<p style="margin:0;line-height:0;"><img src="//log.otakantaa.fi/piwik.php?idsite=12" style="border:0;" alt=""> Hyppää sisältöön

Rikoksentorjuntaneuvoston uutiskirje 4/2020

17.8.2020 16.26
Uutinen

Hyviä käytäntöjä nuorten huumeiden käyttöön liittyvän rikollisuuden ehkäisyyn

Nuorten huumeidenkäyttöön liittyvän oheisrikollisuuden ehkäisyyn on olemassa runsaasti erilaisia hyviä käytäntöjä. Euroopan rikoksentorjuntaverkosto EUCPN on julkaissut käsikirjan huumeidenkäyttöön liittyvän oheisrikollisuuden ehkäisemiseksi nyt myös suomeksi. Käsikirjaa täydentää rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristössä laadittu Suomen tilanteen tarkastelu. Yhdessä ne muodostavat rikoksentorjuntakatsauksen 2019.

EUCPN:n käsikirjan keskeinen viesti on, että ilman perusteellista suunnitelmaa ja kohderyhmän analysointia ei nuorten huumeongelmaan pitäisi lähteä etsimään ratkaisuja ja reagoimaan tietämättä, mitä tekee. Niin ammattilaisten, vapaaehtoisten, rahoitusta myöntävien tahojen ja politikkojen tulee tunnistaa, millaisen ilmiön ja kohderyhmän kanssa työskennellään ja toimia sen mukaisesti. Käsikirja auttaa suunnittelemaan vaikuttavaa, huumeidenkäyttöä ja siihen liittyvää oheisrikollisuutta ehkäisevää ja vähentävää työtä ja sopii hyvin myös opiskelijoille, jotka haluavat tutustua arviointitutkimuksen perusteisiin.

Lue lisää ja poimi materiaalien linkit rikoksentorjuntaneuvoston verkkouutisesta

Rikoksentorjuntakilpailuun ehtii vielä osallistua

Kansallisen rikoksentorjuntakilpailun teemana on tänä vuonna järjestäytyneen, valtakulttuurin ulkopuolella tai sen reunamilla elävien perheiden, sukujen tai näiden kaltaisten ryhmittymien tekemän rikollisuuden ehkäiseminen. Ehdokashanke voi olla esimerkiksi nuorten parissa tehtävää ehkäisevää työtä, viranomaisten yhteistyötä hallinnollisen rikoksentorjunnan keinoin tai järjestäytyneestä rikollisuudesta irrottautumista tukevaa exit-toimintaa. Voittajahanke edustaa Suomea Euroopan rikoksentorjuntakilpailussa. Ehdotukset on lähetettävä viimeistään 21. elokuuta.

Lisätietoa rikoksentorjuntakilpailusta

Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus on lausuntokierroksella

Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa seksuaalirikoksia koskevan lainsäädännön uudistamista. Keskeinen muutos olisi raiskausrikoksen muuttaminen suostumusperusteiseksi. Raiskauksen keskeinen tunnusmerkki olisi sukupuoliyhteydessä oleminen sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti. Pakottaminen seksuaaliseen tekoon korvattaisiin uudella säännöksellä seksuaalisesta kajoamisesta. Seksuaalisen ahdistelun rangaistavuus puolestaan laajenisi muihinkin tekoihin kuin kosketteluun. Alle 12-vuotiaisiin lapsiin kohdistuvat sukupuoliyhteydet olisivat aina lapsenraiskauksia. Työryhmän ehdotus on lausunnolla 30.9. saakka.

OM:n tiedote seksuaalirikoslainsäädännön uudistuksesta

Kysymyksiä ja vastauksia seksuaalirikosuudistuksesta

Työryhmän mietintö

Lisäksi oikeusministeriössä on valmisteltu rikoslain muutosesitys, jonka mukaan rikoksesta määrättävää rangaistusta voitaisiin koventaa, jos teko johtuu uhrin sukupuolesta. Lakiesitys on lausuntokierroksella 1.10 saakka.

