Rikoksentorjunnan uutiskirje 5/2023
Pohjoismaissa erilaisia malleja nuorten vakavien väkivaltarikosten ehkäisyyn
Pohjoismaisten rikoksentorjuntaelinten vuosittainen kokous järjestettiin marraskuussa Oslossa. Kokouksen teemana oli nuorten vakava väkivalta ja sen vähentäminen. Suomi esitteli kokouksessa tilannekuvan nuoriso- ja jengirikollisuudesta ja kertoi valmisteilla olevasta toimenpideohjelmasta niiden torjumiseksi.
Tanska esitteli nuorisorikoslautakuntamallia. Nuorisorikoslautakunta on tuomarin puheenjohtama moniammatillinen ryhmä, joka käsittelee vakavaa väkivaltaa käyttäneiden nuorten asioita. Se voi antaa 10–14-vuotiaille ei-rikosoikeudellisia mutta silti velvoittavia seuraamuksia. Tällaisia ovat esim. kuntoutus, terapia tai työkokeilu, ja kunnalla on velvoite niitä toteuttaa. Rikosoikeudellisen vastuuiän saavuttaneille (15–17-v.) voidaan määrätä tällainen seuraamus täydentämään rikosoikeudellista seuraamusta. Mallin toteutukseen liittyy vielä haasteita ja kehittämistarpeita.
Ruotsi esitteli erilaisia moniammatillisia yhteistyömuotoja sekä ryhmämuotoista interventiota vakavaa väkivaltaa käyttäneille järjestäytyneen rikollisuuden jäsenille. Norja puolestaan esitteli vuodesta 2014 käytössä olleen nuorisorangaistusmallin. Mallissa tuomioistuin voi langettaa nuorille (15–18-v.) rangaistuksen, joka sisältää mm. restoratiivisia istuntoja uhrin kanssa ja henkilökohtaisen toimenpideohjelman. Nuorelle voidaan vaihtoehtoisesti määrätä neljästä kuukaudesta vuoteen kestävä seuranta. Nuorisorangaistukseen määrätään keskimäärin 70 nuorta ja seurantaan keskimäärin 500 nuorta vuodessa.
Euroopan rikoksentorjuntakilpailun 2023 voitti Portugali
EU:n rikoksentorjuntakilpailun (ECPA) teemana oli tänä vuonna ihmiskaupan vastainen työ. Kilpailu järjestettiin Valenciassa joulukuussa hyvien käytäntöjen konferenssin yhteydessä. ECPA-kilpailun voitti Portugalin monipuolinen tietoisuuden lisäämishanke. Hanketta kiitettiin mm. haavoittuvien ryhmien mukaanotosta ja innovatiivisesta urheilun hyödyntämisestä. Toiseksi tuli Kreikan hätämekanismi, joka tarjoaa suojaa ilman huoltajaa tulleille, asunnottomille ja huonoissa olosuhteissa asuville lapsille. Kolmantena palkittiin Romanian viestintäkampanja, joka tarttui ihmiskauppaa ylläpitävien palveluiden kysyntään.
Kilpailussa Suomea edusti ansiokkaasti Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien erityispalvelu. Työn tavoitteena on tavoittaa ja auttaa mahdollisimman montaa ihmiskaupan ja sen lähirikosten uhria – ja näin pysäyttää hyväksikäyttötilanteet ja estää uusien henkilöiden joutuminen ihmiskaupan uhriksi. Hanke sai raadilta erittäin korkeat arviot erityisesti näyttöön perustuvuudesta, mutta mallin siirtäminen muihin EU-maihin arvioitiin vaikeaksi.
Tutustu kaikkiin 2023 kilpailuhankkeisiin EUCPN:n sivuilla
Uutinen 2.10. Suomen kilpailun voittajasta
Haaste-lehdessä 4/2023 teemana poliisin ja turvallisuusalan tulevaisuuden näkymät
Tuoreessa Haaste-lehdessä käsitellään tulevaisuuden rikollisuutta ja poliisitoimintaa sekä yksityisen turvallisuusalan kehittämistarpeita. Teema-artikkelien aiheena on mm. poliisikoulutus, ennakointityö, poliisityön muutokset, yhdenvertaisuus yksityisen turvallisuusalan toiminnassa, biometristen tietojen hyödyntäminen sekä viranomaisten tiedonvaihdon lainsäädäntöhaasteet. Ajankohtaisartikkeleissa käsitellään mm. uuden vankien terveystutkimuksen antia ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyä. Rikoksentorjuntapalstan aiheena on rangaistusten pelotevaikutus.
