiheutuvia haittoja, esimerkiksi rikoksen pelkoa. Koulutuksen tavoitteena on kehittää rikoksentorjuntaan liittyvää osaamista, ja se on suunnattu henkilöille, joille ammatissaan on tärkeää kehittää näitä taitoja. Ensimmäisestä koulutuksesta saatiin osallistujilta eli kunnissa, järjestöissä, elinkeinoelämässä ja poliisissa työskenteleviltä hyvää palautetta, ja kiinnostuneita oli enemmän kuin odotettiin. Siksi koulutus päätettiin järjestää toisen kerran.

Koulutus on 5 op arvoinen ja osallistujilleen ilmainen. Koulutus sisältää kaksi lähiopetuspäivää ja muuten opiskellaan lähinnä verkko-oppimisympäristössä. Koulutus alkaa 6. helmikuuta ja siihen voi hakea 21. tammikuuta saakka. Paikkoja on rajoitettu määrä.

Lisätietoa ja ilmoittautuminen Laurea-AMK:n sivuilla

 

Vastaa kyselyyn toimintamalleista turvallisuuden lisäämiseksi 7.12. mennessä

KatukirpputoriTurvallisuuden lisääminen ei kuulu vain poliisille tai kunnan viranomaisille, vaan se on laaja-alaista yhteistyötä, jossa mukana voivat olla taloyhtiöt, isännöitsijät, asumispalvelujen tuottajat, yhteisökoordinaattorit, järjestöt ja asukkaat itse. Rikoksentorjuntaneuvosto etsii esimerkkejä, millaisista teoista ja toimintatavoista syntyy turvallisuus ja turvallisuuden tunne naapurustossa tai asuinalueella. Kyselyllä etsitään:
1) taloyhtiöiden ja asumispalveluja tuottavien tahojen hyviä toimintamalleja ja käytäntöjä yhteisöllisyyden, asukkaiden yhteisen toiminnan ja turvallisuuden tunteen lisäämiseksi.
2) kokemuksia ongelmanratkaisuun tähtäävistä, dialogia edistävistä sekä restoratiivisista menetelmistä, joita voidaan hyödyntää, jos asukkailla on herännyt erityisiä pelkoja tai on tapahtunut rikos, jota molemmat osapuolet haluavat sovitella.

Lisätietoa ja linkki kyselyyn

 

Rikoksentorjunnan verkkosivuilla uusia hyviä käytäntöjä

Rikoksentorjunnan verkkosivuille on lisätty kuvaukset Voimaperheet-mallista sekä turvallisuuslähtöisestä suunnittelusta (Tampereen Muotialan asuinalue). Myös rakennetun ympäristön tietoartikkelia on päivitetty.

https://rikoksentorjunta.fi/hyvät käytännöt

https://rikoksentorjunta.fi/rakennetun-ympariston-turvallisuus

 

Viranomaisten käytäntöjä kehitettävä huomioimaan rikoksen uhrin tarpeet

Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa viranomaisille monia hyviä menettelytapoja rikoksen uhrien tarpeiden huomioon ottamiseksi rikosprosessin eri vaiheissa. Ehdotukset liittyvät mm. poliisilaitosten ja tuomioistuinten tiloihin, tiedon antamiseen uhrille, uhrin kielellisistä oikeuksista huolehtimiseen, oikeudellisen avustajan hankkimiseen, uhrin ohjaamiseen tukipalveluihin, suojelutarpeen arviointiin, kuultavaksi kutsumiseen sekä uhrin erityistarpeiden huomioon ottamiseen oikeudenkäynneissä. Lapsiuhrien asemaan kiinnitetään erityistä huomiota.

Lue lisää oikeusministeriön uutisesta

 

Tapahtumia

Työpaja turvallisesta asuinympäristöstä ja vastakkainasettelua purkavasta työotteesta 5.2.

Pitkän linjan sovittelun ammattilaiset Laurel Randall ja Mary Lynch kertovat työpajassa Pohjois-Irlannin Belfastin kokemuksista ja vastakkainasettelua purkavasta työotteesta. Tämän pohjalta ideoidaan työotteen soveltamismahdollisuuksia Suomessa ja käytännön ratkaisuja asukkaiden turvallisuuden tunteen parantamiseen. Työpaja on suunnattu asuinalueilla turvallisuushuolia ja häiriöitä työssään kohtaaville toimijoille, kuten isännöitsijöille, asumisneuvojille, yhteisökoordinaattoreille, asuinalueilla toimiville järjestöille ja poliiseille. Sen järjestävät oikeusministeriö, rikoksentorjuntaneuvosto, Naapuruussovittelun keskus sekä Koneen säätiön rahoittama Depolarize.fi-hanke.

Lisätietoa ja ilmoittautuminen (25.1.mennessä)

 

Valtakunnallinen turvallisuusseminaari tammikuussa Kuopiossa

Sisäministeriö ja Kuopion kaupunki järjestävät valtakunnallisen turvallisuusseminaarin 23.–24.1.2019. Teemana tällä kertaa ovat tietopohja, kokeilut ja mittaaminen, uusi turvallisuustieto ja ennakointi, digitaalinen verkostotyö sekä turvallisuussuunnittelu ja varautuminen. Ohjelmassa on myös rikoksentorjuntaneuvoston työpaja turvallisuustyöstä.