OM:n tiedote: sukupuoli rangaistuksen koventamisperusteeksi

Raiskausrikosten etenemistä rikosprosessissa on selvitetty

Suurta osaa poliisille ilmoitetuista raiskausrikoksista ei käsitellä käräjäoikeudessa. Turun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisia raiskausrikoksia poliisi luokittelee ei-rikokseksi, syyttäjä jättää syyttämättä tai syyte hylätään käräjäoikeudessa. Rikosprosessin päättymisen taustalla oli erilaisia syitä: tunnusmerkistö ei täyttynyt, näyttöä ei ollut riittävästi sukupuoliyhteydestä tai seksuaalisesta teosta, uhrin pakottamisesta tai avuttomasta tilasta. Toisinaan uhri halusi vetäytyä rikosprosessista tai rikoksen tapahtumisesta ei saatu selvitystä.

Tutkimusta varten kerättiin poliisin, syyttäjien ja käräjäoikeuksien tekemiä päätöksiä ja tuomioita raiskausrikoksista (RL 20:1–5). Tutkimuksessa nostetaan esille raiskaussäännösten tulkintaan ja soveltamiseen liittyviä ongelmia. Joissakin tapauksissa lainsäädäntö, joka selkeämmin korostaisi uhrin suostumusta ja vapaaehtoisuutta, vaikuttaisi tapausten rikosoikeudelliseen arviointiin. Tutkimuksen perusteella vaikutti lisäksi siltä, että osassa tapauksia nykyinen lainsäädäntö ei ollut ongelmana, vaan pikemmin se, miten tiukasti sitä tulkittiin ja miten korkeaa näyttökynnystä raiskausrikoksissa vaadittiin.

Daniela Alaattinoğlu, Heini Kainulainen & Johanna Niemi: Raiskausrikosten eteneminen rikosprosessissa. Turun yliopisto: Oikeustieteellisen tiedekunnan tutkimusraportteja ja katsauksia 1/2020. 

Poliisibarometri: valtaosa suomalaisista luottaa yhä poliisiin

Tuoreeseen poliisibarometriin vastanneista 91 prosenttia luottaa poliisiin melko tai erittäin paljon. Luottamus on vähentynyt jonkin verran edellisestä mittauksesta (2018: 95%). Poliisi onnistuu hyvin muun muassa kiireellisiin hälytyksiin vastaamisessa sekä väkivaltarikosten selvittämisessä ja torjunnassa. Vastaajat myös katsovat, että poliisi on oikeudenmukainen ja kohtelee heitä verrattain hyvin. Kuitenkin poliisin suhtautumisessa eri kulttuuritaustasta tuleviin ihmisiin on kehitettävää. Toinen kehittämiskohde on poliisin näkyvyyden lisääminen.

Haastateltujen huoli eri rikosilmiöistä on vähentynyt kautta linjan kuluneen kahden vuoden aikana. Tietoverkkorikollisuutta lukuun ottamatta huoli on vähentynyt merkittävästi myös pitkällä aikavälillä. Kansalaisia eniten huolettavia rikoksia ovat rattijuoppous, huumeiden käyttö ja myynti, pahoinpitelyt, ampuma-aseella tehdyt rikokset ja seksuaalinen ahdistelu ja väkivalta sekä viharikokset. Rattijuoppous huolestutti erittäin tai melko paljon 80 prosenttia vastaajista. Esimerkiksi terrorismi Suomessa huolestutti erittäin tai melko paljon 53 prosenttia vastaajista. Vastaajilta kysyttiin myös, kuinka vakavana ongelmana he pitävät rikollisuutta omassa lähiympäristössään. Noin 79 prosenttia vastaajista arvioi, että rikollisuustilanne ei ole kovin vakava tai ei juuri lainkaan vakava heidän lähiympäristössään.

