Ripa-hankkeessa rikos- ja päihdeongelmaisia nuoria autetaan yhdistämällä vertaiskokemusta ammattitaitoon
Matti Mearsin ja Pietro Saaren matka kokemusasiantuntijoiksi alkoi Laurea-ammattikoulun KEIJO-koulutuksesta. Tai oikeastaan matkan voi sanoa alkaneen jo varhaisnuoruudessa, jolloin molemmat ajautuivat rikosten ja päihteiden maailmaan. Siitä irtautuminen ei ollut helppoa, mutta nyt miehet ovat eläneet tervettä ja rikoksetonta elämää jo useamman vuoden ajan. KEIJO-koulutuksen kautta Mears ja Saari tutustuivat erilaisiin sosiaalialan töihin ja lopulta päätyivät Aseman Lapset ry:n rikosongelmaisiin nuoriin keskittyvän Pasila-hankkeen tuntityöntekijöiksi.
Koska Pasilasta saadut kokemukset olivat positiivisia, Aseman Lapset ry päätti käynnistää kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten työparityöhön pohjautuvan Ripa-hankkeen. Hankkeessa yhdistetään kokemusasiantuntijoiden ymmärrystä ammatilliseen toimintaan ja pyritään löytämään uusia keinoja ehkäistä nuorten rikos- ja päihdekierteiden syvenemistä.
Ripan projektikoordinaattorina työskentelee järjestössä useita vuosia erilaisissa tehtävissä toiminut Jari ”Hune” Raikunen. Sekä Pasila että Ripa ovat osa Aseman Lasten 14-henkistä ”Bunkkeritiimiä”, johon kuuluu lisäksi katusovittelun, kiusaamiseen puuttuvaan työn (K-0) sekä Pirunpolska-tutkimushankkeen toiminnot.
– Työskentelin aiemmin Pasila-hankkeessa, jonka kautta tutustuin Mattiin ja Pietroon. Kun Ripa-hanke käynnistyi, oli luontevaa, että kundit siirtyivät sen kokoaikaisiksi työntekijöiksi, Raikunen kertoo.
Saarelle Aseman Lapsista tuli kotoisa olo.
– Tuntui, että minut otettiin ensimmäistä kertaa aidosti työyhteisön jäseneksi.
Tunnemuiston kautta kiinni nuoren kokemukseen
Kolmikon mukaan aikuisiin kohdistuvassa rikos- ja päihdetyössä on jo pitkään toiminut kokemusasiantuntijoita ammattilaisten rinnalla, mutta nuoriin kohdistuvaan työhön käytäntö ei ole vakiintunut. Ripa-hanke pyrkii paikkaamaan tätä puutetta ja samalla levittämään tietouttaan muille alalla toimiville.
Siinä missä ammattilaisasemasta käsin nuoren kokemuksen tavoittaminen voi joskus olla haastavaa, kokemusasiantuntijat voivat peilata omia nuoruuden kokemuksiaan nuorten tilanteisiin ja tätä kautta miettiä uusia keinoja heidän auttamisekseen.
– Me Matin kanssa tuomme nuorten kanssa työskentelyyn mukaan tunnemuiston, sillä olemme itse olleet samankaltaisissa tilanteissa. Ymmärrämme päihde- ja rikosongelmaisten nuorten tilanteiden kompleksisuuden. Se mikä näkyy ulospäin ei välttämättä ole se, mitä pitää hoitaa. Ongelmat ovat pintaa syvemmällä, Saari sanoo.
Lisäksi etenkin rikollisuuteen liittyy runsaasti salaista ja hiljaista tietoa, jota rikostaustan omaavat kokemusasiantuntijat voivat auttaa ammattilaisia ymmärtämään.
– Rikolliset ovat maailman syrjäytyneimpiä ihmisiä, koska he haluavat syrjäytyä ja näkevät vaivaa sen eteen, Mears sanoo.
Yhteistyötä yli organisaatiorajojen
Ripa-hanke pohjautuu työparityöhön, eli kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten väliseen tiiviiseen yhteistyöhön. Työparityö ei rajoitu ainoastaan hankkeeseen, vaan Raikusen lisäksi Mearsin ja Saaren työpareina toimii muita Aseman Lasten työntekijöitä sekä sosiaalityöntekijöitä ja poliiseja.
