Koronaviruspandemian vaikutuksista kriminaalipolitiikkaan, rikollisuuteen ja uhrien asemaan tiedetään vasta vähän
On viitteitä siitä, että rajoitustoimien aikana kodeissa tapahtuvaa väkivaltaa, vainoa, lasten hyväksikäyttöä ja kaltoinkohtelua on ilmoitettu viranomaisille vähemmän kuin tavanomaisesti. Piiloon jäävät teot voivat vaikeuttaa avunsaantia. Poikkeusolot ovat myös hankaloittaneet avun hakemista. Rikoksentorjunnan ja syrjäytymisen ehkäisyn kannalta oleellista on palveluiden turvaaminen myös kriisin aikana. Tämän numeron artikkeleissa huomioidaan, että vaikka on viitteitä kotona tapahtuvan väkivallan lisääntymisestä pandemian aikana, apua on haettu ja saatu vähemmän. Niinikään esimerkiksi päihdeongelmaisten matalankynnyksen hoitoon pääsy vaikeutui rajoitustoimien aikana.
Poikkeusolot vaikuttavat erilaisten rikosten ja päihteidenkäytön lisääntymiseen, tai vähentymiseen, nyt ja kautta historian. Myös uudenlaisia tekotapoja muodostuu, kuten verkossa tapahtuvat petokset, huijaukset tai disinformaation jakaminen. Huomiota tulisi kiinnittää myös heihin, jotka ovat erityisen alttiita viruksen leviämiselle. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi suljetuissa instituutioissa asuvat kuten vangit ja turvapaikanhakijat.
Koronaviruspandemian torjunta herättää niinikään uusia kysymyksiä kontrollista. Euroopan maissa on esimerkiksi nähty uudenlaisia valvonnan muotoja: rajavalvonnan tehostaminen, sosiaalisten etäisyyksien valvonta drone-lennokkien avulla, sakkojen antaminen ulkonaliikkumiskiellon rikkomisesta tai vaatimus todistaa minne on kotoaan lähdössä. Joissain näistä maista on tehty myös havaintoja kontrollin kohdistamisesta erityisesti marginaaliryhmiin. Vaikuttaisi siltä, että Suomessa kontrollin ja sakkojen merkitystä tai ankarampaa kriminaalipolitiikkaa ei ole kuitenkaan korostettu yhtä paljon kuin joissain Euroopan maissa, vaan on painotettu luottamusta ja yhteishenkeä viruksen torjunnassa.
Tutkimustietoa monista kysymyksistä saadaan vasta myöhemmin. Vanha viisaus toiminee kuitenkin myös koronaviruspandemia-ajassa siitä, että hyvä sosiaalipolitiikka on parasta kriminaalipolitiikkaa. Turvaamalla työ- ja terveysoloja, palveluita, tukemalla perheitä ja haavoittuvassa asemassa olevia, voidaan pyrkiä ehkäisemään pitkäkestoisia ongelmia.
P.S Tämän numeron (1/2021) myötä Haaste-lehti täyttää 20 vuotta. Kiitokset toimitussihteeri Riikka Kostiaiselle ja kaikille lehden parissa työskennelleille sekä kirjoittajille ja lukijoille! Juhlavuosi käynnistyy muutoksilla: tervetuloa lukemaan uudistettua verkossa ilmestyvää lehteä.
Elsa Saarikkomäki
