Rikoksentorjuntaneuvoston uutiskirje 5/2019

20.8.2019 13.58
Uutinen

 

 

 

Rikoksentorjuntakilpailuun ehtii vielä osallistua

Kansallisen rikoksentorjuntakilpailun 2019 teemana on nuorten huumeiden käyttöön liittyvän oheisrikollisuuden ja käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäiseminen ja vähentäminen. Kilpailuhanke voi liittyä nuorten huumeidenkäytön katkaisuun tai käytön aiheuttamien haittojen vähentämiseen. Hankkeen tavoitteena voi olla myös nuorten huumeiden käytön aiheuttaman oheisrikollisuuden tai järjestyshäiriöiden vähentäminen tai turvallisuuden tunteen parantaminen julkisilla paikoilla tai esimerkiksi hoito- ja asumispisteiden ympäristöissä. Ehdotukset tulee toimittaa oikeusministeriöön 23. elokuuta mennessä.

Tietoa rikoksentorjuntakilpailusta

Rikoksilla oireilevien nuorten toimintamallin jatkovalmisteluun voi vaikuttaa

Oikeusministeriön työryhmä ehdotti kesäkuussa uutta toimintamallia rikoksilla oireileville ja syrjäytymisriskissä oleville nuorille. Mallissa vastuu ja tieto nuoren tilanteesta, palvelujen tarpeesta ja rikosprosessin etenemisestä on keskitetty yhteen paikalliseen tai alueelliseen yksikköön siten, että kokonaisvastuu kuuluu yhdelle nuoren tilanteen ja rikosprosessin tuntevalle työntekijälle. Mallin keskiössä ovat nuoren tilanteen ja tarpeiden arviointi sekä nuoren motivointi palveluihin sitoutumiseen. Apua suunnataan myös nuoren perheelle. Työryhmä ehdottaa toimintamallia kokeiltavaksi aluksi vähintään kolmella paikkakunnalla tai alueella ja mallin arviointia tutkimuksella. Toimintamalliehdotuksen lausuntoaikaa on jatkettu 30.8. 2019 asti.

Toimintamalli rikoksilla oireileville nuorille. Kehittämistyöryhmän ehdotus

Lausuntopyyntö nuorten toimintamallista

Tutustu hyviin käytäntöihin rikoksentorjunnan verkkosivuilla

Rikoksentorjuntaneuvoston verkkosivuille on koottu suomalaisia ja kansainvälisiä rikoksentorjunnan hyviä käytäntöjä. Tuorein esittely koskee multidimensionaalista perheterapiaa (MDFT). Menetelmä on intensiivinen ja jalkautuva työtapa lastensuojelussa ja erikoissairaanhoidon avohoidossa, ja sen tavoitteena on auttaa laaja-alaisista ja monimuotoisista vaikeuksista, kuten käytös- ja päihdehäiriöistä, kärsiviä 12–19-vuotiaita nuoria. Viisi suomalaista hyvää käytäntöä saatavilla myös englanniksi.

Rikoksentorjunta.fi/hyvat-kaytannot

Vastaa EU-kyselyyn rikoksentorjuntahankkeista

Euroopan rikoksentorjuntaverkosto (EUCPN) ja Keski-Ruotsin yliopisto (Mittuniversitetet) keräävät parhaillaan käytännön toimijoilta tietoja rikollisuuden ehkäisyohjelmista ja -hankkeista. Tarkoituksena on tunnistaa aiheet, joita on priorisoitu kussakin maassa, ja selvittää, miten ohjelmia, projekteja ja aloitteita on sovellettu EU-maissa. Tulokset raportoidaan ensi vuonna EUCPN:n seminaarissa ja julkaisussa. Kysymykset koskevat mm. rikoksenehkäisyhankkeen ideaa, toteutusta, yhteistyötä, rahoitusta, viestintää sekä erityisesti arviointia. Kyselyyn voi vastata linkistä suomeksi.