Poliisibarometri 2020

Rikosten määrä kasvoi alkuvuonna

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuoden 2020 tammi–kesäkuussa kaikkiaan 232 900 rikoslakirikosta, mikä on 19 400 tapausta (9,1 prosenttia) enemmän kuin vuonna 2019 vastaavana aikana. Omaisuusrikoksia tuli tietoon 107 500, mikä on 8,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Ravintoloissa tapahtuneiden pahoinpitelyjen määrä väheni 52,2 prosenttia ja yleisellä paikalla tapahtuneiden määrä väheni 6,9 prosenttia. Yksityisasunnossa tai muussa yksityisessä paikassa tapahtuneiden pahoinpitelyjen määrä puolestaan kasvoi 3 prosenttia.

Tilastokeskuksen tiedote

Keskimääräinen vankiluku on noussut

Rikosseuraamuslaitoksen tilastollisen vuosikirjan mukaan vuonna 2019 väkivaltarikoksista tuomittujen määrä väheni ja keskimääräinen vankiluku ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrä kasvoivat. Vuonna 2019 vankeja oli päivittäin keskimäärin 2 952, noin 40 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vankiluvun nousu johtui pääasiassa tutkintavankien määrän lisääntymisestä. Pitkällä aikavälillä uusintarikollisuuden määrä on vähentynyt.

Rikosseuraamuslaitoksen tilastollinen vuosikirja 2019

Tuovi-portaaliin on koottu arjen turvallisuuden hyviä käytäntöjä

Sisäisen turvallisuuden sivuilla on julkaistu 17 arjen turvallisuuden hyvää käytäntöä ja neljä opasta. Viime syksynä järjestetyn hakukierroksen tarkoituksena oli koota hyviä käytäntöjä julkaistavaksi, helpottaa hyvien käytäntöjen käyttöönottoa alueellisesti ja paikallisesti sekä levittää tietoa onnistuneista hankkeista, omaksutuista toimintamalleista ja käytännöistä koko maahan.

Tuovin hyvien käytäntöjen listaus

Työperäisen ihmiskaupan tutkintaopas poliiseille ja työsuojeluviranomaisille

HEUNI on poliisin ja työsuojelun edustajien kanssa laatinut käytännönläheisen tutkintaoppaan "Työperäisen ihmiskaupan paljastaminen", johon on koottu onnistuneessa ihmiskauppatutkinnassa tarvittavat askeleet. Työsuojeluviranomaisille opas tarjoaa tarkistuslistan, jonka kysymysten avulla on mahdollista arvioida, voiko epäilyttävässä tilanteessa olla kyse työntekijöiden hyväksikäytöstä. Opas esittelee hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä eri maista.

Työperäisen ihmiskaupan tutkintapas – HEUNI

Ruotsissa on selvitetty rikoksentorjunnan tilaa kunnissa

Ruotsin rikoksentorjuntaneuvoston (BRÅ) on selvittänyt turvallisuustyön järjestämistä kunnissa ja rikollisuusongelmien määrittelyä suhteessa kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksiin. Rikoksenehkäisy on paremmin organisoitua ja tietoon pohjautuvaa niissä kunnissa ja kaupunginosissa, joissa rikollisuuden taso on uhritutkimuksen mukaan korkea. Maaseutukunnissa työ on hajanaisempaa ja heikommin resursoitua ja rikollisuusongelmana korostuvat liikennerikokset. Aina rikollisuusongelmien määrittely ei vastaa tutkimustietoa.

Kommunernas brottsförebyggande arbete och identifierade problem

EU julkaisi kolmannen hallinnollisen torjunnan oppaan

EU:n hallinnollisen torjunnan verkosto on julkaissut kolmannen käsikirjan vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Se keskittyy hallinnollisen torjunnan määrittelyyn ja viiteen peruspilariin. Lähestymistapa täydentää muita torjuntamenetelmiä ja perustuu eri viranomaisten ja tahojen laajaan yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon, jolla estetään rikollisia hyödyntämästä yhteiskunnan laillisia rakenteita. Esimerkiksi erilaisia lupia myöntävät paikallisviranomaiset ovat tässä avainasemassa.

administrativeapproach.eu
 

Uutiskirje