Emeritusprofessori Jukka Kekkonen näkee oikeushistorian tutkimuksen tuottavan hyödyllistä tietoa lainvalmisteluun ja yhteiskunnan muutoksen analyysiin. Oikeushistoria kertoo esimerkiksi, kuinka kontrollin ankaruus ja vastaavasti lievyys liittyvät olennaisesti yhteiskunnan rakenteisiin. Kekkonen on huolissaan oikeusvaltion ja demokratian tilasta niin maailmalla kuin Suomessakin.

Kirjoituksessa esitellään suomalaisen kriminaalipolitiikan päävaiheet nykyisen rikoslain voimaantulosta vuonna 1894 nykyhetkeen. Historian tunteminen lisää ymmärrystä nykyisen rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmämme perusteista.

Suomalainen kriminaalipolitiikka koki 1960- ja 1970-luvuilla poikkeuksellisen murroksen, jossa siirryttiin ankarasta ja jopa mielivaltaisesta järjestelmästä kohti tutkimukseen perustuvaa ja yhdenvertaisempaa mallia. Nyt tuo aikanaan syntynyt asiantuntijakonsensus on alkanut murtua.

Viime vuosina yhtenä kriminaalipolitiikan murroksen ilmentymänä – ja kiihdyttäjänä – on pidetty tekoälyn ja digitalisaation lisääntyvää merkitystä. Kirjoituksessa tarkastellaan kriminaalipolitiikan digitaalista murrosta rikollisuuden, rikoksentorjunnan, rikosvastuun toteuttamisen ja oikeusprosessien sekä tiedontuotannon digitalisaation näkökulmasta.

Rajavalvontateknologioita käytetään esimerkiksi hybridiuhkien torjumiseen, mutta ne voivat hämärtää rajakontrollin, rikostutkinnan ja sisäisen valvonnan välisiä rajoja. Näin uudet teknologiat vaikuttavat kriminaalipolitiikkaan. Suomen asema EU:n ja Naton ulkorajalla ja teknologisen innovaation edelläkävijänä tarjoaa mahdollisuuksia sekä riskejä kriminaalipolitiikan tulevaisuuden kannalta.

Tanskassa ja Ruotsissa on laaja keinovalikoima järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Vakavaan rikollisuuteen vastataan kriminaalipolitiikalla, joka sisältää sekä kovia että pehmeitä keinoja. Viranomaisilla on pääosin myönteisiä kokemuksia erilaisista torjuntatoimista, mutta luotettavaa tutkimusnäyttöä löytyy niukasti. Pohjoismaiset painotukset näkyvät Suomen uudessa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategiassa.

Virossa viime vuosien isoin kriminaalipolitiikan uudistus tähtää alaikäisen vankilaan joutumisen välttämiseen. Painopiste on siirretty rangaistuksista ennaltaehkäisyyn. Käytössä on esimerkiksi nuorten nopeutettu rikosprosessi, korjaavan oikeuden palvelut, vahingonkorvaukset, riippuvuushoito, yhdyskuntapalvelu ja liikkumisvapauden rajoittaminen.

Pohjoismaisessa yhteishankkeessa tarkastellaan keskustelua rikoksista ja rangaistuksista kahteen hyvin erilaiseen aineistoon pohjaten. Miten nuoret keskustelevat rikoksista ja perustelevat rangaistuksia ryhmäkeskusteluissa? Entä miten poliitikot argumentoivat rangaistuksista eduskuntakeskusteluissa?

Rikosseuraamuslaitos (Rise) toteutti kaksivuotisen Rise TRIP -tutkimushankkeen, jossa selvitettiin, miten hyvin Rise onnistuu vankeusajan suunnitelmallisessa ja tavoitteellisessa toteuttamisessa. Tutkimus osoitti tärkeitä kehittämiskohteita Risen toiminnassa. Lisäksi se antoi hyödyllisiä oppeja toiminnan tutkimus- ja tietopohjaisesta kehittämisestä.

Tuoreessa väitöskirjassa tutkittiin vankien elämänkaarta vankilasta vapautumisen jälkeen Suomessa. Väitöskirjassa tarkasteltiin, kuinka yleistettäviä erilaiset vapautumisen jälkeiset elämänkulun ilmiöt ovat ja havaitaanko niitä myös Suomessa. Tässä artikkelissa kirjoittaja keskittyy ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittujen vapautumisen jälkeiseen työttömyyteen, asunnottomuuteen ja avioliittoihin.

Artikkelissa tarkastellaan nuorten vankien elämänkaaritutkimuksen ensituloksia. Vastaajien omat arviot vankeusajan vaikutuksesta heidän hyvinvointiinsa olivat pääsääntöisesti positiivisia tai neutraaleita. Erityisen usein vankeuden terveyshyödyistä raportoivat ne vangit, jotka olivat käyttäneet huumausaineita ennen vankeusrangaistuksen alkamista.

Tervehdys Haaste-lehden lukijoille Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksesta. Syksy on ollut kyberturvallisuudessa kiireistä ja loppuvuoden tapahtumien uskotaan lisäävän kybertapahtumia entisestään.