Rikoksentorjuntaneuvoston uutiskirje 6/2019
Rikoksentorjuntaneuvosto täytti 30 vuotta – rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen palkinto Mikko Aaltoselle
Rikoksentorjuntaneuvoston 30-vuotisjuhlaseminaarissa Säätytalolla 1. lokakuuta jaettiin ensimmäinen rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen palkinto. Palkinnolla neuvosto pyrkii korostamaan arviointitutkimuksen merkitystä. Palkinnon sai Mikko Aaltonen tutkimuksistaan, joissa on arvioitu rikesakkouudistuksen vaikutuksia yli- ja keskinopeuksiin. Perusteluina oli tutkimusten metodologinen innovaatio ja lainsäädännön uudistusten arvioinnin tärkeys.
Juhlaseminaarin avasi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, joka korosti rikollisuuden ja uusintarikollisuuden ehkäisyn olevan hallitusohjelman painopisteitä. Entinen pääsihteeri Hannu Takala kertoi rikoksentorjunnan neuvottelukunnan (sittemmin neuvosto) perustamisesta ja toiminnan alkuvuosista. Taustalla olivat mm. EN:n suositukset ja uusi tutkimustieto rikollisuuden syistä ja siitä, etteivät rangaistukset vähennä rikollisuutta. Historioitsija Teemu Keskisarja valaisi rikoksentorjuntaa vuosisatojen saatossa. Hän arvioi, että suomalainen rikoksentorjuntajärjestelmä on ollut 1600-luvulta lähtien hämmästyttävän tehokas. Oikeustoimittaja Päivi Happonen kertoi merkittävistä rikosjutuista 30 vuoden ajalta ja rikosuutisoinnin muutoksista, joista keskeisin on verkon ensisijaisuus ja median sekuntikilpailu yleisöä kiinnostavista rikosuutisista. Uutisten herättämällä keskustelulla voi hänen mukaansa olla rikoksia ehkäisevä vaikutus. Toiminnanjohtaja Teemu Vartiamäki kertoi Icehearts-toiminnasta, jossa joukkueurheilun keinoin ehkäistään syrjäytymistä pitkäjänteisesti. Tällä hetkellä joukkueita on jo 46 ympäri Suomea ja toiminnan on arvioitu säästäneen 18 miljoonaa euroa. Poliisitarkastaja Pekka Heikkinen puolestaan esitteli Järvenpään kattavaa paikallista turvallisuustyötä ja korosti yhdessä tekemisen merkitystä. Seminaarin päätti oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen, joka painotti rikollisuuden ehkäisyn yhteiskunnallista merkitystä sekä verkostomaisen yhteistyön, toimijoiden sitoutumisen ja tutkimustiedon tarvetta.
Rikoksentorjuntaneuvoston tiedote arviointitutkimuksen palkinnosta
Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin puhe juhlaseminaarissa
Sakari Melander: Rikoksentorjunta tänään ja huomenna
Rikoksentorjuntaneuvoston blogisarjan on avannut neuvoston puheenjohtaja, rikosoikeuden professori Sakari Melander. Hän pohtii mm. rangaistusten ja valvontateknologian merkitystä rikollisuuden ehkäisemisessä sekä rikoksentorjunnan etiikkaa.
Muutosta tukeva yhteisö ja räppi toi rikoksentorjuntakilpailun voiton
Kansallisen rikoksentorjuntakilpailun 2019 voitti Kriminaalihuollon tukisäätiön Nuorten toiminta. Yhteisön vertaistuki, ammatillinen tuki ja esimerkiksi musiikki ja liikunta ovat toiminnassa keskeisiä keinoja kohti päihteetöntä ja rikoksetonta elämää. Tavoitteena on saada nuoret kiinnittymään toimintaan ja tukiverkostoihin jo vankeusaikana ja ehkäistä näin syrjäytymistä ja uusintarikollisuutta. Kilpailun teemana oli nuorten huumesidonnaisen rikollisuuden ja huumeidenkäytöstä aiheutuvien haittojen ehkäiseminen ja vähentäminen.
