Rikoksentorjuntaneuvoston uutiskirje 2/2020
Vastaa kyselyyn turvallisuutta ja osallisuutta edistävistä mobiilisovelluksista
Rikoksentorjuntaneuvosto kartoittaa lyhyellä kyselyllä käytössä olevia tai suunnitteilla olevia turvallisuuteen liittyviä mobiilisovelluksia. Tietoa kerätään myös mobiilisovellutuksista, joiden käyttö on jo syystä tai toisesta lopetettu, esimerkiksi pilottivaiheen jälkeen. Kysely keskittyy mobiililaitteeseen ladattaviin sovelluksiin, mutta kyselyssä voi myös ilmoittaa mobiililaitteita tukevista verkkosivuista, jotka keskittyvät turvallisuuden ja sen tunteen parantamiseen. Kysely on osa kansallisen rikoksentorjuntaohjelman (2016−2020) toteutusta.
Tietoa kyselystä pyydetään jakamaan kaikille, joilla voi olla tietoa turvallisuutta ja osallisuutta edistävistä mobiilisovelluksista. Toivomme vastauksia 9. huhtikuuta mennessä!
Avustuksia paikalliseen rikostorjuntatyöhön ja nuorten malliin ehtii vielä hakea
Edelleen on käynnissä paikallisen rikoksentorjuntatyön ja rikoksilla oireilevien nuorten mallin pilotoinnin avustusten haku. Tänä vuonna paikallisen rikoksentorjuntatyön avustuksilla halutaan erityisesti tukea hankkeita, joissa kehitetään paikallista turvallisuusviestintää rikoksenpelon vähentämiseksi, ehkäistään vammaisiin kohdistuvaa rikollisuutta tai torjutaan myymälävarkauksia. Toisella avustuksella tuetaan rikoksilla oireilevien nuorten toimintamallin pilotointia kunnissa. Tarkoituksena on vähentää lasten ja nuorten toistuvasti tekemiä rikoksia ja tukea heitä kohti rikoksetonta ja päihteetöntä elämää.
Rahoitushaut päättyvät 31. maalikuuta klo 16.15.
Paikallisen rikostorjuntatyön avustusten haku
Rikoksilla oireilevien nuorten toimintamallin pilotointi
Yleisimpiä kysymyksiä vastauksineen avustushausta
EU-rahoitusta haettavissa tutkimus- ja kehittämishankkeille
Oikeusalan EU-rahoitusohjelmien vuoden 2020 hakuaika on käynnissä. Rahoitusta voivat hakea hankkeilleen esimerkiksi yliopistot, tutkimuslaitokset, oikeus- ja hallintoviranomaiset sekä kansalaisjärjestöt. Oikeusalan ohjelmasta voidaan rahoittaa muun muassa tuomareille ja oikeuslaitoksen henkilöstölle tarkoitettua koulutusta sekä toimia, jotka tähtäävät oikeussuojan saatavuuden helpottamiseen. Myös perusoikeus-, tasa-arvo ja kansalaisuusohjelmassa on käynnissä useita hakuja.
Tietoa EU:n rahoitusohjelmista
Rikoksentorjuntaneuvosto keskusteli turvallisuusviestinnästä
Rikoksentorjuntaneuvosto kokoontui 13. helmikuuta sisäministeriöön vuoden ensimmäiseen kokoukseen. Kokouksessa poliisin viestintäpäällikkö Marko Luotonen kertoi, miten viestinnällä voi tukea turvallisuutta ja sen tunnetta. Poliisin viestinnän painopisteenä on ylläpitää ja lisätä poliisin näkyvyyttä, tarjota mahdollisuus vuorovaikutukseen ja siten parantaa turvallisuuden tunnetta, estää rikoksia ja edistää niiden selvittämistä. Rikoksentorjuntaneuvoston tämän vuoden teema on ”media ja rikoksenpelko”.
Lisäksi kokouksessa mm. käsiteltiin ja hyväksyttiin rikoksentorjuntaneuvoston vuoden 2019 toimintakertomus.
Rikoksentorjuntaneuvoston jäsenistössä on tapahtunut muutoksia: oikeusministeriön edustajana aloittaa kriminaalipolitiikka ja rikosoikeus -osaston osastopäällikkö Ari-Pekka Koivisto ja Helsingin kaupungin edustajana turvallisuus- ja valmiusyksikön päällikkö Niina Snö.
