Oikeuspsykologi Julia Korkman on tutkinut koko uransa lasten kuulemista rikosprosessissa. Se on parantunut paljon 20 vuodessa mutta kehitettävää on yhä. Ylipäätään rikostutkinnassa tarvitaan aiempaa enemmän kulttuurien ymmärrystä. Digitaalinen kehitys puolestaan tuo haasteita mutta myös uusia mahdollisuuksia rikosprosessiin.

Rikoksen uhrin asema Suomessa on kehittynyt huomattavasti kymmenen vuoden aikana kansainvälisen sääntelyn ansiosta. Merkittäviä puutteita kohdataan kuitenkin rikosprosessissa, uhrien suojelussa sekä tukipalveluiden riittävyydessä. Suomen on tulevina vuosina tehtävä paljon parannuksia, jotta se saavuttaa kansainvälisten velvoitteiden edellyttämän tason.

Rikoksen uhriksi joutumiseen liittyvät virhekäsityksen ilmenevät toisinaan kielteisenä suhtautumisena kriminologiseen uhritutkimukseen. Tosiasiallisesti uhriksi joutumisen empiirinen tutkiminen on välttämätöntä, jotta rikollisuutta ilmiönä voidaan ymmärtää ja torjua.

Seksuaalirikoslainsäädäntö on vastikään uudistettu (voimaan 1.1.2023), mutta se on jo nyt herättänyt huolta siitä, suojaako laki riittävästi haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä seksuaaliselta väkivallalta. Ratkaisuna tuskin on lisää suostumuksen tapauskohtaista arviointia, vaan pikemminkin selkeitä kieltoja, joiden tavoitteena on seksuaalisen vahingon riskin välttäminen.

Viharikosten määrittely on yhteiskunnallisesti ja oikeudellisesti haastavaa. Etenkin sukupuolittuneen vihan ilmentymät nousevat yhä useammin keskusteluun. Vallitseva oikeustila jättää yksilöt ja ryhmät eriarvoisen suojan varaan, jolloin riskinä on, että vihapuhe rajoittaa tiettyjen ryhmien mahdollisuuksia osallistua julkiseen keskusteluun. Miten rikosoikeudella kyetään reagoimaan muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin, jotta yhdenvertainen sananvapaus ja liberaali demokratia pystytään turvaamaan?

Kolumnissa pohditaan, miksi viharikoksista ja niiden vaikutuksista on Suomessa vaikea keskustella. Lisäksi kerrotaan välineistä, joita restoratiivinen oikeus tarjoaa viharikosten käsittelyyn, ja miten yhteisö voidaan ottaa prosessiin mukaan.

Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien erityistukipalvelu on vuosikymmenen aikana tukenut yli paria tuhatta eri tilanteissa olevaa ihmiskaupan tai sen lähirikoksen uhria. Palvelussa näkyvät uhrin aseman ja oikeusturvan haasteet, mutta toisaalta myös rakenteelliset edistysaskeleet ja yksilöiden selviytymiset. Ihmiskaupan uhrien oikeusturvan parantamista on jatkettava.

Oikeusministeriölle laaditun selvityksen mukaan syyttäjän ja poliisin yhteistyötä rikoksissa, joissa on suuri määrä asianomistajia, tulee kehittää. Yhteistyön kehittämisen lisäksi tulee perustaa uusi viranomaistaho, julkisasianhoitaja, huolehtimaan asianomistajien oikeuksien toteutumisesta näissä rikoksissa.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvitys osoittaa, että parisuhdeväkivallassa rikosten osapuolten välinen sovinto tai osallistuminen sovitteluun on ollut usein perusteena esitutkinnan rajoittamiselle tai syyttämättä jättämiselle. Lainsäädäntöä on sittemmin tiukennettu ja lähisuhdeväkivallan sovittelun kieltävä laki tuli voimaan vuoden 2025 alussa. Uudistuksen pitäisi vaikuttaa poliisi- ja syyttäjäkäytäntöihin siten, että pari- ja lähisuhdeväkivallassa rikosvastuu toteutuu nykyistä tehokkaammin.

Yhteiskunnan digitalisoituminen, reaaliaikaisuus ja kansainvälistyminen näkyvät myös poliisin rikostilastoissa. Tietoverkkoavusteisissa petoksissa eli TVA-petoksissa rikollinen erehdyttää asianomistajia luovuttamaan luottamuksellisia tietojaan esiintyen esimerkiksi viranomaisena tai pankin toimihenkilönä. Viime vuosina suuresti kasvanut rikoshyöty liikkuu nopeasti ulkomaille tai se häivytetään kotimaassa. Poliisin TVA-yksikön myötä kansallinen ajankohtainen tilannekuva verkkorikoksiin liittyvistä ilmiöstä ja niiden tekotavoista on parantunut.

Oikeuksien väliset tuomitsemiserot ovat ongelmallisia sekä itse oikeusjärjestelmän toiminnalle että tuomittaville yksilöille. Rangaistuskäytännön yhtenäisyys onkin keskeinen arvo useimmissa oikeusjärjestelmissä. Tuoreessa väitöskirjassa tarkasteltiin, onko käräjäoikeuksien välillä tuomitsemiseroja Suomessa, ja mitkä tekijät voisivat selittää mahdollisia eroja.

Tervehdys Haaste-lehden lukijoille Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksesta. Kesän aikana kyberturvallisuudessa oli rauhallisempaa, koska lomakaudella myös huijausviesteihin reagoiminen jäi vähemmälle. Valitettavasti lomien jälkeen myös kyberturvallisuudessa tapahtumien määrä on ollut selkeässä nousussa. Etenkin onnistuneen sähköpostikalastelun määrä on selkeästi kasvanut ja olemme julkaisseet aiheesta varoituksen.