Kriminaalihuollon tukisäätön Nuorten toiminnasta
Webinaari vammaisten henkilöiden kohtaamista rikoksista ja niiden torjunnasta 21. lokakuuta
Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE sekä rikoksentorjuntaneuvosto järjestävät webinaarin eli verkkoseminaarin vammaisiin henkilöihin kohdistuvista rikoksista ja niiden ehkäisystä. Aiheina on mm. miten toimia, jos on joutunut rikoksen uhriksi, ja mitä kunnallinen vammaisneuvosto voi tehdä vammaisten kuntalaisten turvallisuuden edistämiseksi. Kysymyksiä voi lähettää sähköpostilla keskustelijoille etukäteen: vanen.posti(at)stm.fi. Webinaarissa on viittomakielinen tulkkaus ja kirjoitustulkkaus.
Webinaaria 21.10. klo 13.30 voi seurata suorana tästä linkistä ja se myös tallennetaan.
Julkaisuja
Haaste-lehdessä 3/19 teemana vihapuhe
Haasteessa 3/2019 pohditaan sitä, miten vihapuhetta tulisi kontrolloida ja mikä on sen suhde sananvapauteen. Aiheina on myös vihapuheen vastainen työ ja sosiaalisen median rooli. Numero tarjoaa lisäksi tuoretta tutkimustietoa verkkovihan kokemuksista ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttavasta vihapuheesta. Lisäksi lehdessä käsitellään mm. työväkivaltaa, väkivallan uhka-arviointia, nuorten hatkaamista ja vankien lasten auttamista. Rikoksentorjunta-palstan aiheena ovat rikoksilla oireilevat ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret.
Lehden sisältö on kokonaisuudessaan luettavissa verkkoversiossa www.haaste.om.fi.
Seniorien turvaopasta on jälleen saatavilla
Suomenkielistä Seniorien turvaopasta on päivitetty ja siitä on otettu uusi painos. Oppaassa annetaan neuvoja, kuinka ikääntynyt voi välttää rikoksen uhriksi joutumisen ja mistä saa apua eri tilanteisiin. Ilmaista opasta voi tilata eteenpäin jaettavaksi sähköpostiosoitteesta rikoksentorjunta(at)om.fi. Myös ruotsinkielistä opasta ”Säkerhetsanvisningar för äldre” (2014) on saatavilla.
Kouluterveyskyselyn 2019 tulokset ovat valmistuneet
Väkivallan ja häirinnän kokemuksista on 2019 kouluterveyskyselyssä aiempaa tarkempaa tietoa. Koulukiusatuksi tulemisessa ei ole merkittävää muutosta vuoteen 2017 verrattuna, mutta kymmenessä vuodessa kiusaaminen on vähentynyt etenkin perusopetuksen 8. ja 9. luokilla. Koulukiusatuksi vähintään kerran viikossa kertoo joutuneensa 7 % perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista, 6 % perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista, 1 % lukiolaisista sekä 4 % ammattiin opiskelevista. Pojilla on tyttöjä enemmän fyysisen uhan kokemuksia, tytöt kokevat poikia yleisemmin seksuaalista häirintää ja väkivaltaa sekä henkistä tai fyysistä väkivaltaa perheessä.
Tilastoraportti 2019 ja kuntakohtainen tulospalvelu
Hyviä käytäntöjä maahanmuuttajanuorten osallisuuteen
Osallisuuden polku maahanmuuttajanuorille -hankkeen tavoitteena oli kehittää eri toimijoiden välille työmuotoa, jossa suurimmassa syrjäytymisriskissä olevat maahanmuuttajataustaiset nuoret tavoitetaan ja he saavat tarvitsemansa palvelut. Lisäksi tavoitteena oli vahvistaa maahanmuuttajataustaisten nuorten sosiaalista osallisuutta ja edistää heidän pääsyään koulutukseen ja työhön. Uusi käsikirja jakaa tietoa hankkeen parhaista käytänteistä.
Osallisuuden polku maahanmuuttajanuorille. Käsikirja nuorten parissa työskenteleville. Helsingin Diakonissalaitos 2019.
Kansainvälistä
Kuulumisia pohjoismaisesta rikoksentorjuntakokouksesta
Pohjoismaisten rikoksentorjuntaorganisaatioiden edustajat kokoontuivat Kööpenhaminassa 26.– 27. syyskuuta. Kokouksessa kuultiin ajankohtaisista rikoksentorjunnan aiheista eri Pohjoismaissa, esimerkiksi nuorisorikollisuudesta, jengirikoksista sekä radikalismin ja ekstremismin torjunnasta. Ohjelmaan kuului vierailu Tingbjergin lähiössä, jonka on luokiteltu vaikeaksi ”gettoalueeksi”. Tingbjerbin päätyminen Tanskan hallituksen listalle johtuu siitä, että yli puolella asukkaista on ”ei-länsimainen” tausta ja että asukkaiden koulutus- ja tulotaso on matala. Määritelmän muut kriteerit eli rikollisuus ja työttömyysaste eivät ole alueella ongelma.
