Rikoksentorjunnan uutiskirje 6/2022
Rikoksentorjuntaneuvoston asettamisen valmisteluun ja nuorisoväkivallan ehkäisyyn asetetaan työryhmä
Oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä keskusteli nuorisoväkivaltaan puuttumisesta marraskuun lopussa. Keskustelun pohjalta oikeusministeriö asettaa poikkihallinnollisen työryhmän valmistelemaan toimia, joilla voidaan ehkäistä nuorisoväkivaltaa ja tukea nuorten rikollisuudesta irtautumista nykyistä tehokkaammin. Työryhmä valmistelee myös muuten seuraavan rikoksentorjuntaneuvoston asettamista ja tehtäviä. Lisäksi se pohtii, miten yhteistyötä tehdään jatkossa nykyistä tiiviimmin ja miten hyvinvointialueet voidaan kytkeä rikollisuuden ehkäisytyöhön. Työryhmä on tarkoitus asettaa vielä tänä vuonna.
Lue lisää oikeusministeriön tiedotteesta 30.11.
Haaste-lehden 4/2022 teemana teoriat
Teemanumerossa pohditaan, miten teoria on muuttunut, kun tutkitaan rikollisuutta, uhreja, kriminaalipolitiikkaa ja kontrolli- ja oikeusjärjestelmää. Artikkelit käsittelevät mm. rikosurasta irtautumista, nuorisorikollisuuteen reagoimista historian kuluessa ja nykypäivänä, rangaistuksen teoriaa, restoratiivista oikeutta sekä poliisikontrollia ja syrjintää.
Seniorien turvaopasta on pian jälleen saatavilla
Suositusta rikoksentorjuntaneuvoston Seniorien turvaoppaasta otetaan vielä kuudes painos. Oppaassa neuvotaan, miten ikääntynyt voi itse parantaa turvallisuuttaan ja hakea apua ongelmatilanteissa. Opasta voi tilata maksutta kohtuullisen määrän esimerkiksi kunnan vanhuspalvelujen tai järjestötoiminnan käyttöön. Saatavilla on myös ruotsinkielinen versio, joskin hieman vanhentunut. Opas on luettavissa ja tulostettavissa myös verkossa.
Tilaukset: rikoksentorjunta.om(at)gov.fi
Rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen tietokanta päivitetty
Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti pitää yllä tietokantaa, joka koostaa olemassa olevaa kotimaista rikoksentorjunnan arviointitutkimusta. Tietokannan koostetaulukko on päivitetty Rikoksentorjunta.fi-sivuille. Kiinnostavia uusia tutkimuksia on vuoden kuluessa ilmestynyt ja aiempiinkin kannattaa tutustua, kun suunnittelee rikoksen ehkäisyyn liittyvää hanketta. Sivulta löytyy myös ohjeet oman tutkimuksen lisäämiseen tietokantaan.
Tutustu rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen tietokantaan
Seksuaalirikoslaki.fi vastaa arjen kysymyksiin uudesta lainsäädännöstä
Seksuaalirikoslainsäädäntö uudistuu vuodenvaihteessa. Raiskauksen määritelmä perustuu jatkossa suostumukseen ja vapaaehtoisuuden puute on keskeistä myös muissa seksuaalirikoksissa. Oikeusministeriön tietopaketissa kerrotaan uudistuksen keskeinen sisältö ja annetaan vastauksia käytännönläheisiin kysymyksiin kansalaisten näkökulmasta. Sivu on julkaistu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Kolumni: Laki muuttuu, mutta riittääkö se seksuaalirikosten vähentämiseen?
Minna Piispa kertoo kolumnissaan rikosten ennaltaehkäisyhankkeen kehitystyöstä seksuaalirikosten vähentämiseksi. Seksuaalirikoslain uudistuksen myötä tarve väkivallan ehkäisy- ja katkaisuohjelmille on entistä suurempi ja Suomella on paljon tekemistä kansainvälisten ohjelmia koskevien suositusten toteuttamisessa.
Kolumni 20.12. oikeusministeriön sivuilla
Euroopan rikoksentorjuntakilpailun 2022 voitti Ruotsi
Euroopan rikoksentorjuntakilpailun (ECPA) voitti Ruotsin RRI-malli (Risk Reduction Intervention). Menetelmä koostuu riskinarvioinnista, keskusteluista tekijöiden kanssa sekä uhrien suojelusta ja tuesta. Menetelmän avulla pystyttiin parantamaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevien rikosten uhrien tilannetta sekä puuttumaan perheväkivaltaan, vainoamiseen sekä ammatin vuoksi kohdattuihin rikoksiin.
Toiseksi tuli Hollannin hanke. Siinä oli kehitetty, jolla 8–12-vuotiaita lapsia opetetaan "kyberagenteiksi" eli suojaamaan itseään ja muita netin vaaroilta sekä toisaalta tarttumaan netin mahdollisuuksiin. Kolmanneksi sijoittui Tanska hankkeella, jossa kehitettiin lapsiin kohdistuvan väkivallan rikostutkintaa ja oikeuslääketieteellisiä tutkimuksia.
Suomea kilpailussa edusti Helsingissä kehitetty asuinaluelähtöisen ympäristötyön malli (uutinen 21.9.). Laaja-alaisessa yhteistyössä parannetaan erityisen haavoittuvan ryhmän, päihteitä käyttävien nuorten ja naisten, turvallisuutta ja palveluihin ohjausta sekä samalla kaikkien turvallisuuden tunnetta alueella. Hanke sai osakseen runsaasti kiinnostusta hyvien käytäntöjen konferenssissa.
