Rikoksentorjuntaneuvoston uutiskirje 3/2021
Rikoksentorjuntakilpailu 2021 käynnistyy
Kansallisen rikoksentorjuntakilpailun teemana on tänä vuonna alaikäisiin kohdistuvan kiusaamisen ja väkivallan ehkäiseminen. Ehdokashanke voi liittyä kiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseen eri ympäristöissä, myös internetissä. Kansallisen kilpailun voittajahanke edustaa Suomea Euroopan rikoksentorjuntakilpailussa. Kilpailuehdotusten on oltava oikeusministeriössä viimeistään 25. elokuuta.
Lisätietoa ja ilmoittautumislomake
Haaste-lehti 2/2021 on ilmestynyt
Tuoreessa Haaste-lehdessä on teemana ”työelämään liittyvä rikollisuus”. Viime aikoina tutkimuksissa, mediakeskusteluissa ja lakihankkeissa pinnalla on ollut maalittaminen, eri ammattiryhmien rikosuhrikokemukset sekä työperäinen ihmiskauppa. Poliisi ja kriminaalipolitiikan perinteiset keinot eivät kuitenkaan yksin riitä torjumaan työpaikoilla tapahtuvia rikoksia tai hyväksikäyttöä. Teema-artikkeleissa tuodaan esiin ennaltaehkäisyn mahdollisuuksia eri näkökulmista.
Rikoksentorjuntaneuvoston blogissa aiheena sovittelu
Tuoreimmassa neuvoston blogissa käsitellään sovittelun ja rikoksentorjunnan yhteyttä ja käydään läpi Sovittelijapäiviltä saatua palautetta. Sovittelun käytön mahdollisuuksista ja kokemuksista tarvitaan lisää tietoa.
Paikalliset rikoksentorjunta-avustukset 2021 myönnetty
Oikeusministeriö on myöntänyt valtionavustusta neljälle paikalliselle rikoksentorjuntahankkeelle yhteensä 70 000 euroa. Avustushakemuksia saapui määräaikaan mennessä viisi. Erityisenä teemana oli haavoittuviin ryhmiin kohdistuvien verkkorikosten ehkäisy. Avustusta myönnettiin seuraaville toimijoille/hankkeille: Silta-Valmennusyhdistys ry, Suomen Setlementtiliitto, Turun kaupunki sekä Vuolle Setlementti ry.
Rikosseuraamusalan tutkimusrahat haettavana
Rikosseuraamusalan tutkimus- ja kehittämismäärärahat ovat jälleen haettavissa. Rikosseuraamuslaitos myöntää vuosittain rahoitusta rikosseuraamusalaa koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Tänä vuonna rahoitetaan erityisesti hankkeita, joiden teemoina ovat rangaistusajan suunnitelmallisuus ja palvelujatkumot sekä asteittainen vapautuminen vankeudesta. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö tekee hankekohtaiset rahoituspäätökset syyskuussa 2021. Rahoitushaku on käynnissä 31.heinäkuuta saakka.
Sisäisen turvallisuuden selonteko hyväksytty
Valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa sisäisen turvallisuuden selonteon ja antoi sen eduskunnan käsiteltäväksi. Selonteon tavoitteena on, että Suomi on tulevaisuudessa entistä turvallisempi maa kaikille Suomessa oleville ihmisille ja ihmisryhmille. Sisäisen turvallisuuden selonteossa arvioidaan Suomen sisäisen turvallisuuden tilaa ja siihen kohdistuvia kansallisia ja globaaleja muutosvoimia, sekä määritellään sisäisen turvallisuuden tavoitteet ja kehittämisen suunta vuoteen 2030 saakka.
Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta
Suomi sai ensimmäisen korruptionvastaisen strategian
Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen korruptionvastaisesta strategiasta ja sitä tukevasta toimenpideohjelmasta vuosille 2021–2023. Tavoitteena on torjua korruptiota nykyistä laaja-alaisemmin kaikilla julkishallinnon tasoilla. Avainasemassa ovat viranomaisten välisen yhteistyön tiivistäminen, korruption nykyistä parempi tunnistaminen ja päätöksenteon läpinäkyvyyden lisääminen. Korruptionvastainen strategia vahvistaa eettisesti hyviä käytänteitä julkisessa hallinnossa ja yrityksissä. Strategialla ja toimenpideohjelmalla torjutaan korruptiota esimerkiksi julkisten hankintojen yhteydessä ja lisätään hankintojen avoimuutta.
Aggredille EU-mainetta
Euroopan komission Radicalisation Awareness Network (RAN) -verkosto on myöntänyt HelsinkiMission Aggredille ensimmäisenä suomalaisena toimijana maininnan parhaasta käytännöstä (Best Practice Label) väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ehkäisemiseksi. Aggredi-menetelmä on suunnattu 18–49-vuotiaille kodin ulkopuolisen väkivallan tekijöille, joita ovat esimerkiksi järjestäytyneestä rikollisuudesta ja ääriliikkeistä irtaantuvat henkilöt. Aggredi on Keskusrikospoliisin Exit-toiminnan virallinen yhteistyökumppani ja vastaa asiakkaiden psykososiaalisesta tuesta.