Eri ministeriöiden ja toimijoiden tietoa koronaviruksesta koottu
Valtioneuvoston verkkosivustolle on koottu ministeriöiden tuottamaa sisältöä koronaviruksen vaikutuksista eri hallinnonaloilla sekä kaikkien ministeriöiden koronavirusaiheiset ajankohtaisaineistot. Kysymyksiä ja vastauksia voi hyödyntää myös paikallisessa turvallisuustyössä.
valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta
THL: Ajankohtaista koronaviruksesta
Tutkimus pohjusti nuorten rikoksia ehkäisevän hankkeen kehittämistä
Minna Piispa kertoo Tieto käyttöön! -blogissa tutkimuksen hyödyntämisestä uusintarikollisuutta vähentävien toimien suunnittelussa. Rikoksilla oireilevien nuorten toimintamallin keskeiseksi periaatteeksi linjattiin tutkimustulosten pohjalta, että nuoren tukemisen tulee pohjautua systemaattiselle nuoren tarpeen arvioinnille ja kokonaisvastuun nuoren tilanteesta tulee kuulua yhdelle työntekijälle.
Kuka vastaan nuorten rikoksiin -tutkimus
Sisäisen turvallisuuden uudet podcastit ja muita materiaaleja
Hämeenlinnassa tammikuussa järjestetyn sisäisen turvallisuuden seminaarin materiaalit löytyvät TUOVI-portaalista. Lisäksi palveluun on perustettu podcast-sarja, jossa sisäisen turvallisuuden asiantuntijat pohtivat, millä tavalla eri ilmiöt nivoutuvat arjen turvallisuuteen ja miten turvallisuustyötä voidaan Suomessa tehdä entistä vaikuttavammalla tavalla. Ns. Tuovicasteja on julkaistu toistaiseksi viisi ja aiheina on mm. turvallisuuden tunne, nuorisorikollisuus ja voiko ihmiset saada käyttäytymään turvallisemmin.
Maailman paras turvallisuuden tunne? -seminaarin aineistot
HEUNI selvitti turvapaikanhakijanaisten kokemaa väkivaltaa
Vakavaa väkivaltaa kokeneita turvapaikanhakijanaisia jää ilman viranomaisten apua ja suojelua myös Suomessa. Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin (HEUNI) selvityksen mukaan turvapaikkaa hakevien naisten kokemaa väkivaltaa tunnistetaan huonosti turvapaikkaprosessissa, eivätkä naiset kerro kokemistaan rikoksista poliisille. Tutkimuksen perusteella tehtiin lisäksi käsikirja sukupuolistunutta väkivaltaa kokeneiden pakolais- ja turvapaikanhakijanaisten ohjaamiseen.
HEUNIn tutkimus "Unseen victims"
Käsikirja englanniksi, italiaksi, saksaksi, kreikaksi ja kroatiaksi ja muuta materiaalia hankkeen sivulla
Nuoria huumeiden ongelmakäyttäjiä on enemmän kuin koskaan
Huumeita ongelmallisesti käyttävien 15–24-vuotiaiden määrä on kasvanut vuodesta 2012 vuoteen 2017. Yleisintä amfetamiinien ja opioidien ongelmakäyttö on 25–34-vuotiailla. Ongelmakäytöllä tarkoitetaan sitä, että käytöstä on aiheutunut vakavia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja. Huumeita ongelmallisesti käyttävistä suurin osa (72 %) on miehiä. Edelliseen arvioon verrattuna ongelmakäyttäjien määrä on kasvanut noin puolitoistakertaiseksi.
Icehearts vahvistaa liikunnallisuutta, sosiaalisia taitoja ja mielen hyvinvointia
Uusi THL:n tutkimus nostaa esiin kolme Iceheartsin menestystekijää: luotettava, rinnalla lapsuudesta aikuisuuteen kulkeva aikuinen, yhdenvertaiset mahdollisuudet urheiluharrastukseen ja yhteistyö laajan julkisten palveluiden verkostojen kanssa. Toiminnan alkaessa noin 40 prosenttia lapsista kertoi joutuvansa herkästi konfliktitilanteisiin ikätovereidensa kanssa tai olevansa usein huolestunut tai itkuinen.
Nuorisotutkimusseura tutustui Islannin malliin
Nuorisotutkimusseuran kolme dosenttia matkusti helmikuussa Reykjavikiin selvittämään, mikä on ”Islannin malli” ja muun muassa millaisissa yhteiskunnallisissa oloissa se voi menestyä. Lähes kaikki haastatellut yhdistivät käsitteen yleisemmin ja abstraktisti kaikkiin niihin toimiin, joita Islannissa on toteutettu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi aina 1990-luvulta lähtien, mutta useimpien mielestä varsinaista mallia ei ole.