Apua kunnille turvallisuussuunnitelman laadintaan
Uuden kunnille suunnatun turvallisuussuunnittelutyökalun avulla paikallisten suunnitelmien tekeminen on helppoa. Riittää, kun työkaluun syötetään kunnan tiedot. Lopputuloksena on valmiiksi muotoiltu turvallisuussuunnitelmapohja. Sisäministeriön ylläpitämän Tuovi-portaalin työtiloista löytyvä työkalu painottaa paikallisuutta ja paikallisia turvallisuustarpeita. Turvallisuussuunnittelun työkalu toteutettiin Suomen Kuntaliiton, oikeusministeriön sekä sisäministeriön yhteistyönä.
Lisätietoa turvallisuussuunnittelusta TUOVI-portaalissa
Tapahtumia
Rikosuhripäivystyksen 30-vuotisjuhlawebinaari 15. maaliskuuta
Rikosuhripäivystyksen webinaarin 15.3.2024 klo 10–15.30 aiheina on mm. rikoksen uhrin aseman kehittyminen ja tulevaisuus, seksuaalirikoslainsäädännön uudistuminen ja miten uhrin asema on muuttunut käytännössä sekä vapaaehtoistoiminnan merkitys rikoksen uhrien tukemisessa.
Maksuttoman webinaarin ohjelma ja ilmoittautuminen
EUCPN:n rikoksentorjuntakonferenssi Tallinnassa 17.–18. huhtikuuta
Euroopan rikoksentorjuntaverkosto EUCPN järjestää vuosikonferenssin Tallinnassa. Tilaisuus on tarkoitettu päättäjille, tutkijoille ja käytännön ammattilaisille. Pääteemana on vaikuttava järjestäytyneen rikollisuuden torjunta, erityisesti nuorten rikollisryhmiin rekrytoinnin ehkäisy ja hallinnollinen torjunta. Ilmoittautuminen avautuu alkuvuonna.
Kriminologian päivät 31.10.–1.11.2024
Kotimaisen kriminologian päätapahtuma kokoaa kriminologian tutkijoita, viranomaisia ja kolmannen sektorin toimijoita Tampereelle 31.10.–1.11. Teemana on Tieto, toiminta ja yhteistyö: kohti kestävää kriminaalipolitiikkaa. Teema korostaa yhteiskunnan ja yksilön hyvinvoinnin näkökulmaa, toimivaa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää sekä yhteistyötä ja vuoropuhelua tutkimuksen, palvelujärjestelmän ja kolmannen sektorin välillä.
Nuorisorikollisuuden ehkäisyn verkkokoulutusta tarjolla keväällä
Monialainen yhteistyö nuorten rikoskierteestä irrottautumiseksi -verkkokoulutuksen aiheita ovat mm. nuorisorikollisuus, rikollisuudesta irrottautuminen, palvelujärjestelmä, ammattilaisten monialainen yhteistyö, arvostava kohtaaminen sekä kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten työparityö. Verkkokoulutus soveltuu sosiaali-, terveys-, turvallisuus- ja rikosseuraamusalan ammattilaisille sekä aihepiiristä kiinnostuneille sidosryhmille. Koulutus on maksuton, viiden opistopisteen laajuinen ja opiskella voi omaan tahtiin.
Koulutukseen ilmoittautuminen (1.12.23–19.5.24) Laurea-ammattikorkeakoulun sivuilla
Tutkimuksia
Rikoslakirikokset vähenivät hieman vuonna 2022
Rikollisuuden taso pysyi suhteellisen muuttumattomana vuonna 2022, rikoslajeista vähenivät esimerkiksi liikenne- ja huumausainerikokset vuoteen 2021 verrattuna. Sen sijaan omaisuusrikokset sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset lisääntyivät. Vuonna 2022 kirjattiin 83 kuolemaan johtanutta väkivaltarikosta, joten määrä väheni hieman edellisvuodesta. Nuorten väkivaltarikollisuus on kääntynyt poliisin tilastoissa nousuun vuosina 2020–2022. Vahvinta kasvu on ollut alle 15-vuotiaiden ryhmässä.
Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin rikollisuustilannekatsaus antaa kokonaiskuvan suomalaisen rikollisuuden tasosta, rakenteesta ja kehityslinjoista. Julkaisussa pureudutaan eri rikoslajien ominaispiirteisiin ja ajankohtaisiin ilmiöihin hyödyntämällä viranomaislähteitä ja kyselytutkimuksia.
Rikollisuustilanne 2022. Rikollisuuskehitys tilastojen ja tutkimusten valossa. Helsingin yliopisto 2023.
Vankien terveystutkimus: vangeilla paljon sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia
Vangeille on Suomessa kasaantunut muuta väestöä enemmän monia samanaikaisia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Heillä on pitkäaikaisia sairauksia enemmän kuin koko väestöllä, ja päihdeongelmat ovat vankien keskuudessa hyvin yleisiä. Päihteiden käytöstä on yhdeksälle vangille kymmenestä tullut jossain vaiheessa elämää ongelmallista ja monella edennyt riippuvuudeksi. Noin neljännes vangeista on sosiaali- ja terveyspalveluiden suurkäyttäjiä myös vankilan ulkopuolella.
Tiedot selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Rikosseuraamuslaitoksen ja Vankiterveydenhuollon yksikön toteuttamasta tutkimuksesta. Se käsittelee mm. vankien psykoottisia häiriöitä, yksinäisyyden kokemuksia, infektiotauteja, tupakointia ja sosiaalista osallisuutta.
Vankien terveys ja hyvinvointi 2023. Wattu IV -vankiväestötutkimus. THL 2023.
Moniammatillinen yhteistyö tehostaa lapsiin kohdistuvan väkivallan selvittämistä
Yli 10 000 lasta joutuu vuosittain pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyn uhriksi. Suomessa on otettu käyttöön LASTA-seula-malli osana näiden rikosten selvittämistä. Tampereen yliopiston toteuttaman tutkimuksen mukaan yhteistyömalli edistää lapsen edun toteutumista viranomaisprosessissa. Malli myös lyhentää esitutkinnan viiveitä. Yhteistyömallin käytännön sovellukset kuitenkin eroavat alueittain merkittävästi toisistaan eikä kaikkialla ole käytössä mitään vakiintunutta viranomaisyhteistyön mallia. Lisäksi lainsäädäntö ei tue riittävästi arvioitujen moniammatillisten toimintatapojen käyttöönottoa.
Mari Fadjukov ym.: Lasta-seula-malli lapsiin kohdistuvan väkivallan rikosepäilyjen selvittämisen välineenä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:61.
Viharikosepäilyjen määrä jatkaa kasvuaan
Poliisin tietoon tulleiden viharikosepäilyjen määrä kasvoi viidenneksellä vuonna 2022, selviää Poliisiammattikorkeakoulun vuosiraportista. Poliisi kirjasi yhteensä 1 245 rikosilmoitusta, jotka määriteltiin epäillyiksi viharikoksiksi. Edellisvuosien tapaan suurin osa viime vuoden viharikosilmoituksista liittyi rikosepäilyihin, joiden motiivina oli uhrin etninen tai kansallinen tausta. Yli puolet kaikista viharikosilmoituksista liittyi kunnianloukkauksiin, laittomiin uhkauksiin ja kotirauhan rikkomisiin.
Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2022. Poliisiammattikorkeakoulu 2023.
Talousrikosprosessit ovat liian pitkiä ja torjunnassa haasteita
Laura Paasosen kriminologian alan väitöstutkimuksen mukaan talousrikosten monimuotoisuus vaikeuttaa niiden mittaamista ja tutkimusta. Tämä ja verkkovälitteisen rikollisuuden kasvu vaikeuttaa myös niiden ennalta ehkäisemistä ja selvittämistä. Väitöstutkimus osoittaa, että talousrikostuomioiden määrät ovat kuitenkin maltillisia. Talousrikosprosessit ovat aivan liian pitkiä, mikä puolestaan korostaa viranomaisten toiminnan ja yhteistyön merkitystä. Kaiken kaikkiaan rangaistukset talousrikoksista ovat ”kevyitä”.
Laura Paasonen: Talousrikokset: uhka vai mahdollisuus? Empiirisiä oikeustutkimuksia talousrikoksista. Itä-Suomen yliopisto 2023.
Hyvää joulua ja uutta vuotta 2024!
toivoo rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö
Katso joulutervehdys oikeusministeriön sivuilla
