Nuorisorangaistus ja ehdollisen vankeuden tehosteena tuomittu valvonta ovat nuorten seuraamuksia
Nuorten ehdollisen vankeusrangaistuksen oheisseuraamukseksi tuomittava valvonta tuli käyttöön vuonna 1943. Ehdollisen vankeuden tehosteeksi voidaan tuomita yhden vuoden ja kolmen kuukauden pituinen valvonta tilanteissa, joissa ehdollista vankeutta on pidettävä riittämättömänä rangaistuksena ja valvontaa on pidettävä perusteltuna nuoren sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi tai uusien rikosten ehkäisemiseksi. Ehdolliseen vankeuteen tuomitun valvonta sisältää säännöllisiä valvontatapaamisia. Tarkoituksena on seurata nuoren elämäntilannetta ja sen muutoksia sekä parantaa nuoren kykyä elää rikoksetonta elämää.
Kuvio 1. Ehdolliseen vankeuteen tuomitun valvontaa suorittavien nuorten päivittäiset keskimäärät vuosina 2012–2022 (Lähde: Rikosseuraamuslaitos).
Nuorisorangaistus on uudempi seuraamuslaji ja se on suunnattu 15–17-vuotiaana rikoksiin syyllistyneille. Nuorisorangaistuskokeilu alkoi vuonna 1997 ja seuraamus otettiin valtakunnallisesti käyttöön vuonna 2005. Nuorisorangaistus on vähintään neljän kuukauden ja enintään yhden vuoden pituinen seuraamus, joka sisältää valvontaa, tukea ja muun muassa sosiaalista toimintakykyä edistäviä tehtäviä ja ohjelmia. Nuorisorangaistus on ehdollisen vankeuden tehosteena tuomittavaa valvontaa intensiivisempi ja velvoittavampi seuraamus. Sen täytäntöönpanon sisällössä pyritään ottamaan huomioon erityisesti nuorten syrjäytyneisyyden ehkäisyyn ja rikoksettoman elämäntavan vahvistamiseen liittyvät seikat.
Kuvio 2. Nuorisorangaistusta suorittavien henkilöiden päivittäiset keskimäärät vuosina 2012–2022 (Lähde: Rikosseuraamuslaitos).
Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti julkaisi tammikuussa raportin, jonka tavoitteena on tuottaa kokonaiskuva nuorisorangaistuksesta ja 15–20-vuotiaille tuomittavasta valvonnalla tehostetusta ehdollisesta vankeusrangaistuksesta. Näitä seuraamuslajeja on tarkoituksenmukaista tarkastella yhdessä, sillä kumpikin voi tulla kyseeseen 15–17-vuotiaille alaikäisille rikoksentekijöille. Käytännön toimijat näkevät molemmat seuraamuslajit pääosin hyvänä mahdollisuutena puuttua nuoren rikollisen elämäntilanteen kehittymiseen.
Nuorisorangaistuksella epäselvä asema seuraamusjärjestyksessä
Nuorisorangaistuksen käyttöä vähentää osaltaan sen varsin epäselvä asema seuraamusjärjestyksessä, minkä vuoksi se voi jäädä rangaistusvaatimuksena pois valikoimasta. Tästä seuraa mahdollisesti myös, että seuraamusselvityksiä nuorisorangaistuksen soveltuvuudesta pyydetään hyvin vähän. Koska kyseessä on erityispreventiivisesti orientoitunut seuraamus, jossa paino on kuntoutustarpeessa ja sosiaalisessa selviytymisessä, nuorisorangaistukseen valikoitumista ei pitäisi ohjata yksinomaan rikoksen vakavuuden ja aikaisempien tuomioiden pohjalta. Tämä tarkoittaa käytännössä myös sitä, että on tärkeä arvioida, että rangaistus soveltuu nuorelle ja että oikea henkilö tuomitaan hänelle soveltuvaan rangaistukseen. Tämä puolestaan rajaa rangaistuksen kohderyhmää entisestään.
Positiivisia kokemuksia nuorisorangaistuksesta ja ehdollisesta vankeusrangaistuksesta
Rangaistuksen velvoittavuus ja intensiivisyys koettiin hyödyllisenä, koska nuoren elämäntilanteeseen pystyttiin näin puuttumaan paremmin.
Nuorisorangaistusta pidettiin raportin aineiston perusteella yleisesti ottaen hyvänä seuraamuslajina. Etenkin nuorisorangaistuksen tuntevat ja sitä käyttävät toimijat kehuivat seuraamusta ja nuorisorangaistus koettiin merkitykselliseksi nuoren muutoksen tukemisen kannalta. Rangaistuksen velvoittavuus ja intensiivisyys koettiin hyödyllisenä, koska nuoren elämäntilanteeseen pystyttiin näin puuttumaan paremmin. Toisaalta nuorisorangaistus on tärkeää kohdentaa oikea-aikaisesti ja siihen soveltuville henkilöille.
Myös ehdollisen vankeuden tehosteeksi tuomittua valvontaa pidettiin lähtökohtaisesti hyödyllisenä seuraamuksena. Valvonta on nuorelle konkreettisempi seuraamus kuin pelkkä ehdollinen vankeusrangaistus. Valvonnalla voidaan parhaimmillaan tavoittaa sellaisia nuoria, jotka ovat vaarassa jäädä yhteiskunnan tukirakenteiden ulkopuolelle. Toisaalta valvonnasta saatava hyöty riippuu hyvin paljon siitä, miten hyvin nuori sitoutuu ja suhtautuu valvontaan.
Varhainen puuttuminen on tärkeää
Mahdollisuudet vaikuttaa nuoren elämäntilanteeseen ovat sitä paremmat, mitä aikaisemmin ongelmiin päästään puuttumaan. Rikollisuuteen ja syrjäytymiseen tulisi puuttua jo huomattavasti ennen rikosoikeudellista vastuuikärajaa ja varsinkin ennen nuoriin kohdistettavia rikosoikeudellisia seuraamuksia. Varhainen tuki ja nopea puuttuminen elämän eri osa-alueisiin läpi lapsuuden ja nuoruuden auttavat ehkäisemään ongelmien kasaantumista.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että varhaisen ja nopean puuttumisen näkökulmasta rikosprosessin ongelmana on erityisesti sen pitkä kesto. Nuorisorangaistuksen osalta keskimääräinen aika rikoksesta täytäntöönpanon alkuun oli 451 päivää ja ehdollisen vankeuden valvonnan osalta 497 päivää. Nuorten rikosasiat tulisi käsitellä nopeasti, mutta todellisuudessa prosessit ovat pitkiä. Nuoren elämäntilanne ehtii muuttua asian viranomaiskäsittelyn aikana myös huonompaan suuntaan ennen kuin seuraamuksen täytäntöönpano alkaa. Tällöin erityispreventiivisen seuraamuksen avulla tavoiteltavien hyötyjen saavuttaminen vaikeutuu.
Yhdyskuntaseuraamustoimistoilla liian vähäiset resurssit
Tutkimuksessa nousi toistuvasti esiin aiheena resurssien turvaaminen ja erityisesti huoli resurssien puutteesta. Rikosseuraamuslaitoksen osalta huoli riittävistä resursseista nousi esiin yhdyskuntaseuraamusten puolella. Seuraamuksen täytäntöönpanon riittävistä resursseista tulee huolehtia, kun nuoren rikosoikeudellisia seuraamuksia kehitetään. Työntekijöitä tulee olla riittävästi, jotta työtä myös voidaan tehdä oikealla ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Jotta nuorten asiat tulisivat Rikosseuraamuslaitokselle oikea-aikaisesti ja viivytyksettä täytäntöönpantavaksi, myös poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten resurssien tulee olla riittävät.
Yhdyskuntaseuraamusten jatkotutkimusta tarvitaan
Yhdyskuntaseuraamuksia koskevat rekisteritutkimukset ovat olleet toistaiseksi erittäin harvinaisia. Tutkimuksissa on käytetty lähinnä joko tuomioistuinaineistoja tai Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanotietoja ilman että näitä yhdistetään laajimmiksi rekisteriaineistoiksi. Luotettavien vaikutus- ja vaikuttavuusanalyysien teko edellyttää molempia aineistokokonaisuuksia. Henkilö voi esimerkiksi suorittaa päällekkäisiä yhdyskuntaseuraamuksia syyllistymättä uusiin rikoksiin tutkimuksen seuranta-aikana. Arviointien luotettavuutta lisää myös se, jos analyyseissa voidaan kontrolloida muun muassa täytäntöönpanossa tehdyt toimenpiteet kuten erilaiset interventiot.
Yhdyskuntaseuraamuksista tarvitaan jatkossa etenkin vaikutus- ja vaikuttavuusanalyyseja. Tutkimuksemme keskeisenä tavoitteena oli myös muodostaa pohja jatkotutkimuksia varten. Rikosseuraamuslaitos siirtyi Roti-tietojärjestelmään keväällä 2022. Uusi järjestelmä sisältää sekä yhdyskuntaseuraamuksia että vankeutta koskevat tietosisällöt. Aiemmasta yhdyskuntaseuraamusten asiakastietojärjestelmän (Tyyne) tiedoista muodostettiin Roti-tietojärjestelmän rinnalle relaatiotietokanta, mikä helpottaa rekisteriaineistojen poimintaa sekä arviointeja yhdyskuntaseuraamusten vaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Roti-tietojärjestelmän jatkokehitysvaiheessa tietovarantoja on uudistettu ja korjattu siten, että ensimmäiset rekisteriaineistot ovat valmistumassa tutkijoiden käyttöön kevään aikana.
Tavoitteenamme on seuraavaksi jatkaa yhdyskuntaseuraamusten uusintarikollisuusanalyyseihin. Kohderyhminä ovat useat yhdyskuntaseuraamukset, mukaan lukien nuorisorangaistus ja nuorten ehdollisen vankeuden tehosteena tuomittu valvonta. Nuorisorangaistuksen osalta luotettavia arviointeja vaikeuttavat hyvin pienet asiakasmäärät. Uusintarikollisuusanalyysit ovat tarpeellisia, mutta ne eivät ole sellaisenaan riittäviä. Vaikutusanalyyseissa tulisi huomioida myös lievemmät seuraamukset, kuten sakot, sekä yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden seuranta-aikana tapahtuneet elämäntilannemuutokset, kuten tulot, työssäkäynti ja koulutus.
Anna Halén & Sasu Tyni
Anna Halén toimii projektisuunnittelijana ja väitöskirjatutkijana Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa.
Sasu Tyni työskentelee erityisasiantuntijana tutkimustehtävissä Rikosseuraamuslaitoksessa ja vierailevana tutkijana Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa.
Halén, Anna; Tuomala, Saila; Tyni, Sasu & Laurila, Tuomas. Nuorisorangaistus ja valvonnalla tehostettu ehdollinen vankeusrangaistus alaikäisten ja nuorten seuraamuslajeina. Katsauksia 56/2024. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Helsingin yliopisto.
Kuva: Pixabay
