Paikalliseen rikoksentorjuntatyöhön tarvitaan koulutusta
Kansallisen rikoksentorjuntaohjelman 2016–2020 seurannassa nousi esiin paikallisten toimijoiden koulutustarpeet. Tärkeää on myös kytkeä järjestöt entistä tiiviimmin mukaan yhteistyöhön ympäri Suomea.
Rikoksentorjuntaneuvoston laatiman Turvallisesti yhdessä -rikoksentorjuntaohjelman linjaukset hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksellä marraskuussa 2016. Ohjelmassa painottui paikallisen osallisuuden edistäminen. Ohjelman viiden tavoitteen ja 29 toimenpiteen toteutumista arvioitiin yhteistyökumppaneille sekä kunnille ja järjestöille lähetettyjen kyselyjen avulla.
Ohjelman yhtenä tavoitteena oli kytkeä rikoksentorjunta kunnan muihin suunnitelmiin. Tätä tavoitetta edisti muun muassa rikoksentorjunnan kannalta tärkeiden indikaattorien sisällyttäminen sähköisiin hyvinvointikertomuksiin.
Rikoksenehkäisyn yhteistyön ja viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten verkostoitumisen parantamista koskevista toimista osa toteutui hyvin ja osalla ei havaittu konkreettista vaikutusta. Kyselyjen mukaan yhteistyö kuitenkin lisääntyi kunnissa vuosien 2017 ja 2020 välillä.
Kolmas tavoite oli rikoksentorjuntatyön osaamisen lisääminen. Ohjelman aikana luotiin koulutusmateriaalia rikoksentorjunnan menetelmistä ja järjestettiin koulutuksia, mutta tätä on kyselyjen mukaan tehtävä edelleen.
Tavoitteena oli myös lisätä asukkaiden ja kansalaisjärjestöjen kuulemista rikoksentorjunnan suunnittelussa. Kyselyt viittaavat siihen, että asukkaiden kuuleminen on hieman lisääntynyt ohjelman aikana, mutta se on edelleen hyvin matalalla tasolla. Haavoittuvia ryhmiä on kuitenkin tavoitettu viestinnän keinoin paremmin, ja tässä järjestöjen rooli on ollut suuri.
Ohjelman viides tavoite, kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamiskeinojen lisääminen rikoksenehkäisyssä, toteutui hyvin. Esimerkkinä tästä on dialogiin perustuva ns. Forssan malli, joka voitti Euroopan rikoksentorjuntakilpailun 2018, ja osallistavan budjetoinnin lisääntyminen kunnissa.
Paikallista rikoksentorjuntatyötä on edelleen tarpeen kehittää
Rikoksentorjuntaohjelman seurannan mukaan paikallisen laaja-alaisen yhteistyön toteutus vaihtelee kunnissa eikä välttämättä saavuta kaikkia ehkäisevää työtä tekeviä toimijoita ja järjestöjä. Valtakunnallisella tasolla taas tehdään jonkin verran päällekkäistä työtä. Tämän vuoksi oikeusministeriö on käynnistänyt selvityksen rikoksentorjunnan organisoinnista Suomessa. Muita kehittämistarpeita ovat informaatio-ohjauksen ja motivoinnin vahvistaminen, rikollisuuden juurisyihin vaikuttaminen ja rikoksia ehkäisevän työn arviointi.
– Seurannassa havaittiin, että moni viranomainen tai järjestö ei miellä tekevänsä rikollisuutta ehkäisevää työtä. Rikoksentorjunnan roolia ja paikallisen poikkihallinnollisen yhteistyön mahdollisuuksia tulisi selkeyttää. Kyse on paljon arkisista ruohonjuuritason toimista, joilla voimme ehkäistä myös nuorten rikollisuutta, sanoo rikoksentorjuntaneuvoston puheenjohtaja, professori Sakari Melander.
Lisätietoa: erityisasiantuntija Saija Sambou, p. 0295 150 352, [email protected]
