Julkaisupäivä
21.10.2020 12.26
Blogit
Poliisin tietoon on tullut 2020 tammi–syyskuun aikana 1398 kappaletta asuttuun asuntoon kohdistunutta murtoa. Asuntomurrot ovat lähteneet nousuun. Keväällä 2020 asuntomurrot vähenivät noin 7 prosenttia (62kpl) ja kehitys oli suotuisa. Yhtenä syynä oli liikkuvan rikollisuuden osittainen estyminen matkustajarajoitusten vuoksi. Kesän ja syksyn aikana asuntomurrot ovat lähteneet nousuun ja yhä useampi kotirauhan suojaama asunto on joutunut ikävän loukkauksen kohteeksi ja olemme palanneet viime vuoden vastaaviin lukuihin.
Viimeisen viiden vuoden aikana asuntomurtoja on tapahtunut ympäri Suomea vuosittain noin 2000–2500 kappaletta ja vuosina 2017 ja 2019 jopa alle 2000 kappaletta. Asuntomurtoja tapahtuu päivittäin, arviolta viidestä seitsemään kotia joutuu murron kohteeksi. Poliisi selvittää asuntomurroista vuosittain noin 30 prosenttia. Tänä vuonna tapahtuneiden asuntomurtojen selvitysprosentti on 36,9 eli varsin hyvällä tasolla.
Asuntomurtojen selvittäminen on kansalaisten ja poliisin yhteistyötä
Kansalaiset voivat osaltaan estää ja vaikeuttaa asuntomurtojen toteuttamista huolehtimalla asunnon nykyaikaisesta lukituksesta. Lukitusta on opeteltava käyttämään oikein. Ovet ja ikkunat on syytä pitää lukittuina päivin ja öin, oltiin sitten kotona tai ei. Murtohälyttimet ja muut lisäturvaa antavat laitteet ja niistä varoittavat kyltit ja tarrat ovat osoittaneet tehonsa asuntomurtojen ennalta estämisessä.
Poliisi osaltaan tiedottaa ja varoittaa meneillään olevista asuntomurtosarjoista, jotta kansalaiset osaavat ilmoittaa tekemistään havainnoista. Havaintoja yhdistelemällä moni murtosarja on lähtenyt selviämään. Asuntomurtautujat pyrkivät tarkkailemaan tulevia kohteitaan ja sulautumaan kansalaisten ympäristöön, osaksi kansalaisten arkea. Asuntomurroista suuri osa tapahtuu keskellä kirkasta päivää, jolloin asukkaat ovat töissä, kaupassa tai muissa arkisissa askareissa poissa kotoa. Havainnot ovat poliiseille tärkeitä, joten ilmoita oudoista liikkujista rappukäytävässä tai omakotitaloalueella.
Anastetun omaisuuden ja epäillyn välistä yhteyttä selvitetty
Työelämälähtöiset opinnäytteiden aiheet palvelevat opiskelijoita ja työyhteisöä. Päällystöopiskelija rikoskomisario Matti Rekola on tutkinut opinnäytetyössään asuntomurtojen anastetun omaisuuden ja epäillyn välistä yhteyttä. Rekolan oli tarkoitus löytää vastaus siihen, voidaanko anastetun omaisuuden laadusta tehdä perusteltuja päätelmiä mahdollisesta epäillystä. Tutkimusaineistona Rekola käytti vuoden 2017 aikana voimassa olleen ohjeistuksen perusteella asuntomurroiksi luokitellut teot (461 kappaletta), joissa rikoksesta epäilty oli selvillä. Anastetun omaisuuden luokitusta verrattiin rikoksesta epäillyn kansalaisuuteen. Tutkimuksen perusteella ulkomaalaiset epäillyt suosivat selkeästi koruja anastuksen kohteena. Toinen keskeinen tutkimuksen tuottama tieto oli, että suomalaisilla asuntomurroista epäillyillä oli jonkinlainen tuttavuus rikoksen uhrin kanssa. (ks. Rekolan tutkimus)
Rekolan tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää asuntomurtojen selvittämisessä ja kehitettäessä rikosanalyysia. Rekolan tutkimuksessa työelämälähtöisyys ja opinnäytetyön aihe kohtasivat, hyödyt mitataan tulevaisuudessa.
Ennalta estävät toimet eivät aina riitä, huomioi ainakin seuraavat asiat:
- varmista ovien ja ikkunoiden lukituksen toimivuus ja käytä niitä
- älä jätä pihalle anastettavaa omaisuutta
- älä jaa tarkkoja lomasuunnitelma sosiaalisessa mediassa
- jätä koti asutun näköiseksi poistuessasi
- kiinnitä hälytysjärjestelmistä kertovat tarrat tai kyltit näkyviin paikkoihin, älä unohda postilaatikkoa
- kiinnitä huomiota vara-avaimen säilytyspaikkaan, ei näkyville ja mielellään lukittuun turvasäilöön.
Turvallista syksyä 2020, pidetään ovet ja ikkunat lukittuina. Ennalta estetään asuntomurrot yhdessä!
Kirjoittaja on poliisitarkastaja Poliisihallituksessa.
