Rikoksentorjuntaneuvoston uutiskirje 5/2021
Kansallisen rikoksentorjuntaohjelman toteutuminen arvioitu
Rikoksentorjuntaneuvoston laatiman Turvallisesti yhdessä -rikoksentorjuntaohjelman linjaukset hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksellä marraskuussa 2016. Ohjelmassa painottui paikallisen osallisuuden edistäminen. Ohjelman viiden tavoitteen ja 29 toimenpiteen toteutumista arvioitiin yhteistyökumppaneille sekä kunnille ja järjestöille lähetettyjen kyselyjen avulla. Lisäksi arvioitiin paikallisen rikoksentorjuntatyön kehittämistarpeita jatkossa
Kansallisen rikoksentorjuntaohjelman 2016–2020 seurannassa nousi erityisesti esiin paikallisten toimijoiden koulutustarpeet. Tärkeää on myös kytkeä järjestöt entistä tiiviimmin mukaan yhteistyöhön ympäri Suomea.
Lue lisää neuvoston tiedotteesta ja selvityksestä ohjelman toimeenpanosta
Uusi opas kannustaa lisäämään sovittelua näpistyksissä ja varkauksissa
Rikoksentorjuntaneuvosto, Kaupan liitto ja Aseman Lapset ry. ovat laatineet oppaan myymälävarkauksien sovitteluun. Verkossa julkaistun oppaan tarkoituksena on kannustaa kaupan alan ammattilaisia kokeilemaan sovittelua.
Sovittelu on joustava tapa ratkaista rikoksia ja riitoja. Sovittelulla ehkäistään uusintarikollisuutta sekä parannetaan uhrin mahdollisuuksia saada vahingosta korvaus. Rikoksesta epäillylle sovittelu tarjoaa mahdollisuuden uhrin kohtaamiseen ja aitoon vastuunottoon. Parhaimmillaan sovittelu toimii rikosprosessin rinnalla tai sitä täydentäen. Vaikka sovittelua säännöllisesti käyttävien kaupan alan ammattilaisten kokemukset ovat pitkälti positiivisia, sovittelu ei vielä ole levinnyt kaupan alalle kovin laajasti.
Verkko-opas myymälävarkauksien sovitteluun
Pohjoismaisessa rikoksentorjuntakokouksessa keskusteltiin nuorisorikollisuudesta
Pohjoismaisten rikoksentorjuntaorganisaatioiden vuosittainen tapaaminen toteutettiin lokakuussa verkon välityksellä. Tilaisuuden vetovastuu oli Ruotsilla. Kokouksessa käytiin läpi tärkeimmät rikoksentorjunnan kuulumiset kussakin maassa, minkä jälkeen keskityttiin nuorisorikollisuustilanteeseen eri maissa ja ehkäisyn keinoihin. Yhteisesti pohdittiin myös mahdollisuutta hyödyntää pohjoismaista verkostoa rikollisuuden ennaltaehkäisyn kehittämiseksi. Esille nostettiin erityisesti koronapandemian myötä lisääntynyt digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen, mikä mahdollistaa tietojen vaihtamisen verkossa entistä helpommin ja nopeammalla syklillä. Vuosittaisten tapaamisten rinnalla sovittiin pidettäväksi muutaman tunnin verkkotapaamisia ajankohtaisista teemoista.
Pohjoismaiden kriminologinen yhteistyöverkosto (NSfK) hakee Suomen kontaktisihteeriä
NSfK:n kontaktisihteerin tehtävänä on mm. seurata suomalaisia kriminologiaan ja kriminaalipolitiikkaan liittyviä uutisia ja tutkimuksia ja kerätä niistä kuukausittainen uutiskirje ruotsiksi sekä välittää tietoa Suomessa NSfK:n toiminnasta. Tehtävä on osa-aikainen ja täytetään 1.1.2022 alkaen. Hakuaika päättyy 30.11.
