Mitä laajemmalla kokoonpanolla asioita valmistellaan, sen monipuolisempi ja kokonaisvaltaisempi tilannekuva saadaan. Tämä toteamus on kuultu rikoksenehkäisytoimien suunnittelun yhteydessä paikallis- ja aluetasolla useita kertoja. Se sopii myös helmikuussa Zoomin välityksellä pidettyihin Sovittelijapäiviin. Niiden valmisteluverkostossa oli mukana laaja joukko konkreettista sovittelutyötä tekeviä kansalaisyhteiskunnan, järjestöjen, yhteiskunnallisen yrityksen ja käräjäoikeuden sovittelijoita. Osansa toivat kehittämistyössä mukana olevat niin yliopistolta kuin valtionhallinnosta, yhdessä oikeusministeriön ja rikoksentorjuntaneuvoston kanssa.
Toista kertaa toteutetuilla Sovittelijapäivillä oli tarjolla laaja kattaus mahdollisuuksista käyttää sovittelua eri tilanteissa ja erilaisiin konflikteihin. Viisi pääluentoa ja 12 työpajaa kertoivat muun muassa uusista hankkeista, tutkimuksista ja kokeiluista, joilla on Korona-tilanteen luomista rajoituksista huolimatta onnistuttu vahvistamaan sovittelun käyttöä.
Päiviltä kerätty palaute osoitti, että yli 240 ilmoittautuneesta jokainen oli löytänyt herkkupalansa. Hyvää palautetta sai niin Akordi oy:n tekemä fasilitointi ja erilaisten sähköisten alustojen koordinointi kuin ohjelman sisältö ja päivien yhteisöllisyys. Päivien ohjelmassa kiteytyi erityisen hyvin se, kuinka sovittelulla ja vaihtoehtoisilla konfliktinratkaisumenetelmillä on paljon muitakin tavoitteita kuin vähentää oikeudenkäyntejä tai terävöittää oikeusprosessia. Nämä tavoitteet voivat olla ihmisen arjessa vähintään yhtä tärkeitä, ellei tärkeämpiä, kuten osoitti esimerkiksi puheenvuoro Saamelaisten totuus- ja sovintokomission työstä ja koordinaatiosta, josta kertoi Anni Koivisto. Tästä teemasta toivottiin jatkoa myös seuraaville sovittelijapäiville.
Sovittelu voi vähentää rikoksen uusimista
Sovittelulla on tärkeä osa yhtenä rikoksentorjunnan menetelmänä. Sovittelun potentiaali on jo pitkään tunnistettu nuorten kohdalla; sovittelulla voi olla uusimista ehkäisevä vaikutus ilman nuoren rankaisemista. Suomessakin pienillä aineistoilla toteutetuissa haastattelututkimuksissa (Haaste 3/2009) on havaittu sovittelun kasvattava, ellei peräti henkisesti vapauttava merkitys, kun nuori on voinut todeta sovittelussa ymmärtäneensä tekonsa seuraukset uhrille ja korvauksen suoritettuaan saattanut aloittaa puhtaalta pöydältä pää pystyssä ”virheensä korjanneena kunnon kansalaisena”. Onnistuneen sovittelun vahvuutena on osapuolten kohtaaminen, toistensa kuunteleminen, mahdollisuus ottaa vastuu ja osallistua oman asiansa ratkaisuun.
Sovittelua ei kuitenkaan kannata hyödyntää vain nuorten, ensimmäisten tai lievien rikosten kohdalla, vaan tapauskohtaisen harkinnan jälkeen myös rikosprosessin eri vaiheissa. Tästä esimerkkinä on vankiloissa toteutettava vakavien rikosten jälkikäsittelytoiminta, joka vaatii aina ammattisovittelijoilta perusteellisen arvioinnin ja taustatyön, ja onnistuessaan antaa vakavan rikoksen uhrille tai omaiselle mahdollisuuden käsitellä rikoksen aiheuttamia seurauksia ja rikoksesta tuomitulle mahdollisuuden pyytää anteeksi tekoaan. Rikosten ehkäisyn näkökulmasta tälläkin voi olla oleellinen merkitys.