Tanskan rikoksentorjuntaneuvosto esitteli lisäksi erilaisia ajankohtaisia hankkeita, kuten etnisten vähemmistöjen rikoksista tehtyä tutkimusta. Sen mukaan vanhemmat miehet ovat yliedustettuja rikostilastoissa, mutta maassa kasvaneet nuoret eivät ole. Tärkeä painopiste on myös kampanja, jolla pyritään torjumaan verkossa leviäviä nuorten seksivideoita. Tuorein kampanja puolestaan pyrkii lisäämään tietoisuutta henkisestä väkivallasta. Kohderyhmänä on erityisesti 16–29 vuotiaat naiset. Kampanjassa on tehty 10 videota, jotka kertovat, miten henkinen väkivalta ilmenee, miten sen voi tunnistaa ja mistä saa apua.
Tietoa Tanskan henkisen väkivallan vastaisesta kampanjasta ja kampanjavideot
Ruotsissa rikollisjengien toiminnan rajoittaminen on noussut poliittiseksi painopisteeksi. Osassa Tukholman ja Malmön lähiöitä tehdään paljon vakavaa väkivaltaa ja henkirikoksia, joita poliisien on monista syistä vaikea tutkia. Erityisesti aseilla tehdyt nuorten miesten väliset väkivaltarikokset ovat lisääntyneet voimakkaasti. Hallitus panostaa paljon rikollisuuden ehkäisyyn. Ruotsiin palkataan lähivuosina neljännes lisää poliiseja ja poliisien määrä nousee 40 000:een. Muita painopisteitä ovat mm. valvonnan lisääminen, rikollisryhmiin kuulumiseen pureutuvat lakimuutokset, todistajansuojelu ja paikallinen rikoksentorjuntatyö.
Malmössa toteutetaan tällä hetkellä EU-rahoituksella GVI-mallia (Group Violence Intervention) rikollisryhmien välisen vakavan väkivallan vähentämiseksi asuinalueilla. Hankkeessa ovat mukana Ruotsin rikoksentorjuntaneuvosto, paikallispoliisi, rikosseuraamusala sekä kaupunkien ja kansalaisyhteiskunnan toimijat. Hankkeessa kartoitetaan rikollisryhmiin kuuluvia ja tarjotaan heille apua väkivallasta luopumiseen. Työn vaikuttavuutta on seurattu, ja vakava ja kuolemaan johtanut väkivalta on vähentynyt.
Malmön Sluta skjut -hankkeesta ja sen taustalla olevasta amerikkalaisesta metodista
Islannissa lasten harrastuksiin satsaaminen ja yhteiset kotiintuloajat ovat toimineet hyvin nuorison epäsosiaalisen käyttäytymisen ja päihteidenkäytön rajoittajana. Laki kotiintuloajoista on tarjonnut vanhemmille selkänojaa. Samaan aikaan on voimakkaasti lisätty lasten ohjattua urheilutoimintaa. Tavoitteena on, että kaikki lapset voisivat osallistua ohjattuihin urheiluharrastuksiin vanhempien tulotasosta riippumatta.
Norjassa rikoksentorjunnan organisointi muuttui 2015 lopulla, kun perustettiin rikoksentorjunnan osaamiskeskus. Taustalla oli arviointi, jonka mukaan rikoksentorjunta toimii hyvin kunnissa, mutta kansallisella tasolla vaikuttavuus politiikkaan on heikkoa. Rikoksentorjunnan näkyvyyden lisääminen on erityisen tärkeää. Norjalaiset kertoivat muutoksen tuomista haasteista, toisaalta sovittelu on hyötynyt uudesta mallista. Osaamiskeskus mm. jakaa avustuksia ja konsultoi järjestöjä, poliittisia päättäjiä ja kansalaisia.
Suomi esitteli kokouksessa uutta hallitusohjelmaa ja tämänhetkisiä rikoksentorjunnan painopistealueita.
