Uusi hanke hyödyntää virtuaalitodellisuutta väkivaltaisten nuorten kuntoutuksessa
Empatia, eli kyky asettua toisen ihmisen asemaan kokemuksellisesti, on yksi väkivaltaista käyttäytymistä estävistä biologisista mekanismeistamme. Psykopatialla tarkoitetaan persoonallisuuden kokonaisuutta, jonka ominaisuuksia ovat vastuuttomuus omista teoista sekä syyllisyyden ja empatian puute. Psykopatian esiintyvyys on perusväestössä noin 1–2 %, mutta aikuisten vankien keskuudessa huomattavasti enemmän. Psykopatia on yhteydessä rikoskäyttäytymisen vakavuusasteeseen: henkirikoksen tekijöistä noin 30 %, panttivankien ottajista 50 % ja sarjamurhaajista 90 % täyttää psykopatian kriteerit. Raakaa väkivaltaa tehneillä nuorilla on havaittu usein psykopatiapiirteitä ja etenkin tunnekylmyyttä.
Psykopaatteja ei voi hoitaa – vai voiko sittenkin?
Psykopatiaan liittyvää tunnekylmyyttä on pidetty synnynnäisenä ominaisuutena, jonka hoito on mahdotonta. Psykoterapiahoitoa on pidetty jopa haitallisena, koska on ajateltu, että se tarjoaakin heille lisää keinoja manipuloida muita ihmisiä. Aivotutkimus on todentanut, että psykopaattien aivot eroavat rakenteellisesti perusväestöstä etenkin tunteiden käsittelyn ja palkkiojärjestelmän toiminnan osalta. Uusi tutkimustieto viittaa kuitenkin siihen, että toimivaa hoitoa ja kuntoutusta on mahdollista tarjota myös psykopaateille.
Psychopathy.comp on Portugalissa, Coimbran yliopistossa kehitetty hoitomalli väkivaltaisille nuorille rikollisille, joilla on tunnekylmiä piirteitä. Mallin mukaan antisosiaalinen käyttäytyminen ja tunnekylmät piirteet ovat evolutiivisia sopeutumia karuun kasvuympäristöön. Sopeutumisprosessin tuloksena nuoren biologinen uhkajärjestelmä on ylikehittynyt ja -virittynyt, rauhoittumisjärjestelmä on alikehittynyt ja motivaatiojärjestelmä keskittyy välittömiin palkintoihin. Hoidon tavoitteena on myötätunnon herääminen sekä itseä että muita ihmisiä kohtaan.
Psychopathy.comp koostuu koulutetun terapeutin ja nuoren 20 yksilötapaamisesta. Jokaisella istunnolla on selkeästi määritelty teema ja tavoite, ja lähestymistapa painottaa konkreettisuutta ja kokemuksellisuutta. Tavoitteena on ymmärtää paremmin omaa toimintaa, ja sekä keskustelun että harjoitusten avulla tutkia ja käsitellä omia ajatuksia ja tunnereaktioita. Julkaistujen tulosten perusteella malli vähentää merkittävästi antisosiaalista käyttäytymistä ja tunnekylmiä piirteitä. Psychopathy.comp otettiin tammikuussa 2024 mukaan USA:n oikeusministeriön lupaavien näyttöön perustuvien hoitomenetelmien listalle.
Tekeminen motivoi nuoria miehiä
Nuorisorikollisten kuntoutuksessa on yleisenä ongelmana nuoren puutteellinen sitoutuminen hoitoon. Moni nuorista kapinoi henkilökuntaa ja ylipäänsä systeemiä vastaan, eivätkä he koe tarjottuja hoitomenetelmiä mielekkäiksi. Ilman aitoa motivaatiota ei voi tapahtua todellista muutosta ajattelu- ja toimintamalleissa, vaikka hoito sinänsä olisi kuinka laadukasta.
Vakava käytösoireilu yhdistyy usein sekä heikkoon sanalliseen suoriutumiseen että vaikeuksiin tunteiden käsittelyssä, joten perinteisen psykoterapian lähtökohdat ovat huonot. Ylipäänsä suuri osa etenkin nuorista miehistä arvostaa toimintaa ja tekemistä puhumista enemmän. Nykypäivän nuorten elämä on pitkälti digitaalista. Suurin osa nuorista pelaa erilaisia pelejä, käyttää somea ja on ylipäänsä hyvin kiinnostunut uudesta teknologiasta.
Nuorten motivaatiota, hoitoon sitoutumista ja ylipäänsä uskoa hoidon vaikuttavuuteen onkin mahdollista lisätä hyödyntämällä uusia digitaalisia välineitä.
