Rikoksentorjuntaneuvoston blogi

Rikoksentorjuntaneuvoston ja sen sihteeristön jäsenet kirjoittavat blogisarjassa ajankohtaisista rikosten ehkäisyyn liittyvistä aiheista.

Markus Alanko: Turvallisuuskävelyt – mitä on opittu 10 vuodessa?

On kulunut jo runsaat 10 vuotta siitä, kun Espoossa pilotoitiin turvallisuuskävelyitä oikeusministeriön tuella. Turvallisuuskävelyitä oli kehitetty erityisesti Ruotsissa, missä rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristöä oli käynyt tutustumassa niihin.

Turvallisuuskävelyn ideana on kuulla mahdollisimman laaja-alaisesti erilaisia asukasryhmiä ja kartoittaa heidän turvallisuuden kokemuksiaan tietyllä rajatulla alueella. Turvallisuuskävelyt toimivat luontevana tiedonvaihtokanavana asukkaiden ja viranomaisten välillä. Ne ovat olleet myös siinä mielessä tervetullutta toimintaa, että useinkaan ei ole itsestään selvää, mille taholle asukkaan tulisi osoittaa rakennettua ympäristöä koskevat näkemyksensä ja kehitysehdotuksensa. Asukkaiden ja viranomaisten lisäksi kävelyille on hyvä yrittää saada mukaan myös alueen muita toimijoita, kuten elinkeinoelämän edustajia ja poliittisia päättäjiä.

Espoon pilotissa turvallisuuskävelyitä järjestettiin mm. Suvelassa ja Leppävaarassa. Osallistuin itse useimpiin kävelyihin ja keräsin tietoa mm. siitä, miten Ruotsin mallia tulisi muuttaa paremmin Suomen oloihin sopivaksi. Esimerkiksi kattavan kävelylle osallistujien oppaan sijaan päädyttiin ohueen infolehtiseen.

Samoihin aikoihin myös Aseman lapset toteutti vastaavanlaisia turvallisuuskävelyjä nuorille Helsingissä osana Hubu-bussi -hanketta. Myöhemmin vuonna 2013 oikeusministeriö rahoitti rikoksentorjuntaneuvoston suosituksesta Vaasan hanketta, jossa oppilaat toteuttivat turvallisuuskävelyjä ja kirjasivat havaintonsa haluamallaan tavalla ja pääsivät myöhemmin esittämään ne kaupunginjohtajalle ja asiantuntijoille. Rikoksentorjuntaneuvosto laati tuon hankkeen pohjalta ohjeistusta oppilaiden turvallisuuskävelyihin.

Turvallisuuskävelyistä on moneksi

Näin rajoitusten aikana turvallisuuskävelyt onnistuvat helposti, sillä turvavälien noudattaminen on helppoa ulkotiloissa. Esimerkiksi kävelyn alkuinfo ja loppuyhteenveto voidaan myös toteuttaa ulkona, kuten myös kävelyille tärkeä kahvitarjoilu. 

Turvallisuuskävelyitä on testattu myös virtuaalisesti ainakin vuosina 2018–2019 toteutetussa "Turvalliseksi koetun lähiympäristön ohjauksen ja suunnittelun nykytila" -VN-TEAS-hankkeessa, jossa tarkasteltiin Myyrmäen keskustan kehityshanketta. 3D-malliin määriteltiin reitti, joka mahdollisti ympäristön tarkastelun jalankulkijan näkökulmasta, kuin alueella kävellen. Sovelluksessa pystyi tarkastelemaan aluetta eri myös kellonaikoina. Virtuaalisissa turvallisuuskävelyissä riittää kuitenkin paljon kehitettävää ja ne soveltuvat tällä hetkellä paremmin tilanteisiin, joissa rakennetaan uutta tai tehdään merkittäviä muutoksia jo olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön.

Turvallisuuskävelyitä voidaan helposti räätälöidä tietyille asukasryhmille, kuten ikääntyneille tai vammaisille henkilöille. Osallistuin Turussa keskustassa järjestettyyn turvallisuuskävelyyn, jossa oli mukana näkövammaisia asukkaita. Sillä kävelyllä tuli todellakin kiinnitettyä huomiota hyvin erilaisiin asioihin, joihin ei muuten välttämättä kiinnittäisi huomiota turvallisuuskävelyllä. Turvallisuuskävelyitä on hyödynnetty luovasti erilaisissa tilanteissa. Vuoden 2015 maahanmuuttopiikin aikana Maahanmuuttovirasto järjesti turvallisuuskävelyitä vastaanottokeskusten ympäristössä keskuksen asukkaiden kanssa.

Turvallisuuskävelyiden toteuttamisessa kiinnostuneita kannustan tutustumaan neuvoston julkaisemaan oppaaseen ja harkitsemaan paikallisen turvallisuuskyselyn toteuttamista asukkaille. Esimerkiksi Turussa turvallisuuskyselyssä esiin nousseita pelottavia tai vaarallisiksi tiedettyjä paikkoja aseteltiin kartalle. Tämänkaltainen kartta-aineisto tukee hyvin turvallisuuskävelyn reitin suunnittelua ja turvallisuuskävelyä voidaan myös rajata koskemaan tiettyjä aiheita. 

Turvallisuuskävelyitä voidaan siis toteuttaa hyvin erilaisin tavoin ja erilaisille ryhmille. Turvallisuuskävelyillä on hyvä kiinnittää huomiota myös viihtyisiin ja toimiviksi koettuihin ratkaisuihin, jotta niistä voitaisiin oppia, kun keskustellaan turvattomiksi koettujen tai vaarallisiksi tiedettyjen paikkojen kehittämisestä.

Turvallisuuskävelyt osaksi kunnan turvallisuustyötä

Lopuksi haluisin nostaa esille haasteita, joita turvallisuuskävelyiden toteuttamisessa on ollut. Ensinnäkin on ollut vaikeuksia saada elinkeinoelämän edustajia mukaan kävelyille. Toiseksi kävelyiden ajankohdan valinnassa on ollut haasteita: kävelylle olisi tärkeää saada kattavasti myös työssä käyviä asukkaita. Kolmantena haasteena nostan esiin turvallisuuskävelyn jälkeiset vaiheet, eli miten ehdotettujen toimien toteutus etenee ja miten niistä tiedotetaan asukkaille. Valitettavan harvoin on järjestetty puoli vuotta tai vuotta myöhemmin seurantakävelyt, joilla muutoksia on voitu havainnoida yhdessä asukkaiden kanssa. Turvallisuuskävelyiden toteuttaminen on myös ollut varsin sattumanvaraista. Ehkä tärkein tekijä niiden järjestämiseen on ollut yksittäisen innostuneen toimijan halu toteuttaa turvallisuuskävely.

On erityisen hienoa, jos turvallisuuskävelyt saadaan integroitua osaksi kunnan organisoitua turvallisuustyötä, kuten esimerkiksi Espoon kaupungin vuosien 2017–2018 turvallisuusohjelmassa. Kunnissa on kasvava trendi lisätä asukkaiden osallistumista turvallisuustyöhön ja siihen turvallisuuskävelyt ovat hyväksi todettu ja monipuolinen menetelmä.

Kirjoittaja on erityisasiantuntija rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristössä / oikeusministeriössä.

Lisätietoa turvallisuuskävelyistä
Opas turvallisuuskävelyiden järjestämiseen
 

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.