EUCPN julkaisi tietopaketin erityisen haavoittuvista uhreista
Euroopan rikoksentorjuntaverkoston joulukuussa julkaisemassa kaksiosaisessa tietopaketissa aiheena on erityisen haavoittuvat rikoksen uhrit. Ensimmäisessä osassa käydään läpi erityisen haavoittuvan rikoksen uhrin määritelmää, uhrin kohtelua rikosoikeusjärjestelmässä (sekundaarista uhriutumista) sekä uudelleen uhriksi joutumisen ehkäisyä. Toisessa osassa esitellään vuoden 2022 ECPA-kilpailun kaikki hankkeet tiiviisti.
EUCPN:n materiaalit haavoittuvista rikoksen uhreista
Tutkimuksia
Omaisuus- ja huumausainerikokset vähenivät viime vuonna
Viranomaisten tietoon tulleen rikollisuuden taso on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut pääosin laskusuuntainen. Vuonna 2021 rikoslakirikokset vähenivät yli kymmenen prosenttia edellisvuodesta, erityisesti vähenivät omaisuus- ja huumausainerikokset, ilmenee Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Rikollisuustilanne 2021 -julkaisusta.
Kuolemaan johtaneita väkivaltarikoksia kirjattiin viime vuonna 94 kappaletta. Henkirikollisuus pysyi lähes yhtä korkealla tasolla kuin vuonna 2020, mutta oli edelleen selvästi alle 2000-luvun alun keskitason. Viranomaisten kirjaamien raiskausrikosten määrä on viime vuosina lisääntynyt olennaisesti. Myös lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat lisääntyneet pitkällä aikavälillä olennaisesti ja lapsiin kohdistuva seksuaalirikollisuus tapahtuu erityisesti verkossa.
Alle 21-vuotiaiden epäillyt varkaudet, pahoinpitelyt ja vahingonteot ovat vähentyneet kymmenen vuoden aikana lukuun ottamatta väkivaltarikollisuutta, mikä on kääntynyt poliisin tilastoissa nousuun vuosina 2020–2021. Vahvinta kasvu on ollut alle 15-vuotiaiden ryhmässä, joiden osalta pahoinpitelyrikokset ovat olleet nousussa jo vuodesta 2016. Alle 15-vuotiailla rikosepäilyt ovat kuitenkin edelleen harvinaisempia kuin 15–20-vuotiailla.
Rikollisuustilanne 2021. Rikollisuuskehitys tilastojen ja tutkimusten valossa. Toim. Ilari Kolttola. Katsauksia 52/2022. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Helsingin yliopisto
Tyttöjen kokemukset seksuaaliväkivallasta ovat lisääntyneet
Keväällä 2022 toteutetun lapsiuhritutkimuksen mukaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvan seksuaaliväkivallan määrä on kääntynyt nousuun. Muutos näkyy erityisesti tyttöjen vastauksissa. Vuonna 2022 kahdeksan prosenttia yhdeksäsluokkalaisista tytöistä kertoi seksuaaliväkivallan kokemuksista, kun vuonna 2013 kokemuksia lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta oli viidellä prosentilla. Kansallisesti edustavaan otokseen perustuva lapsiuhritutkimus toteutettiin tänä vuonna neljättä kertaa ja osana kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa.
Nuorten elinolo- ja turvallisuuskysely 2022 -tutkimushanke. Tampereen yliopisto.
Aiheesta sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 23.11.: Turvataitoja tarvitaan lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjumiseksi
Seksuaalirikoksen uhrin haavoittuvuutta ei edelleenkään tunnisteta riittävästi
Minni Leskinen selvitti oikeustieteen alan väitöstutkimuksessaan, miten seksuaalisen itsemääräämisoikeuden käsite on tullut osaksi seksuaalirikosoikeutta ja miten se on konkretisoitu rikosten tunnusmerkistöiksi. Tutkimus osoittaa, että vaikka lain todetaan eri aikoina ja eri maissa suojaavan seksuaalista itsemääräämisoikeutta, on lain sanamuodoissa ja suojan laajuudessa eroja, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi uhrien asemaan.
Minni Leskinen: Seksuaalinen itsemääräämisoikeus: rikosoikeuden muutos ja feministisen filosofian mahdollisuus. Turun yliopisto 2022.
Valtaosa suomalaisista pitää huumeiden käyttöä rangaistavana ja rikollisena tekona
Huumeiden käyttöön liittyvät mielikuvat ovat usein negatiivisia, ilmenee Jenni Savosen väitöstutkimuksesta. Väitöstutkimus osoittaa, että mielikuvat ja puhetavat ovat yhteydessä ainakin ihmisten näkemyksiin huumausainepolitiikasta ja yksilöiden identiteettien rakentumiseen. Kun huumeiden käyttöä ja kokeilua pidetään riskialttiina toimintana, suomalaiset myös useammin kannattavat sitä, että siitä annetaan jokin rangaistus. Kun käyttöön liitetään pienempi riski tai eroa tehdään eri aineiden välillä, ihmiset useammin kannattavat kontrollipoliittisten toimenpiteiden lisäksi tai niiden sijaan vahvasti myös haittojen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä, kuten huumeiden käyttöhuoneita.
Jenni Savonen: A social representations approach to illicit drug use - The contents and consequences of representational action. Helsingin yliopisto 2022.
Suomalaisten turvallisuuden tunne on kohonnut viime keväästä
Väestön tuntemukset ovat pääpiirteittäin pysyneet samoina viime keväästä. Väestön sisällä on eroja huolen määrässä ja suhtautumisessa esimerkiksi kansainväliseen apuun. Erot nousevat myös alueellisesti tarkastellessa kaupunkilaisia ja maaseudulla asuvia. Tiedot käyvät ilmi sisäministeriön turvallisuuden tunteen kehittymistä kuvaavasta seurannasta.
Sentimentin väestökyselyn yhteenveto | syksy 2022