Nuorten motivaatiota, hoitoon sitoutumista ja ylipäänsä uskoa hoidon vaikuttavuuteen onkin mahdollista lisätä hyödyntämällä uusia digitaalisia välineitä. Digin käyttäminen on nuorille sekä mieluista että luontevaa. Yksi tuore digiavaus on virtuaalitodellisuuden (virtual reality, VR) hyödyntäminen psykiatrisessa hoidossa.
Virtuaalitodellisuus on lupaava uusi menetelmä mielenterveyden hoidossa
Virtuaalitodellisuus perustuu VR-laseihin, joilla kokijalle projisoidaan haluttu ympäristö digitaalisesti. Päätä kääntämällä on mahdollista katsella ympärilleen kuten reaalimaailmassa. Avaintermi on immersio: henkilö kokee olevansa tilanteessa, joka hänelle virtuaalilaseihin syötetään. Määräkohteisten pelkojen – kuten esimerkiksi korkean paikan pelko, lentopelko, erilaisten eläinten pelko, sosiaaliset pelot jne. – hoidosta VR-teknologian avustuksella on saatu hyviä tuloksia. Lisäksi VR-tekniikkaa on käytetty menestyksekkäästi muun muassa perheväkivallan toistumisen ehkäisyssä siten, että tekijä altistetaan virtuaalisesti uhrin rooliin.
VR-menetelmää on hyödynnetty pääosin altistushoidoissa. VR-altistuksen edut ovat kiistattomia verrattuna tosielämän altistukseen: altistus voidaan tarvittaessa keskeyttää, ärsykkeen voimakkuutta voidaan helposti muokata persoonallisten tarpeiden mukaan ja toistoja voidaan tehdä käytännössä loputtomasti. Lisäksi hoidettavan kynnys hoitoon on matalampi, sillä vaikka hän hermostollisesti kokee olevansa pelottavassa tilanteessa, hän samanaikaisesti tietää, että on fyysisesti turvallisessa ympäristössä. VR-altistushoito on kustannuksiltaan kohtuullista, ja sitä voidaan tarjota joustavasti ajan ja paikan suhteen, mikä on Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa positiivinen asia kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta.
Suomessa tehdään kansainvälisesti ainutlaatuista pioneeritutkimusta
CFT+VR-tutkimushanke syntyi, kun yhdistettiin psychopathy.comp ja VR-tekniikka. Psykopatia-termiin liittyy Suomessa negatiivisia mielikuvia, joten päätimme käyttää terapiamallista nimitystä CFT, joka on lyhenne sanoista compassion focused therapy. Nimimuutoksen lisäksi laajensimme Portugalin mallia lisäämällä siihen viisi VR-sessiota.
VR-sessioiden lisäämiseen on kaksi syytä. VR-maailmassa nuori pääsee testaamaan terapiassa opittuja taitoja mahdollisimman konkreettisesti, mutta turvallisesti: aggressiivisten impulssien kontrollin harjoittelu on reaalimaailmassa monesta syystä haastavaa. VR-immersio lisää elämyksellisyyttä autonomisen hermoston aktivaation kautta. Toinen tärkeä syy on nuoren motivointi ja sitouttaminen hankkeeseen. VR-kokemukset ovat lähtökohtaisesti nuorille kiinnostavia. Lisäksi ne ovat jotain sellaista, mitä nuori pääsee eikä joudu laitosajallaan kokemaan.
Jokainen VR-sessio rakentuu kolmesta osasta: ensin aktivoidaan uhkajärjestelmä, sitten rauhoittumisjärjestelmä ja lopuksi motivaatiojärjestelmä. Uhkajärjestelmä-altistuksessa kokija joutuu VR-maailmassa tilanteisiin, jotka herättävät voimakasta sosiaalista häpeää ja sitä kautta aggressiota. VR-altistuksen jälkeen koetut tilanteet ja heränneet tunteet käydään läpi yhdessä terapeutin kanssa.
Altistusvideot on kuvattu 360-asteen kameralla, ja ne ovat rakenteeltaan lyhyitä juonellisia tarinoita. Yksi altistusvideoista on ruokakauppareissu, jossa vartija rupeaa aggressiivisesti syyttämään myymälävarkaudesta. Tilanteen ympärille kerääntyy muita asiakkaita naureskelemaan ja solvaamaan. Altistusvideoita on yhteensä neljä, ja niistä kolme on käsikirjoitettu ja kuvattu yhteistyössä Porttiteatterin kanssa. Porttiteatteri on helsinkiläinen vapautumisvaiheessa oleville vangeille suunnattu teatteriryhmä. Neljäs altistusvideo toteutettiin yhteistyössä Vantaan näyttämön kanssa. Neljän videon altistustilanteet ovat laadullisesti erilaisia, mutta jokaisessa niistä sosiaalinen häpeä on keskeisessä roolissa.