Tapahtumia
Koulutus toimivista väestösuhteista sekä polarisaation ja konfliktien käsittelystä
Depolarize.fi-hanke tarjoaa ensi lukuvuonna Pirkanmaalla Toimivat väestösuhteet sekä polarisaation ja konfliktien käsittely -täydennyskoulutuksen (5op). Monimuoto-opetuksena järjestettävälle kurssille haetaan ensisijaisesti Pirkanmaalla toimivia henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneet olemaan mukana alueellisessa asiantuntijaverkostossa. Koulutus antaa välineitä tunnistaa ja käsitellä vastakkainasetteluja ja konflikteja, joita monimuotoisessa yhteiskunnassa esiintyy sekä tekee tutuksi Suomen väestösuhdepolitiikkaa ja keinoja toimivien väestösuhteiden rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi. Haku koulutukseen päättyy 30. kesäkuuta.
EUCPN järjestää kesäkuussa webinaarin ja teemapäivän asuntomurroista
Euroopan rikoksentorjuntaverkosto EUCPN järjetää webinaarin asuntomurtojen ehkäisystä maanantaina 14. kesäkuuta. Webinaarissa annetaan yleiskatsaus siitä, millaiset tavat toimivat tai eivät toimi asuntomurtojen ehkäisyssä. Osallistuminen on ilmaista, mutta tilaisuuteen tulee ilmoittautua. Lisäksi asuntomurtojen ehkäisyyn liittyvä teemapäivä järjestetään 16.kesäkuuta. Teemapäivän tavoitteena on tuoda tietoa kansalaisille siitä, kuinka koteja voidaan suojella murroilta.
Käynnissä on juhlavuosi, sillä 28.toukokuuta EUCPN täytti 20 vuotta. Onnea EUCPN!
Lisätietoa ja ilmoittautuminen webinaariin
Julkaisuja
Uusi tieteellinen Kriminologia-lehti perustettu
Suomen Kriminologinen Yhdistys on perustanut uuden kriminologia-aiheisen kotimaisen tieteenalajulkaisun. Vertaisarvioidun Kriminologia-lehden ensimmäinen numero julkaistiin tiistaina 25.toukokuuta. Kriminologia-lehti on tarkoitettu kriminologisen tutkimuksen ja keskustelun foorumiksi. Ensimmäisen numeron ajankohtaisaiheita ovat muun muassa vähemmistöt ja poliisikontrolli sekä nuorisorikollisuus. Lehden päätoimittajana toimii Markus Kaakinen Helsingin yliopistosta.
Uusi Kasvun tuki -lehti tarjoaa tutkimustietoa lapsista ja perheistä
Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla on lanseerannut uuden Kasvun tuki -aikakauslehden. Vertaisarvioidun tiedejulkaisun ensimmäinen numero julkaistiin 28. toukokuuta. Lehti tarjoaa ajankohtaista, tutkimusperustaista tietoa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Ensimmäisen numeron aiheita ovat muun muassa lapseen kohdistuva lähisuhdeväkivalta, maahanmuuttajalasten terveys ja matalan kynnyksen hoito lasten ahdistuneisuuteen.
Euroopan huumeraportti 2021 keskittyy koronan vaikutuksiin
Covid-19-epidemia on vaikuttanut Euroopassa huumeilmiön kaikkiin osa-alueisiin, kuten huumeiden tuotantoon, laittomaan kauppaan, jakeluun ja käyttöön, selviää Euroopan huumeviraston (EMCDDA) vuosiraportista. Vuosiraportin teemana on Covid-19-epidemian vaikutukset huumausaineiden käyttöön Euroopassa. Raportti on saatavilla myös suomeksi.
Keinoja eriarvoisuuden ja turvattomuuden vähentämiseksi koronaepidemian jälkeen selvitetty
Sisäministeriö asetti viime vuonna Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaanin, professori Juho Saaren selvityshenkilöksi tuottamaan politiikkasuosituksia, joilla voitaisiin estää koronaepidemian mahdollisesti lisäämää eriarvoisuuden ja turvattomuuden kasvua yhteiskunnassa. Saari esitteli tekemäänsä selvitystä sisäministeriön sisäisen turvallisuuden webinaarissa 3. kesäkuuta. Saaren selvitystyö tuotti tietoa marginalisoitujen ryhmien asemasta selonteon valmistelun tueksi. Lisäksi selvityksessä arvioitiin, kuinka sisäisen turvallisuuden näkökulmasta voidaan valmistautua koronakriisin jälkeiseen aikaan. Selvitys tehtiin vuoden 2020 aikana rinnakkain valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteon valmistelun kanssa.
Huono-osaisilla alueilla asuvilla kohonnut riski tulla epäillyksi rikoksesta
Henkilöt, joilla on korkeampi riski rikollisuuteen, päätyvät todennäköisemmin asumaan huono-osaisille alueille, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta. Valikoitumisefektin seurauksena huono-osaisilla alueilla asuvilla on kohonnut riski tulla epäillyksi rikoksesta, vaikkei asuinalue itsessään lisää riskiä. Riskin havaittiin olevan jopa 30-kertainen henkilöillä, jotka asuivat huono-osaisimmilla alueilla verrattuna niihin, jotka asuivat hyväosaisemmilla alueilla.
Airaksinen, J., Aaltonen, M., Tarkiainen, L., Martikainen, P., & Latvala, A. (2021). Associations of neighborhood disadvantage and offender concentration with criminal behavior: Between-within analysis in Finnish registry data. Journal of Criminal Justice, 74, 101813.
