Rikoksentorjuntaneuvoston uutiskirje 6/2020

Uuden virtuaalioppitunnin yksi tavoite on näpistysten ehkäisy

Talous ja nuoret TAT on luonut 4. ja 5. luokkalaisille suunnatun virtuaalisen oppitunnin, jolla lapset oppivat vastuullisina yhteiskunnan jäseninä toimimista ja taloustaitoja. Mun elämä, mun vastuu -oppitunnin tavoitteena on myös ehkäistä näpistyksiä. Oppitunti on toteutettu yhteistyössä Kaupan liiton, rikoksentorjuntaneuvoston, oikeusministeriön, Opetushallituksen ja poliisin kanssa. Alakoululaisille suunnattua kampanjaa ehdotti keväällä rikoksentorjuntaneuvoston myymälävarkauksien ehkäisyä pohtinut työryhmä.

Mun elämä, mun vastuu -virtuaalioppitunnin materiaalit

Paikallisen rikoksentorjuntatyön muutoksista käynnissä kysely

Rikoksentorjuntaneuvosto ja Suomen Kuntaliitto uusivat kyselyn rikoksentorjuntatyöstä kunnissa. Kysely on osa ”Turvallisesti yhdessä” -kansallisen rikoksentorjuntaohjelman (2016–2020) toimeenpanoa ja seurantaa. Vuonna 2017 selvitettiin, miten kunnissa tehdään rikosten ennaltaehkäisyä ja asukkaiden turvallisuuden tunnetta lisäävää työtä. Tämä kysely on sille jatkoa ja kartoittaa kunnissa tapahtuneita muutoksia sekä uutena näkökulmana rikoksenehkäisyn viestintää. Kyselyn tuloksia hyödynnetään myös paikallisen rikoksentorjuntatyön ja sisäisen turvallisuuden strategian alaisen paikallisen turvallisuussuunnittelun kehittämisessä.

Rikoksentorjuntaneuvosto toivoo vastauksia kunnan rikoksentorjuntatyöstä ja turvallisuustyöstä vastaavilta viranhaltijoilta – myös vaikka kuntanne ei olisi vastannut ensimmäiseen kyselyyn. Kysely on mennyt kuntien kirjaamoihin, mutta jos se ei löytänyt perille, linkin voi pyytää neuvoston sihteeristöltä. Vastausaikaa on 4.12. saakka.

Lisätietoa: Saija Sambou, p. 0295 150 352 ja Markus Alanko, p. 0295 150 400; [email protected]

Oikeusministeriön julkaisu: Paikallinen tahtotila kuntoon. Kysely rikoksentorjuntatyöstä kunnissa vuonna 2017.

Rikoksia ehkäiseville hankkeille myönnettiin lisää valtionavustuksia

Oikeusministeriö on myöntänyt viidelle järjestölle avustusta väkivalta- ja seksuaalirikollisten kuntouttamisen ja seksuaalirikosten torjunnan hankkeisiin. Lisäksi myönnettiin kunnille avustuksia vakavia ja toistuvia rikoksia tekeville nuorille tarkoitetun toimintamallin pilotointiin. Toimintamallin kokeilu alkaa myös Turussa – Vantaan, Oulun ja Rovaniemen lisäksi.

Oikeusministeriön uutinen rahoituspäätöksistä

Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma käynnistyi

Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma 2020–2023 painottaa digitaalisen väkivaltaan ja kunniaan liittyvään väkivaltaan puuttumista. Keskeistä on myös rikosprosessiin osallistuvien viranomaisten kouluttaminen ja väkivallan katkaisuohjelmien kehittäminen. Kaikkiaan 32 toimessa korostuvat lisäksi väkivallan tekijöiden kanssa tehtävä työ sekä esitutkinta- ja rikosprosessin sekä rikosseuraamusalan viranomaisten osaamisen parantaminen. Rikoksentorjuntaneuvosto osallistuu ohjelmaan kuuluvan nuorten naisten seksuaalisen häirinnän vastaisen kampanjan toteuttamiseen. Kampanjassa tullaan painottamaan sivustakatsojan roolia.

Ohjelmasta tarkemmin oikeusministeriön tiedotteessa ja ohjelmajulkaisussa

Torjuntaohjelma Twitterissä

Rikoksentorjunta.fi:n hyvät käytännöt: Seksuaalisen väkivallan sivustajakatsojat

Pysähdy! -kampanja kannustaa hakemaan apua ajoissa

Poliisin käynnistämän Pysähdy! -kampanjan tavoitteena on pysäyttää, havahduttaa ja kannustaa ihmisiä hakemaan apua ajoissa sekä oikeilta tahoilta. Kampanjaan on poimittu viisi koronatilanteen aikana poliisin analyysissa erityisesti korostunutta ilmiötä: mielenterveysongelmat, päihdeongelmat, lähisuhdeväkivalta, nettipetokset ja liikenneturvallisuus.

Pysähdy! -kampanjan materiaalit ja linkit auttajatahoihi

Kriminologian päivät pidetään toukokuussa verkossa

Kriminologian päivät 2021 pidetään 24.–25. toukokuuta. Teemana on ”Kriminologian kahdet kasvot – perustutkimusta ja yhteiskunnallista vaikuttamista”. Päivien verkkosivut on nyt avattu. Sivuilta löytyy alustava ohjelma, mm. yleisluentojen pitäjät. Myös työryhmiä voi jo ehdottaa.Kriminologian päivät järjestää Suomen Kriminologinen Yhdistys ry, Helsingin yliopisto ja Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Helsingin yliopisto). Yhteistyökumppaneita ovat rikoksentorjuntaneuvosto, Rikosseuraamusalan koulutuskeskus ja Rikosseuraamuslaitos.

Kriminologian päivien verkkosivut

Julkaisut

Kansallinen rikosuhritutkimus 2019 kertoo väkivallan määrän pysyneen lähes ennallaan

Tuore Kansallinen rikosuhritutkimus kertoo, että seitsemän prosenttia 15–74-vuotiaista suomalaisista oli joutunut läimäisyn tai sitä vakavamman väkivallan kohteeksi vuonna 2019. Fyysistä väkivaltaa kokeneiden osuus oli samalla tasolla kuin edellisvuonna. Uhkailua oli kokenut kahdeksan prosenttia. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkimuksessa olivat vuonna 2019 mukana myös 75–84-vuotiaat. Nuoret kokivat fyysistä väkivaltaa selvästi vanhempia ikäryhmiä enemmän.

Sukupuolten välillä ei ollut eroa fyysisen väkivallan tai uhkailun kokemisen yleisyydessä. Miehet kokivat uhkailua ja väkivaltaa yleisimmin julkisilla paikoilla. Naisten työtehtävissä kokema uhkailu ja väkivalta yleistyi vuosina 2012–2018, mutta oli vuonna 2019 aikaisempien vuosien tasolla. Sen sijaan naisten kokeman parisuhdeväkivallan yleisyys oli kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin edeltävinä vuosina.

Polkupyörävarkaudet ja autoihin kohdistuneet vahingonteot olivat yleisimmät kotitalouksien omaisuuteen kohdistuneet rikokset. Tavaran tai palvelun ostamisen yhteydessä tapahtuneet huijaukset, maksuvälinepetokset sekä identiteettivarkaudet ovat lisääntyneet vuosina 2013–2019.

Petri Danielsson & Matti Näsi: Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2019. Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksia 43/2020.

Rikollisuustilannekatsaus 2019: pitkällä aikavälillä rikollisuus laskussa

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tuorein Rikollisuustilannekatsaus kertoo, että Viranomaisten tietoon tulleen rikollisuuden taso on viimeisten kymmenen vuoden aikana ollut pääosin laskusuuntainen. Merkittävä osatekijä on ollut varkausrikollisuuden ja eräiden muiden omaisuusrikosten huomattava väheneminen. Väkivaltarikosten määrä on pysynyt vakaana sekä kyselylähteiden että viranomaisten tietoon tulleen rikollisuuden osalta. Petosrikokset ovat kuitenkin viime vuosina lisääntyneet olennaisesti. Myös viranomaisten tietoon tulleet seksuaalirikokset ovat lisääntyneet.