Ohjelma ja ilmoittautuminen (11.1.mennessä)

 

Julkaisuja

Haasteessa 3/2018 teemana alakulttuuri

Haaste-lehdessä 3/2018 on teemana alakulttuuri. Verkkolehteen poimittujen artikkelien aiheena on esimerkiksi alakulttuuritutkimuksen historia, graffiti muuttuvana nuorisoilmiönä ja kontrollin kohteena, huumeiden käyttäjän leima yhteiskunnassa, jengirikollisuuden torjunta, poliisikulttuuri ja TOR-verkko alakulttuurien työkaluna. Rikoksentorjunta-palstalla pohditaan sähköisten hyvinvointikertomusten käyttöä rikoksenehkäisyssä. Kriminologia-palstalla vertaillaan henkirikosten selvitysasteita Euroopassa.

www.haaste.om.fi

 

Uhritutkimus: väkivaltaa kokeneiden määrä edellisvuosien tasolla

Kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan väkivaltaa ja uhkailua kokeneiden osuus on viime vuosina pysynyt vakaana. Vuonna 2017 kuusi prosenttia 15–74-vuotiaista Suomessa asuvista henkilöistä oli joutunut läimäisyn tai sitä vakavamman väkivallan kohteeksi. Nuoret olivat kokeneet fyysistä väkivaltaa selvästi vanhempia ikäryhmiä enemmän. Työtehtävissä koetut uhkailu- ja väkivaltatilanteet ovat lisääntyneet viime vuosina, erityisesti naisten osalta. Sekä katuväkivallan että työpaikkaväkivallan pelko on lisääntynyt. Kotitalouteen kohdistuvat omaisuusrikokset ovat pysyneet entisellä tasolla, mutta yhä useampi ilmoitti joutuneensa huijatuksi tavaran tai palvelun oston yhteydessä tai maksuvälinepetoksen tai identiteettivarkauden uhriksi.

Petri Danielsson & Matti Näsi (2018) Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2017 – Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksia 31/2018. Helsingin yliopisto.

 

Rikostiedon lähteitä ja kansalaisten väkivaltakäsityksiä selvitetty

Väkivaltatiedon lähteitä ja niiden yhteyttä väkivallan kokemuksiin ovat tutkineet Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (HY) ja Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus (TaY). Tulosten mukaan mediaympäristön mullistus on merkinnyt murrosta myös väkivaltatiedon hankinnassa, joskin perinteinen uutismedia on yhä kansalaisille tärkein lähde. Vastaajista 70 % arvioi väkivallan lisääntyneen Suomessa, mutta vain 16 % arvioi näin tapahtuneen omalla asuinalueellaan. Käsitykset poikkeavat todellisesta, laskevasta rikollisuuden kehityssuunnasta. Sosiaalisesta mediasta tai vaihtoehtomedioista rikostietoa seuraavien arviot ovat muita vastaajia synkempiä. Lisäksi käsitys väkivallan lisääntymisestä on keskimääräistä yleisempää väkivallan uhriksi aiemmin joutuneiden, toimeentulovaikeuksista kärsivien, ei-korkeakoulutettujen, vanhempien ikäryhmien ja naisten keskuudessa.

Matti Näsi ym. (2018) Väkivallan kokemus ja rikostiedon lähteet. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksia 30/2018. Helsingin yliopisto.

 

Monipuolista tietoa 1997 syntyneiden elämästä

THL:n ja Nuorisotutkimusseuran raportissa on seurattu yhden ikäluokan taivalta ja selvitetty lapsuuden kasvuolosuhteiden yhteyksiä lasten hyvinvointiin. Raportti on jatkoa vuonna 1987 syntyneiden seurantatutkimukselle. Tulosten mukaan suurin osa ikäluokan lapsista voi hyvin. Osalla lapsista on kuitenkin ollut vaikeuksia matkalla täysi-ikäisyyteen. Vuonna 1997 nousukaudella syntyneillä suomalaisnuorilla on enemmän mielenterveyden häiriöitä kuin kymmenen vuotta vanhemmilla. Lisäksi useampi heistä on ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Raportissa on tietoa myös nuorten rikollisuudesta. Vuonna 1997 syntyneiden kohortissa 5,2 prosenttia tytöistä ja 19,5 prosenttia pojista oli saanut joko tuomion tai rangaistusmääräyksen vuoden 2015 loppuun mennessä; merkittävä osa nuorten rikoksista on liikennerikoksia ja -rikkomuksia.

Tiina Ristikari ym. (2018) Suomi lasten kasvuympäristönä. Kahdeksantoista vuoden seuranta vuonna 1997 syntyneistä. THL Raportti 7/2018. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 210.

 

THL on koonnut eri kyselytutkimustensa tuottamaa väkivaltatietoa

Väestön terveyttä ja hyvinvointia koskevissa kyselyissä tarkastellaan lukuisten muiden tekijöiden lisäksi myös väkivallan ja uhkailun kokemuksia eri ympäristöissä ja toisinaan myös eri tahojen toimesta. Tuoreessa julkaisussa esitellään THL:n hyvinvointiosaston eri kyselytutkimusten väkivaltaa käsittelevien kysymysten avulla kerättyä tietoa lasten, nuorten, sekä aikuisten kokemasta väkivallasta.

Lasten, nuorten ja aikuisten kokemuksia väkivallasta: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kysely- ja väestötutkimusten tuloksia. Martta October (toim.) THL työpaperi 28/2018.