Päihdekuntoutus edistää vankien yhteiskuntaan palaamista
Päihdeongelma on keskeinen rikollisuuteen ja rikoksien uusimiseen vaikuttava tekijä, ja monilla vangeilla on taustallaan pitkäaikaista ja vakavaa päihteidenkäyttöä. Rangaistuksen aikaisella päihdekuntoutuksella voidaan vahvistaa vangin valmiuksia päihteettömään elämään ja siten vähentää uusintarikollisuutta.
Päihdekuntoutus yleinen tavoite rangaistusajan suunnitelmissa
Jokaiselle vangille laaditaan rangaistusajan suunnitelma, jossa määritellään tavoitteet rangaistusajalle. Päihdekuntoutukseen liittyvät tavoitteet ovat yleisiä rangaistusajan suunnitelmissa. Päihdekuntoutuksen osalta arvioidaan muun muassa päihteiden käyttöä ja käytön yhteyttä rikollisuuteen, päihdekuntoutuksen tarvetta sekä sitä, millainen kuntoutus asiakkaalle sopii ja mihin hän itse on valmis sitoutumaan.
Vankeusaikana Rikosseuraamuslaitoksen tarjoama päihdekuntoutus voi sisältää mm. yksilökeskusteluja, lyhyitä motivointiohjelmia tai pidempää ryhmämuotoista kuntoutusta. Vankiloissa on päihteettömiä sopimusosastoja ja vanki voidaan sijoittaa rangaistusaikana vankilan ulkopuoliseen laitokseen päihdekuntoutukseen.
Kuntouttavia osastoja liian vähän tarpeeseen nähden
Päihteettömyyden tuessa tärkeitä ovat päihteettömät sopimusosastot. Vankeuslain mukaan vangille on varattava mahdollisuus asua osastolla, jolla vangit sitoutuvat osaston vangeille järjestettävään toimintaan sekä päihteettömyyden valvontaan. Monilla päihteettömillä osastoilla panostetaan päihde- ja muuhun kuntoutukseen esimerkiksi yhteisöhoidon keinoin ja niissä henkilöstöresurssi on parempi kuin tavallisilla osastoilla. Henkilöstöresurssi varmistaa riittävän tuen sekä päihteettömyyteen että vapautumisen ja jatkokuntoutuksen järjestämiseen sosiaali- ja terveydenhuollon päihdepalveluihin, jotka voivat olla avo- tai laitosmuotoisia.
Kuntouttavia osastoja on valitettavasti riittämättömästi tarpeeseen nähden ja viime vuosina niiden määrä on entisestään vähentynyt. Osastoja otettiin koronapandemian aikana muuhun käyttöön eikä niitä ole palautettu. Korona-aikainen seuraamusten täytäntöönpanon lykkäämisestä aiheutuneiden jonojen purkaminen on lisännyt vankien määrää ja aiheuttanut painetta muuttaa kuntoutusosastoja tavallisiksi osastoiksi. Tutkintavankien määrän lisääntyminen ja muutokset seksuaalirikoslainsäädännössä aiheuttavat myös painetta osastomuutoksille.
Avovankilat ovat päihteettömiä ja avovankilaan päästäkseen vangin on sitouduttava päihteettömyyteen. Retkahdus eli paluu alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden käyttöön on kuitenkin tavallista päihdeongelmissa. Retkahduksen sattuessa esimerkiksi poistumisluvan aikana vangilla tulee olla mahdollisuus retkahduksen käsittelyyn avovankilassa. Tämä olisi mahdollista, mikäli avovankiloissa olisi nykyistä useammin päihdekuntoutusosastoja.
Sakkovankien pääsy päihdekuntoutukseen on parantunut
Sakon muuntorangaistusta koskevaa sääntelyä muutettiin vuoden 2021 alusta. Muutos tarkoittaa sakkovankien määrän lisääntymistä. Muutoksen yhteydessä eduskunta edellytti, että hallitus selvittää mahdollisuudet kehittää ja laajentaa muuntorangaistukseen tuomittujen sijoittamista ulkopuoliseen laitokseen päihdehuoltoon.
Sakon muuntorangaistusta suorittavien sijoittaminen ulkopuoliseen laitokseen onkin edennyt hyvin, koska siihen on osoitettu Rikosseuraamuslaitokselle budjettirahoitusta 2,2 miljoona euroa vuonna 2022. Tämän lisäksi tuli lisämääräraha, joka on mahdollistanut myös lyhytaikaisvankien (alle 6 kuukauden tuomio) sijoittamisia ulkopuoliseen laitokseen päihdekuntoutukseen. Kuntoutus on usein jatkunut tuomion jälkeen kunnan maksusitoumuksella.
Toiminnan ansiosta monet vakavasti ja pitkäaikaisesti päihdeongelmista kärsineet ja yhteiskunnasta syrjäytyneet henkilöt saadaan päihdekuntoutuksen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen piiriin, mitä eduskunta myös edellytti. Toimintaa ollaan vakinaistamassa ja olennaista on, että hyvinvointialueet jatkavat hyvin alkanutta yhteistyötä Rikosseuraamuslaitoksen ja kuntoutuspalvelujen kanssa.
Pitkäaikaisvankien ulkopuoliset sijoitukset ovat vähentyneet
Pidempiä vankeusrangaistuksia suorittavien ulkopuoliset sijoitukset päihdekuntoutuslaitoksiin sen sijaan ovat vähentyneet, koska Rikosseuraamuslaitoksella ei ole ollut rahoitusta tähän toimintaan entiseen tapaan. Pitkäaikaisvangit hyötyvät merkittävästi tuomion loppupuolelle sijoittuvasta ulkopuolisesta laitoskuntoutuksesta, joka voi olla enintään kuuden kuukauden pituinen. Kuntoutus voi jatkua tämän jälkeen valvotun koevapauden aikana ja/tai vapautumisvaiheen kuntoutuksena.
Rikosseuraamuslaitoksella tulee olla rahoitusta myös pitkäaikaisvankien rangaistusaikaisiin laitossijoituksiin. Hyvinvointialueiden rahoitusvastuulle kuuluvat valvotun koevapauden ja tuomion jälkeinen kuntoutus, lisäksi hyvinvointialueiden tulee osallistua myös rangaistusaikaisten sijoitusten kustannuksiin. Vankeusrangaistusta suorittavat ovat tuomiostaan riippumatta omien kuntiensa ja hyvinvointialueidensa asukkaita.
Korvaushoidot ovat lisääntyneet
Vankila-aikainen opioidiriippuvuuden korvaushoito kuuluu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen Vankiterveydenhuollon yksikön vastuulle. Korvaushoidossa on tapahtunut myönteistä kehitystä: Vankilassa jatketaan siviilissä aloitettuja korvaushoitoja, ja korvaushoidon arviointeja ja aloituksia tehdään vankeusaikana aiempaa huomattavasti useammin. Vuonna 2022 korvaushoito aloitettiin 90 vangille ja kaikkiaan korvaushoitoa sai 300 vankia.
Lausuntokierroksella olleessa sosiaali- ja terveysministeriön asetusluonnoksessa opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidosta opioidilääkkeillä painotetaan yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen välillä ja korvaushoidon hoitosuunnitelman täydentämistä tarvittaessa sosiaalihuollon kanssa tehtävällä palvelusuunnitelmalla. Näitä painotuksia ei ole nykyisessä asetuksessa. Mikäli asetusmuutos hyväksytään, tämä tarkoittaa Vankiterveydenhuollon lisääntyvää yhteistyötä hyvinvointialueiden sosiaalipalvelujen kanssa.
Marjatta Kaurala
Kirjoittaja on kriminaaliasiamies Kriminaalihuollon tukisäätiössä.
Kuva: Riikka Kostiainen