Rikollisuustilanne 2019. Rikollisuuskehitys tilastojen ja tutkimusten valossa. Toim. Petri Danielsson. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksia 42/2020.

Huumausaineiden käyttö ja haitat ovat lisääntyneet merkittävästi 2000-luvulla

Huumeiden kokeilu ja ongelmakäyttö ovat pääsääntöisesti lisääntyneet Suomessa koko 2000-luvun. Sekä huumeiden vuoksi hoitoon hakeutuneiden ja huumekuolemien määrä ovat kasvaneet viime vuosina. Samoin tilastoidut huumausainerikokset ja huumaantuneena ajaminen ovat lisääntyneet viisi vuotta peräkkäin.

Uusimpien tulosten mukaan ongelmallisesti huumeita käyttävien 15–24-vuotiaiden nuorten osuus sekä saman ikäisten nuorten huumemyrkytyskuolemat ovat lisääntyneet. Vaikka suurin osa nuorista ei ole edes kokeillut huumeita, ongelmallisen käytön ja myrkytyskuolemien lisääntyminen 15–24-vuotiailla on huomiota herättävää. THL:n erityisasiantuntija Sanna Rönkä painottaa, että huumeiden käyttöön ja haittoihin voi vaikuttaa monin tutkituin keinoin.

Huumetilanne Suomessa 2020. THL:n raportti 13/2020.

Katsaus ajankohtaiseen huumetilanteeseen. Tutkimuksesta tiivisti 33/2020. THL.

Huumausainepolitiikan vaikuttavat keinot, sovellettavuus Suomeen ja suositukset. THL:n selvitysraportti 25.11.2020.

Ks. myös Huumausaineisiin liittyvän rikollisuuden ehkäiseminen. EUCPN 2020.

Ulkomailla syntyneiden vanhempien lapset ovat muita heikommassa asemassa

Suurin osa lapsiperheistä, joissa on ulkomailla syntynyt vanhempi, ovat hyvinvoivia. Toisaalta monella hyvinvoinnin osa-alueella näillä perheillä menee keskimääräistä heikommin. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Nuorisotutkimusverkoston laajasta tutkimuksesta, jossa tutkittiin kaikkia Suomessa vuonna 1997 syntyneitä lapsia.

Nuorten rikollisuudessa ei havaittu suuria eroja vanhempien syntymämaan mukaan. Jos molemmat vanhemmat olivat ulkomailla syntyneitä, lapset olivat saaneet rikosseuraamuksia jopa keskimääräistä vähemmän.

Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä. Seuranta Suomessa vuonna 1997 syntyneistä lapsista, joilla on ulkomailla syntynyt vanhempi. THL:n raportti 15/2020.

Hyvinvointiyhteiskunnan kehitys johti lievempiin rangaistuksiin

OTM Esko Häkkisen tuore väitöstutkimus tarkastelee kriminaalipolitiikan ankaruuden suhdetta hyvinvointivaltioon ja poliittiseen järjestelmään. Häkkisen mukaan rikosoikeuden ankaruus vaihtelee hämmästyttävänkin paljon maasta ja ajasta toiseen tavalla, jota rikollisuus ei yksin selitä. Tärkeä ankaruutta selittävä asia yhteiskunnassa on ihmisten toisiin tuntema luottamus ja siihen liittyen myös poliittisen konfliktin määrä.

Esko Häkkinen: Institutionalistinen kriminaalipolitiikan teoria ja suomalaisen rikosoikeuden muotoutuminen 1910-luvulta 2010-luvulle. Helsingin yliopisto 2020.

Tilaa uutiskirje sähköpostiisi

Rikoksentorjuntaneuvosto Twitterissä