Altistuksen jälkeen rauhoittumisjärjestelmää aktivoidaan VR-videoilla erilaisista luontoympäristöistä, kuten kesäisen järven rantakalliolta tai hiihdosta jäällä koiran kanssa. Motivaatio-osiossa nuoria saa itse valita erilaisista VR-peleistä ja kokemuksista. Kokemusvideo-kirjastossa on mm. melontaa, pyöräilyä kaupungin keskustan läpi ja vaellusta Islannin vuorilla.
CFT+VR-hoitomalli ja siihen liittyvä tutkimus käynnistyivät elokuussa 2023. Hanke toteutetaan valtion koulukodeissa ja vankiloissa, joissa on alle 21-vuotiaita miespuolisia vankeja. Hanke on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamaa IMAGINE-konsortiota, ja se toteutetaan Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. Hankkeessa on terapeuttien lisäksi kaksi senioritutkijaa ja kaksi väitöskirjatutkijaa, ja tulokset raportoidaan kansainvälisissä vertaisarvioiduissa tiedejulkaisuissa. Vaikka tutkimusdataa vasta kerätään, CFT+VR-hanke on jo nyt herättänyt laajaa kansainvälistä mielenkiintoa.
Nuorten rikoksentekijöiden kuntoutukseen kannattaa panostaa
Nuorten tekemä vakava väkivalta on viime aikoina ollut paljon julkisuudessa, ja päättäjiltä vaaditaan nopeita toimia. Tutkimustiedon perusteella yksinkertaiset ratkaisut kuten rangaistusten koventaminen eivät kuitenkaan ole tehokkaita, sillä seinät sinänsä eivät paranna ketään. Vankeusrangaistus tai koulukotisijoitus voivat kuitenkin tarjota kontrolloidun ja turvallisen ympäristön tehokkaiden interventioiden läpi viemiseen.
Nuorten rikoksentekijöiden kuntouttamisen ennuste on lähtökohtaisesti parempi kuin vanhempien. Aivojen plastisiteetti eli muovautuvuus vähenee iän myötä meillä kaikilla. Rikollinen elämäntapa on aivoille erityisen kuluttavaa, kun yhdistetään päihteiden liikakäyttö, pitkittynyt stressikuorma ja mahdolliset päävammat kasautuviin sosiaalisiin ongelmiin. Yhteiskunnan kannattaa tässäkin asiassa panostaa nuoriin, sekä inhimillisistä että kansantaloudellisista syistä.
Työkalupakkiin tarvitaan vastaavasti laaja valikoima toimivaksi todistettuja menetelmiä, sillä perinteinen psykoterapia ei useinkaan tavoita käytösoireilevaa nuorta.
Vakavasti käytösoireilevat nuoret ovat lähtökohtaisesti vaikeahoitoinen ryhmä, ja heidän hoitonsa tulokset jäävät usein vaatimattomiksi. Nuoren oman motivaation herättäminen on edellytys elämänpolun suunnan muutoksessa. Jokaisella nuorella on erilainen henkilöhistoria, omat haasteet ja vahvuudet. Työkalupakkiin tarvitaan vastaavasti laaja valikoima toimivaksi todistettuja menetelmiä, sillä perinteinen psykoterapia ei useinkaan tavoita käytösoireilevaa nuorta.
Tehokas hoidon kehittäminen edellyttää rohkeita, uusia avauksia. Laitoksissa toteutetuista rap- ja teatterityöpajoista on saatu hyviä kokemuksia. Vaikka taidelähtöiset lähestymistavat motivoivat osaa nuorista, myös muun tyyppisiä vaihtoehtoja tarvitaan, jotta mahdollisimman moni saadaan mukaan. Digitaalisuutta ja uutta teknologiaa hyödyntävät menetelmät, ja erityisesti virtuaalitodellisuus ovat erittäin lupaava lisä olemassa oleviin vakavan käytösoireilun hoitokeinoihin.
Teksti ja kuvat: Marko Manninen
Kirjoittaja on kliinisen psykologian dosentti sekä psykoterapeutti ja työskentelee tutkimuspäällikkönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL).