Sovittelulla voi olla suuri merkitys ihmisen arkeen
Myös vuosina 2016–2020 toteutetussa ”Turvallisesti yhdessä, kansallisessa rikoksentorjuntaohjelmassa” on huomioitu sovittelun rooli asuinyhteisöissä ja asukkaiden turvallisuuden tunteen lisääjinä. Ohjelman tarkoitus oli vahvistaa kansalaisten ja järjestöjen roolia rikoksentorjunnassa ja turvallisuustyössä. Ohjelmaan sisältyi lukuisia toimenpiteitä sovittelun käytön ja dialogin lisäämiseksi asuinalueilla ja eri väestöryhmien välillä. Ohjelma sisälsi toimenpiteitä myös näitä koskevien hyvien käytäntöjen soveltamiseksi ja levittämiseksi. Rikoksentorjuntaohjelmaa koskeva arviointi on juuri käynnissä. On helppo nähdä jo ennen raportin julkaisua, että juuri näitä ohjelmassa olevia tavoitteita on moni toimija tahollaan toteuttanut. Tästä työstä on uutisoitu laajasti kevään aikana myös mediassa.
Rikoksentorjuntaohjelman seuranta osoittaa kansalaisyhteiskunnan ja viranomaisten välisen yhteistyön tärkeyden. Tarvitaan niitä, jotka mahdollistavat konfliktin osapuolten kohtaamisen ja dialogin asuinalueilla ja taloyhtiöissä, niitä jotka auttavat osapuolia kuuntelemaan toisiaan ja ratkaisemaan riitoja. Tarvitaan niitä, jotka työtä tehdessään kehittävät näitä sovittelumenetelmiä sekä niitä, jotka tutkivat käytön vaikutuksia. Sovittelun käyttöä voidaan edistää tehokkaimmin silloin, kun tietoa välitetään yhteiskunnan eri tasoilla ja eri kanavissa ja varataan työlle resursseja. Sovittelua ei voi käyttää, jollei kansalainen tiedä tällaisen palvelun olemassa olosta. Siksi sovittelun näkyvyyden varmistamisesta täytyy huolehtia.
Ehdotukset kolmansien Sovittelijapäivien ohjelmaan
Kolmansien Sovittelijapäivien on suunniteltu toteutuvan taas kahden vuoden päästä, alkuvuodesta 2023. Sovittelijapäiviltä kerätty palaute osoitti jälleen, että tarve kokemusten ja tiedon vaihtoon on suuri. Palautteissa toivottiin ohjelmaan edelleen sovittelun eri osa-alueiden ja eri osa-alueiden koulutusten esittelyä, tilanteiden päivittämistä sekä teoreettisia jäsennyksiä keskeisten käsitteiden suhteista. Palautteissa toivottiin kokemuksia myös kansainvälisistä rauhanneuvotteluista ja muusta kehittämistyöstä.
Seuraavien Sovittelijapäivien aikaan sovittelun edistämistä koskevat hallitusohjelmahankkeetkin ovat edenneet. Siihen mennessä on saatu tutkimukseen perustuvaa tietoa suomalaisen sovittelun tilasta ja mahdollisuuksista muun muassa sovittelukentän yhtenäistämiseksi ja koordinoimiseksi, tietoa lähisuhdeväkivallan sovitteluun osallistuneiden kokemuksista sekä selvittäneet perusteellisemmin digitaalisten menetelmien käyttöä sovittelutilanteissa ja sovittelun kehittämisessä. Seuraavien päivien aikana myös rikos- ja riita-asioiden sovittelun mahdollinen siirto on varmistunut ja lisännyt sen kehittämisen mahdollisuuksia. Sovittelun edistämishankkeet liittyvät Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteeseen sovittelun käytön edistämisestä. Sitä ennen jokainen meistä voi omassa arjessaan ja lähiympäristössä kannustaa siihen, että konfliktit ratkaistaan jo varhain.