Kysely rikoksentorjuntahankkeista

Tietoa tutkimushankkeesta (englanniksi)

 

Julkaisuja

EUCPN julkaisi tietopaketin huijausten torjunnasta

Euroopan rikoksentorjuntaverkoston tuorein tietopaketti keskittyy yksittäisiin kansalaisiin kohdistuvien petosten ja erityisesti puhelinhuijausten ehkäisyyn. Petosrikollisuudesta on tullut Euroopassa kasvavaa rajat ylittävää rikollisuutta. Materiaalissa käydään läpi tavallisiin kansalaisiin kohdistuvien petosten ja puhelinhuijausten piirteitä ja menetelmiä, esitellään rikoksentorjunnan hyviä käytäntöjä eri maista ja annetaan suosituksia petosten ennalta ehkäisemiseksi.

EUCPN Toolbox 13: Preventing individual fraud

Henkirikollisuus kasvoi vuonna 2018

Vuonna 2018 poliisin tietoon tuli 95 uhrin kuolemaan johtanutta Suomessa tehtyä tahallista väkivaltarikosta. Henkirikosseurantajärjestelmään rikokset kirjataan vasta esitutkinnan päätyttyä. Sen arvion (31.3.) mukaan henkirikosten määrä vuonna 2018 oli 91 (+36 %). Lopullinen määrä tullee olemaan pienempi, mutta huomattavasti edellisvuotta 2017 suurempi. Rikollisuuden kasvu näyttäisi tapahtuneen pääasiassa syntyperäisten suomalaismiesten keskinäisessä alkoholisidonnaisessa väkivallassa. Yleisin uhri on tuttavan tai ystävän surmaama mies (43 % uhreista) ja seuraavaksi yleisin parisuhdekumppanin surmaama nainen (17 %).

Martti Lehti: Henkirikoskatsaus 2018. Kriminaalipolitiikan ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksia 34/2019. Helsingin yliopisto.

Tutkimus: Tieto huumeiden todellisesta sisällöstä voi vaikuttaa käyttöpäätökseen

Kadulta labraan -pilottitutkimuksen mukaan kaduilla liikkuu huumausaineita, joiden todellinen sisältö on eri kuin myyntitilanteessa on väitetty. Tutkimuksesta käy ilmi, että huumeita käyttävät ihmiset ovat kiinnostuneita käyttämiensä aineiden todellisesta sisällöstä. He kokevat keskustelun aineiden käyttöön liittyvistä riskeistä, haitoista sekä niiden vähentämisestä hyödylliseksi. Uusi tiedonkeruumenetelmä tuottaa paikallista tietoa muuttuvasta huumetilanteesta ja tavoittaa ihmisiä, joilla ei ole aiempaa kosketusta päihdepalveluihin.

Järvelin, R., Nahkuri, J., Kankaanpää, A., Gunnar, T., Kajos, M. & Kaskela, T.: Huumausaineiden todellinen sisältö ja tiedon vaikutus käyttöpäätöksiin jäämänäytetutkimuksen valossa. Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 5/2019.

Lapsiin ja nuoriin kohdistuvien väkivaltarikosten tutkimista selvitetty

THL on kartoittanut poliisin käytäntöjä lapsiin ja nuoriin kohdistuvien väkivaltaepäilyissä, poliisin yhteistyötä eri viranomaisten kanssa ja sen sujumista. Lisäksi selvitettiin perhekeskusten mahdollisuuksia toimia lapsiystävällisenä ympäristönä poliisiin suorittamissa lasten kuulemisissa ja jatkotuen tarjoajana. Selvityksen mukaan poliisin suurimpia haasteita ovat tutkinnan vähäiset resurssit. Poliisi toivoo erityisesti työparityöskentelyä, lapsiin kohdistuvien seksuaali- ja väkivaltarikosten keskittämistä erikoistuneeseen yksikköön sekä koulutusta lapsen kohtaamiseen. Yhteistyö poliisin ja sosiaalityöntekijöiden välillä koetaan pääosin melko hyväksi, mutta kehitettävää löytyy. Erityisesti yhteistyö poliisin ja lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisen yksikön välillä koetaan jo tällä hetkellä hyväksi ja toimivaksi.

Matleena Huittinen: Lapsiin ja nuoriin kohdistuvien väkivaltaepäilyiden tutkiminen lapsen edun mukaisesti. THL:n Työpaperi 21/2019.

Uutiskirje