– Olemme siellä, missä meitä tarvitaan, Saari kertoo.
Ripa-hankkeen asiakkaat ovat pääosin 15–18-vuotiaita nuoria, joilla on vakava rikos- ja päihdetausta. Nuoria hankkeeseen tulee esimerkiksi sosiaalityön ja jälkihuollon kautta. Nuorten kanssa tehdään sekä yksilötyötä että pienryhmätyötä, ja myös heidän perheitään tuetaan. Kolmikko viettää paljon aikaa lastensuojelulaitoksissa luottamusta nuoriin rakentaen. Yhdessä tehdään erilaisia vapaa-ajan aktiviteetteja ja keskustellaan.
– Lisäksi meillä on erityisen tuen kummiluokka Helsingissä, jonka kanssa tekemämme työ painottuu ennaltaehkäisyyn, Raikunen sanoo.
Lähiaikoina Mearsia ja Saarta on pyydetty sosiaalityöntekijöiden työpareiksi Helsingin lastensuojelun Toivo-yksikköön, joka keskittyy toistuvasti tai vakavasti rikoksilla ja päihteillä oireileviin nuoriin. Ripa-hanke osallistuu myös seminaareihin, koulutuksiin ja kehittämistyöhön.
– Meidät on kutsuttu mukaan uuden lastensuojelulaitoksen yksikön kehittämistyöhön. Yksikkö erikoistuu rikolliseen identiteettiin ja siitä irtautumiseen. On hienoa, että nuorisotyön kentällä huomattu kokemusasiantuntijoiden tuoma lisäarvo, Raikunen sanoo.
Tulevaisuudessa rikos- ja päihdetaustaisia kokemusasiantuntijoita voitaisiin kolmikon mukaan hyödyntää sovittelujen jälkiseurannassa, jos sovittelussa huomattaisiin, että rikoksesta epäillyllä nuorella on päihdeongelma tai riski uusia rikoksensa. Tällöin olisi tärkeää, että kokemusasiantuntijat olisivat tiiviisti mukana sovitteluprosesseissa niiden alusta alkaen ja osallistuisivat sovittelutapaamisten lisäksi myös esimerkiksi ennakkotapaamisiin.
Nuorten rinnalla ylä- ja alamäissä
Ripa-hankkeen tekemistä määrittää rinnalla kulkeminen. Nuorten kanssa mennään palveluihin, vietetään aikaa, ja samalla tutustutaan heidän lähiyhteisöihinsä. Kun nuoren on aika siirtyä hankkeesta eteenpäin, varmistetaan, että siirtymä sujuu sulavasti.
– Emme hylkää nuorta, vaikka hänellä menisi huonommin, Saari sanoo.
Hankkeen pitkäntähtäimen tavoitteisiin kuuluu kokemusasiantuntijuuden juurruttaminen osaksi nuorten parissa tehtävää työtä. Kun työparityötä tehdään eri alojen ammattilaisten kanssa, saadaan hankkeen tietoutta levitettyä koko nuorisotyön kentälle.
Ripa haluaa työnsä ohessa purkaa kokemusasiantuntijoihin liittyvää stigmaa. Kolmikko on huomannut, että kokemuspohjaiset työntekijät niputetaan helposti yhteen. Kun yksi mokaa, koko ryhmä leimautuu.
– Jotkut pelkäävät, että käyttäisimme asemaamme väärin ja puhuisimme nuorille rikollisuudesta ja päihteistä glorifioidusti. Ymmärrämme huolen. On totta, että meidän pitää olla tarkkoja siinä, miten puhumme nuorille taustoistamme, Mears sanoo.
Saaren mukaan merkityksellistä on, jos yksikin nuori saadaan ulos rikos- ja päihdekierteestä.
– Haluamme näyttää niin omalla kuin kohtaamiemme nuortenkin kohdalla, että ihminen voi muuttua.
Kuva ja teksti: Julia Kauppinen
Artikkelin kirjoittaja on viestintäavustaja, joka kirjoittamisen aikaan toimitti Aseman Lapset ry:lle opasta ”Käsikirja lasten ja nuorten sovitteluihin”.
Kuvassa henkilöt ovat vasemmalta oikealle ovat Matti Mears, Jari ”Hune” Raikunen ja Pietro Saari.
Lue lisää:
