Poikkeusolojen liikkumisrajoitukset ja liikennerikollisuus Uudellamaalla
Koronavirustilanteen aikaansaama “uusi normaali” on luonut maaperää monenlaiselle rikollisuudelle, kun mahdollisuudet tehdä rikoksia on muuttunut. Mitä voimakkaampia seurauksia yleisesti ottaen kriiseistä aiheutuu yhteiskuntaan, sitä todennäköisemmin ne vaikuttavat myös rikollisuuteen. Poikkeusoloissa rikollisuutta selittävät pääosin samat tekijät kuin normaalioloissakin. Oleellisin ero liittyy rikostilaisuuksiin ja -motiiveihin. Poikkeusoloissa rikostilaisuuksien rakenne muuttuu: eräisiin rikoksiin on normaalioloihin verrattuna moninkertainen määrä tilaisuuksia, toisissa tilaisuudet sitä vastoin vähenevät. Samalla myös sekä virallinen että epävirallinen kontrolli voivat muuttua merkittävästi. Kontrolli voi heikentyä tai vahvistua taikka suuntautua eri asioihin kuin normaalioloissa.
Koronapandemian aikana on ympäri maailman toteutettu eristystoimia joko alueellisesti tai koko maan tasolla. Kun koronarajoitukset ovat muuttaneet radikaalisti ihmisten liikkumista, samalla rikostilaisuuksissa voidaan odottaa tapahtuneen muutoksia. Toisaalta on huomioitava, että rikostilaisuuksien määrän vaikutusta rikollisuuteen voi olla vaarallista tulkita liian yksioikoisesti, sillä vaikutus voi tapahtua monen samanaikaisen, suoran tai epäsuoran mekanismin kautta. Sosiaalisen kontrollin heikentyminen on yksi tärkeimmistä syistä, jonka vuoksi poikkeusoloissa on paljon rikostilaisuuksia – esimerkiksi jos liikenne jää vähemmälle valvonnalle. Eri koronatoimilla on ajateltu olevan suuri vaikutus rikollisuuteen sitä kautta, että ne esimerkiksi muuttavat ihmisten rutiinitoimintoja.
Kun ihmisiä on jäänyt runsaasti etätöihin eikä matkailua ole voinut harrastaa entiseen tapaan, monissa maissa on havaittu liikennemäärien suorastaan romahtaneen maanteillä. Monesta maasta, Suomi mukaan lukien, on samalla raportoitu ongelmia ylinopeutta ajavien kuljettajien kanssa. Eurooppalaisen ROADPOL-liikennepoliisiverkoston jäsenilleen tekemän kyselyn mukaan lievät liikennerikkomukset vähenivät kevään 2020 aikana monin paikoin, mutta sen sijaan vakavat liikennerikokset lisääntyivät. Osin tätä on todennäköisesti selittänyt se, että liikennepoliisit tosin ovat usein olleet kiinni koronarajoitusten valvonnassa. Samalla kun autioituneet tiet ovat olleet otollisia paikkoja muun muassa ylinopeudella ajamiselle, moni autoilija on kokenut, että poliisi ei korona-aikana valvo liikennettä vaan aivan muuta.
Liikkumisrajoitusten aikana tarkastettiin yli puoli miljoonaa ajoneuvon kuljettajaa
Normaalioloissa ihmiset liikkuvat paljon eri alueiden ja maakuntien välillä, pitkälti työmatkaliikenteessä. Maaliskuussa 2020 kuntien väliset liikkuvuusvirrat vähenivät keskimäärin noin viidenneksen koko Suomessa. Koska liikkuminen eri tautiriskin alueiden välillä levittää tautia, vähentääkseen liikkumista ja sosiaalisia kontakteja ja siten koronavirusepidemian hillitsemiseksi Suomen hallitus päätti maaliskuussa eristää Uudenmaan maakunnan muusta Suomesta. Perusteena oli Uudenmaan muuta maata vakavampi epidemiatilanne. Rajoitukset olivat voimassa 28.3.–15.4.2020.
Rajoituksia valvoi poliisi yhteistyössä Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen kanssa. Valvontaoperaatiota johti Helsingin poliisilaitos, mutta siihen osallistui suurin osa Suomen poliisilaitoksista. Rajalla oli yhteensä 30 valvontapistettä. Liikkumisrajoitusten voimassaoloaikana poliisi tarkasti yhteensä yli puoli miljoonaa ajoneuvon kuljettajaa. Noin 4 300 kuljettajaa käännytettiin takaisin rajalla, koska heillä ei ollut välttämätöntä syytä ylittää rajaa.
Liikennerikollisuustilanne Uudellamaalla
Rikoslain (39/1889) 23 luvun (545/1999) mukaiset liikennerikokset vähenivät Uudellamaalla kevään (viikot 10–22) aikana 11 prosenttia viime vuodesta. Taulukosta voidaan havaita, että kuitenkin liikkumisrajoitusten aikana liikennerikoksia tuli ilmi noin kolmannes vähemmän kuin muulloin saman kevään aikana. Liikkumisrajoitusten aikaan liikennerikoksissa esiintyi vaihtelua suunnilleen samoissa määrin kuin keväisin aiempina vuosina, mutta muina ajankohtina kevään 2020 aikana vaihtelua oli aiempia vuosia huomattavasti enemmän.
Taulukko: Kuvailevia tunnuslukuja (keskiarvo ja keskihajonta) liikennerikoksista Uudellamaalla.
| Ajankohta | Keskiarvo | Keskihajonta |
|---|---|---|
| 2018 (viikot 10–22) | 82,8 | 9,2 |
| 2019 (viikot 10–22) | 81,5 | 8,7 |
| 2020 (viikot 10–22) | 90,6 | 21,4 |
| 2020 (rajoitusaika, 28.3.–15.4.) | 63,9 | 8,2 |
| 2020 (muut päivät viikoilla 10–22) | 97,6 | 17,9 |
| Muutos (rajoitusaika vs. muut päivät viikoilla 10–22 v. 2020) | -34,5 % | |
| Muutos (rajoitusaika vs. vastaava ajanjakso 2019) | -17,2 % | |
| Muutos (2020 vs. 2019, viikot 10–22) | 11,2 % |
Poliisin tietoon tulleiden liikennerikosten määrä putosi vuonna 2020 maaliskuun puolivälin jälkeen viikkojen 12–13 aikana ja kasvoi viikkojen 14 ja 18 välisenä aikana sen jälkeen, kun Uudenmaan liikkumisrajoitukset alkoivat. Viikon 18 jälkeen toukokuussa liikennerikosten määrä vaihteli hieman ja oli edellisvuosia korkeammalla tasolla. Rikosmäärät on esitetty oheisessa kuvassa seitsemän vuorokauden liukuvana keskiarvona. Näin on mahdollista havaita paremmin erilaisia kehityssuuntia. Aineiston havainnot ovat samoilta viikoilta, samoilta viikonpäiviltä kolmelta eri vuodelta. Toisin sanoen havainnot eri vuosilta vastaavat samaa viikonpäivää kullakin viikolla.
Kuvio 1. Poliisin tietoon tulleet liikennerikokset päivittäin Uudellamaalla viikoilla 10–22 vuosina 2018–2020, 7 vuorokauden liukuva keskiarvo.
Aineistoa on analysoitu toistomittausten kaksisuuntaisella varianssianalyysillä. Eri vuosien havaintoarvoja on käsitelty siis toistomittauksina. Analyysi osoitti, että vuosikeskiarvoissa oli tilastollisesti merkitseviä eroja (F(1) = 17,2; p = <0,000). Bonferroni-korjatun parivertailun perusteella vuosi 2020 poikkesi sekä vuodesta 2009 että vuodesta 2018 (p-arvot <0,000). Myös rajoitusajan keskiarvo poikkesi tilastollisesti merkitsevästi muista havainnoista F(1) = 90,3; p = <0,000).
