Turvallisesti yhdessä -seminaarin 17.12.2015 esitykset saatavilla
Rikoksentorjuntaneuvosto järjesti 17.12.2015 Säätytalolla Helsingissä seminaarin, jossa esiteltiin hyviä malleja uusien ja vanhojen asukkaiden vuoropuhelun sekä turvallisuudentunteen lisäämiseksi.
Rikoksentorjuntaneuvoston puheenjohtaja, kihlakunnansyyttäjä Eija Velitski avasi seminaarin. Hän esitteli rikoksentorjuntaneuvoston toimintaa ja kertoi seminaarin järjestämisen syistä ja neuvoston kannanotosta hyvistä malleista turvapaikanhakijoiden kohtaamiseksi. Hyviksi koettuja malleja on tärkeä saada käyttöön muuallakin Suomessa.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen puhui turvapaikkatilanteen haasteista kuntahallinnolle. Hänen mukaansa kunnissa tarvitaan uusia malleja turvapaikkatilanteen käsittelyyn ja turvapaikan saaneiden kotouttamiseen sekä kunnille työhön lisää resursseja. Suurin haaste on asunnon, kotoutumiskoulutuksen ja työpaikan järjestäminen, sillä kaikkia näitä tarvitaan. Kietäväinen korosti, että panostaminen kotouttamiseen alkuvaiheessa säästää kustannuksia myöhemmin ja ehkäisee ongelmia. Hän näki myös vapaaehtoistoiminnan merkityksen suureksi uudessa tilanteessa. Yhteisöllisyys lisää turvallisuudentunnetta.
Timo Kietäväinen: Turvapaikkatilanteen haasteet kuntahallinnolle
Oulun kaupungin yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka kertoi kotouttamisesta kunnan näkökulmasta ja siitä, miten kuntalaiset voidaan ottaa siihen mukaan. Hänen mukaansa on tärkeää järjestää erityisesti nuorille miehille suunnattua vapaa-ajan toimintaa, mielellään yhdessä kantaväestön nuorten miesten kanssa. Lapsiperheiden osalta tarvitaan tukea vanhempien kotoutumiseen ja tapaamisia suomalaisten perheiden kanssa. Laukka oli huolissaan rasismin lisääntymisestä, sillä kantaväestön pahoinvointi ruokkii rasismia. Henkilökohtaiset kontaktit maahanmuuttajiin vähentävät ennakkoluuloja. Järjestöillä on merkittävä rooli sillanrakentajana.
Pasi Laukka: Kotouttaminen kunnan näkökulmasta: Ensin huudetaan ja sitten halataan!
Yksikönjohtaja Jukka Hampunen Helsingin Diakonissalaitoksesta kertoi, miten uudet asukkaat voidaan saada osaksi yhteisöä ympäristötyön mallin avulla. Tavoitteena on muuttaa vanhojen asukkaiden suhtautuminen "Nimbystä Yimbyksi" eli sen sijaan, että uusien asukkaiden tulo omaan asuinympäristöön yritetään estää, heidät toivotetaan tervetulleiksi. Diakonissalaitoksella on jo yli kymmenen vuoden kokemus ympäristötyön soveltamisesta vaikeasti asutettavien asumisyksiköiden ja lähiympäristön vuorovaikutukseen ja ongelmien käsittelyyn sekä asukkaiden voimaannuttamiseen. Samaa menetelmää voidaan käyttää turvapaikanhakijoiden kanssa työskennellessä. Tärkeää on, että turvapaikanhakijat pääsevät eroon toimettomuudesta; yhdessä tekeminen ja kohtaamiset luovat turvallisuutta.
Jukka Hampunen: Nimbysta Yimbyksi
Yimby-yhteisövalmennukset turvapaikan hakijoille
Johtaja Miriam Attias Suomen Pakolaisavun Naapuruussovittelukeskuksesta kertoi dialogista menetelmistä asumisen ongelmien ratkaisemiseksi. Naapuruussovittelijat ehkäisevät ennalta asumiseen liittyviä konflikteja sekä sovittelevat niitä. Tunteiden käsittely on olennaista; esimerkiksi pelko pitää ottaa vakavasti, jotta siitä voidaan keskustella. Keskus järjestää myös tilaisuuksia, joilla edistetään vuoropuhelua, hyviä naapuruussuhteita sekä asumisen turvallisuutta, esimerkiksi kun paikkakunnalle tulee uusi vastaanottokeskus tai kun muutoin halutaan edistää hyviä suhteita ihmisten ja väestöryhmien välillä.
Miriam Attias: Naapuruussovittelu
TYÖRYHMÄT
1. Lapset pohtivat – pakolaiskysymyksen käsittely kouluissa
Vetäjä: Kristina Kaihari, opetusneuvos, Opetushallitus
Työryhmässä pohdittiin sitä, miten lasten kanssa voidaan keskustella turvapaikanhakijatilanteesta. Lasten huolet ja kysymykset unohtuvat helposti, kun pakolais- ja siirtolaiskysymyksistä keskustellaan asuinalueella. Kotona ei aina pystytä vastamaan näihin kysymyksiin. Pakolaisavun koululaisvierailijat kiertävät kouluissa kertomassa pakolaisuudesta ja siirtolaisuudesta.
Escocia Nsuku, Suomen Pakolaisapu: Globaalikasvatus
2. Uusia malleja asukastilaisuuksien järjestämiseen
Vetäjä: Pentti Lemmetyinen, pääsihteeri, Setlementtiliitto
Työryhmässä pidettiin kokeellinen World Café -työpaja siitä, kuinka asukkaat ja uudet tulijat voivat etsiä vastauksia yhdessä. World Café on vuorovaikutteinen, joustava ja tehokas tapa tuottaa tietoa ja osallistaa suurikin joukko ihmisiä yhteisen asian käsittelyyn ja päätöksentekoon. Menetelmä perustuu pienryhmäkeskusteluun, jossa jokaisen osallistujan ääni ja mielipide on yhtä tärkeä. Prosessi mahdollistaa suuren osallistujamäärän yhteisen näkemyksen hahmottamisen.
Pihla Ruuskanen & Helka Körkkö, Setlementtiliitto: Kansalaistoiminta kotoutumisen tukena
Työryhmän 2 World Cafén yhteenveto
3. Paikallinen asukastoiminta turvallisuuden tuottajana
Vetäjä: Tiina Rättilä, tutkija, Tampereen yliopisto
Tutkijat esittelivät paikallisen asukasaktivismin vaikutusta asukkaiden kokemaan turvallisuuteen ja rikoksentorjunnan sosiaaliseen ehkäisyyn. Tutkimus toi esiin kukoistavan asukasaktiivisuuden tärkeyden paikallisyhteisön sosiaaliselle pääomalle ja turvallisuuden tunteelle, mutta myös sen, miten asukastoiminnan rapistuminen voidaan kokea turvallisuuden tunnetta uhkaavana.
Keskustelua Twitterissä #rtnsemma.