Katso hakuilmoitus, lisätietoa minna.piispa(at)gov.fi
Rasismin vastaisessa toimintaohjelmassa avainasemassa paikalliset toimijat
Rasismin vastainen ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelma hyväksyttiin lokakuussa valtioneuvoston periaatepäätöksenä. Yhdenvertainen Suomi -ohjelma pitää sisällään kahdeksan keskeistä tavoitetta sekä 52 toimenpidettä toteutettavaksi eri hallinnonaloilla vuosina 2021–2023. Toimenpiteillä pyritään purkamaan yhteiskunnan eriarvoistavia rakenteita, edistämään työelämän monimuotoisuutta, vahvistamaan viranomaisten yhdenvertaisuusosaamista, kasvattamaan tietoisuutta rasismin eri muodoista, kehittämään rasismiin liittyvää tutkimusta sekä puuttumaan vihapuheeseen systemaattisella toiminnalla. Lisäksi toimenpiteillä luodaan edellytyksiä hyvien väestösuhteiden politiikalle paikallisesti ja valtakunnallisesti.
Yhdenvertaisuus toteutuu ihmisten arjessa ja sen vuoksi kunnat ovat avainasemassa luomassa yhdenvertaisia mahdollisuuksia, turvallista arkea ja luontevia kohtaamisia eri taustaisten ihmisten välillä. Toimintaohjelmassa painottuukin paikallistason merkitys, ja kuntia sekä muita toimijoita halutaan tukea entistä paremmin hyvien väestösuhteiden rakentamisessa ja rasismin vastaisessa työssä.
Tutustu toimintaohjelmaan
Heunilta podcast-sarja ja uusia työkaluja sukupuolittuneen väkivallan torjuntaan
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin HEUNIn vetämän SARAH-hankkeen podcast-sarjassa keskustellaan siitä, miten tärkeää on saada tukea väkivallasta puhumiseen. Arabiaksi, somaliaksi, farsiksi ja englanniksi julkaistut podcastit ovat ladattavissa Soundcloudissa sekä Spotifyissa.
SARAH-hankkeen tuore julkaisu tarjoaa suomeksi työkaluja sukupuolittunutta väkivaltaa kokeneiden tukemistyön vaikuttavuuden lisäämiseen. Tavoitteena on, että maahanmuuttajataustaisten naisten tukemistyössä kuullaan naisten oma ääni. Työkalujen avulla voidaan lisätä tuensaajien ymmärrystä omista vahvuuksistaan ja resursseistaan, varmistaa että ammattilainen tekee tietoon perustuvia päätöksiä sekä antaa menetelmiä vaikuttavuuden mittaamiseen ja tiedon keräämiseen.
Lisäksi HEUNI ja Setlementti Puijola ovat luoneet materiaalipankin turvapaikkaa hakevien naisten ja tyttöjen kokeman väkivallan tunnistamiseksi. Tavoitteena on tukea ammattilaisten matkaa sukupuolistuneen väkivallan teemoihin tutustujana, väkivallan todellisuuksien tunnistajana, turvallisten keskustelujen mahdollistajana ja väkivaltaa kokeneen tukijana.
Tukholman kriminologian palkinnon saajat valittu
Tukholman kriminologian palkinto on alan merkittävin tunnustus. Vuoden 2021 palkinto on myönnetty Elijah Andersonille. Hän on tutkinut nuorten väkivallan taustalla olevia mekanismeja sosiaalisesti, taloudellisesti ja etnisesti eriytyneillä alueilla. Vuoden 2022 palkinto puolestaan menee yhteisesti Francis T. Cullenille ja Peggy C. Giordanolle. Heidän tutkimuksensa painottuvat uusintarikollisuuden ehkäisyohjelmien vaikuttavuuteen. Kaikki palkinnon saajat ovat yhdysvaltalaisia.
Voittajat ovat esillä kesäkuun Tukholman kriminologian symposiumissa, joka on tarkoitettu myös käytännön rikoksentorjuntatyötä tekeville. 2022 symposiumin pääteema on rikollisuuden syyt ja rikollisuudesta irtautuminen. Parhaillaan sinne haetaan esityksiä.
Lisätietoa symposiumista ja palkituista
Tapahtumia
Seminaari ihmiskaupan vastaisen työstä Pohjoismaissa 18.11.
Pohjoismaiset ihmiskaupan torjuntatyön parissa toimivat viranomaiset ja kansalaisyhteiskunnan toimijat kokoontuvat seminaariin Helsingissä 18. marraskuuta. Hyvien käytäntöjen seminaari on osa Pohjoismaiden ministerineuvoston Suomen puheenjohtajakauden ohjelmaa. Ilmoittautuneet voivat seurata englanninkielistä tilaisuutta striimin välityksellä.