Liikennerikollisuustilanteen muutoksiin useita selityksiä
Rikollisuus yleisestikin lisääntyy kriisiaikoina. Rikostilaisuuksia saattavat tällöin hyödyntää myös sellaiset ihmiset, jotka eivät normaalioloissa tee rikoksia tai ainakin tekevät niitä harvoin. Suurin vaikuttaja on uudenlainen ja tilannekohtainen moraali. Poliisi on kansainvälisellä tasolla ollut huolissaan lisääntyneestä ylinopeudella ajamisesta koronapandemian aikana. Myös Suomen poliisi on yleisesti ollut huolissaan liikennekurin höltymisestä ja piittaamattomuudesta liikenteessä. Törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset eli käytännössä vähintään 50 km/h ylinopeustapaukset lisääntyivät keväällä viime vuodesta 47 prosenttia Uudellamaalla (62 prosenttia koko maassa). Kyse voi ainakin osittain olla yksinkertaisesti kiinnijäämisriskin kasvusta ja realisoitumisesta, kun poliisi suuntasi valvontaa erityisesti juuri törkeiden ylinopeuksien paljastamiseen.
Liikennerikollisuustilanteeseen ei ole olemassa yhtä ainoaa selitystä. On haasteellista todeta, ovatko juuri Uudenmaan liikkumisrajoitukset olleet yhteydessä liikennerikollisuuden muutoksiin maakunnan alueella ja jos niin missä määrin. Keväällä 2020 toteutettiin useita rajoitustoimia yhtä aikaa. Erilaisia arvauksia liikennerikollisuustilanteen taustatekijöistä voidaan toki antaa. Kontrollijärjestelmällä ja sen muutoksilla tiedetään olevan olennainen vaikutus rikosten esiintyvyydelle. Keväällä poliisi kykeni valvomaan liikennettä entistä paremmin ja tehokkaammin, kun liikennettä oli vähemmän. Myös poliisin koulutusta on siirretty tai peruttu, ja tavallisesta flunssasta johtuvat sairaslomat ovat vähentyneet korona-aikana, joten resurssejakin on ollut liikennevalvontaan normaalia enemmän. Päihtyneitä kuljettajia oli entistä helpompi poimia liikennevirrasta ja heitä jäi kiinni myös rajavalvontapisteillä. Ihmiset ovat myös suhtautuneet autoiluun aiempaa positiivisemmin ja moni on käyttänyt autoa julkisen liikenteen sijaan ja paljon aiempaa enemmän.
Kokonaisuutena vaikuttaa siltä, että vuoden 2020 poikkeuksellisena keväänä liikennerikollisuus Uudellamaalla lisääntyi. Liikkumisrajoitusten aikaan liikennerikokset kuitenkin vähenivät. Syitä näille havainnoille voidaan lähinnä arvailla.
Mika Sutela
Kirjoittaja on OTT, dosentti ja työskentelee tietoanalyytikkona Helsingin poliisilaitoksella.
Kirjallisuutta
Kontula, Osmo: Poikkeusolojen rikollisuus. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 132. Rikoksentorjunnan neuvottelukunnan julkaisu 4, 1996.
Kotavaara, Ossi – Lehtonen, Olli – Alasalmi, Juho – Huovari, Janne – Kotavaara, Niina: Alueiden välinen työssäkäynti ja työperäinen monipaikkainen asuminen Suomessa: Merkitykselliset vai marginaaliset virrat? Alue ja ympäristö, 49(1) 2020, s. 69–86. https://doi.org/10.30663/ay.85160
Poliisihallitus, 2020. Koronapandemia lisännyt ylinopeuksia ympäri Eurooppaa. Tiedote 15.5.2020.
Tuominen, Janne: Kriisitilanteen vaikutukset ajoneuvoliikenteen kehitykseen. Tie & Liikenne 3/2020, s. 23–25.
Vuorela, Miikka: Vähentävätkö ankarat rangaistukset rikollisuutta? Tutkimus auttaa selvittämään. Helsingin yliopiston uutiset ja tiedotteet 15.5.2020.
Kuva: Riikka Kostiainen