Ohjelma ja ilmoittautuminen (15.11. mennessä)
EUCPN järjestää webinaarin 23.11. rikoksentorjunnan kampanjoista
Euroopan rikoksentorjuntaverkosto (EUCPN) järjestää 23.11. klo 11–12 Suomen aikaa ”myytinmurtaja”-webinaarin, jossa käydään läpi tietoisuudennostamiskampanjoiden vaikuttavuutta ja pelotteluun perustuvien rikoksentorjuntastrategioiden ongelmia.
Lisätietoa ja ilmoittautumiset
Naisiin kohdistuvasta digitaalisesta väkivallasta seminaari 25.11.
Oikeusministeriö järjestää yhteistyössä Naisjärjestöjen Keskusliiton kanssa seminaarin digitaalisesta väkivallasta kansainvälisenä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25. marraskuuta Helsingissä. Tilaisuus järjestetään osana naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelmaa. Seminaariin voi osallistua paikan päällä tai etänä.
Ohjelma ja ilmoittautuminen (19.11. mennessä)
Riippuvuudet nyt -webinaarin aiheena haittojen vähentäminen
Riippuvuudet nyt -webinaarin teemana on tänä vuonna haittoja vähentävä työ. Haittojen vähentämisen taustalla on ajatus, että päihteitä käytetään väistämättä. Järkevää on silloin pyrkiä vähentämään niiden käytöstä yksilölle ja yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja. A-klinikkasäätiön 2. joulukuuta järjestämä webinaari on avoin kaikille kiinnostuneille.
Ohjelma ja ilmoittautumiset
Joulukuun sisäisen turvallisuuden webinaari keskittyy vakaviin häiriöihin
Sisäministeriö järjestää Valtakunnallisten turvallisuuswebinaarien sarjan, joka toteutetaan tämän vuoden aikana. Webinaari 2. joulukuuta pureutuu varautumisen ilmiöihin. Ilmoittautuminen avautuu lähiaikoina.
Lisätietoa
Tutkimuksia
Kuritusväkivalta ei ole kadonnut Suomesta
Suomalaisten tietoisuus kuritusväkivallan kieltämisestä on viime vuosina hieman heikentynyt ja asenteet vaikuttavat koventuneen, kertoo Lastensuojelun keskusliiton tuore selvitys. Tällä hetkellä 90 % suomalaisista tietää, että lasten ruumiillinen kurittaminen on kielletty lailla, kun vuonna 2017 sen tiesi 95 %. Tietoisuus on heikentynyt erityisesti nuoremmilla ikäryhmillä. Myös asenteissa kuritusväkivaltaa kohtaan on nähtävissä muutos sallivampaan suuntaan. Kuritusväkivaltaa hyväksyttävänä kasvatuskeinona piti 14 % vastaajista, ja täysin eri mieltä asiasta olevien osuus on pienentynyt. Kuritusväkivalta myös nähdään vähemmän haitallisena lapselle kuin aiemmin. 44 prosenttia vastaajista on käyttänyt itse jotain kuritusväkivallan muotoa.
Kovemmin käsin – Suomalaisten kasvatusasenteet ja kuritusväkivallan käyttö 2021. Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisu 7/2021.
Ruotsissa selvitettiin nuorten seurusteluväkivaltaa ja sen ehkäisyä
Ruotsin rikoksentorjuntaneuvosto on selvittänyt nuorten seurusteluväkivallan ehkäisyä ja tehnyt suosituksia torjuntatoimista. Parisuhdeväkivallan kokeminen on nuorelle erityisen haitallista ja väkivaltakokemus voi vaikuttaa pitkälle aikuisuuteen. Nuorten seurustelusuhteissa kokemaan väkivaltaan ei kiinnitetä riittävästi huomiota, eikä siihen puuttumiseen ole osaamista. Raportissa suositellaan paria kymmentä erilaista toimea, mm. kansainvälisessä tutkimuksessa vaikuttaviksi osoitettujen ohjelmien käyttöönottoa kouluissa ja terveydenhuollon ja opiskelijaterveydenhuollon toimijoiden kouluttamista väkivallan tunnistamiseen.
Våld i ungas parrelationer. BRÅ rapport 2021:15.