Voiko vankilaverkosto olla vaikuttava?
Vankilan suunnitteluvaiheessa ensimmäiseksi nousee kysymys siitä, mitä vaikutuksia on tarkoitus saada aikaiseksi? Samoin esitetään kysymys siitä, mitä toimintaa vankilassa järjestetään ja ketkä tuottavat tarvittavan toiminnan ja palvelut? Vankiloiden perusparannus- ja uudisrakentamishankkeet sekä vankilaverkoston uudistaminen ovat tärkeä osa ydintoiminnan kehittämistä.
Rikosseuraamuslaitos huolehtii vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta. Yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano tapahtuu yhdyskuntaseuraamustoimistoissa. Käsityksemme on, että nykyiset yhdyskuntaseuraamustoimistot sijaitsevat pääsääntöisesti oikeissa paikoissa. Yhdyskuntaseuraamustoimistojen toimitiloja kehitetään osana valtion toimitila- ja palveluverkkohanketta. Tämän hankkeen tarkoituksena on, että julkiset palvelut koottaisiin yhteisiin tiloihin vuoteen 2030 mennessä. Samalla kehitetään uusia palvelutuotannon tapoja, erityisesti sähköinen asiointi ja sähköisesti tuotettujen palveluiden määrä kasvaa nopeasti.
Tavoitteena vaikuttavaa toimintaa tukeva ja tilatehokas vankilaverkosto
Rikosseuraamuslaitoksen vankilaverkoston suunnittelun keskeisinä lähtökohtina ovat olleet vankiluvun kysyntäennuste ja Suomen väestöennuste vuoteen 2040 saakka. Vankilukuennusteen perusteella on laskettu tarvittava vankipaikkatarve ja väestöennusteen avulla on määritelty vankiloiden sijainnit. Toimitila-analyysissa on lähdetty arviosta, että vankipaikkoja tarvitaan vuoteen 2030 mennessä 200 nykyistä enemmän. Vuoden 2030 jälkeen vankiluvun arvioidaan pysyvän lähes ennallaan. Arvio vankiluvun kasvusta perustuu jo tehtyihin lainsäädäntöuudistuksiin eli seksuaalirikoslainsäädännön ja tutkintavankeuslain uudistuksiin.
Suomen väestöennusteen mukaan alueellinen muutos on nopeaa, kahden vuosikymmenen päästä enää Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa väkiluku kasvaa. Alueelliset erot maakuntien sisällä voimistuvat ja vuonna 2040 syntyvyyden arvioidaan ylittävän kuolleisuuden vain 15 kunnassa.
Miten uudistuva vankilaverkosto tukee vaikuttavaa toimintaa?
Vaikuttavuus Rikosseuraamuslaitoksen toiminnassa tarkoittaa käytännössä sitä, että vangilla on vapautuessaan valmiudet rikoksettomaan elämäntapaan ja vapautuneiden uusintarikollisuus vähenee. Vankiloissa resursseja kohdennetaan sellaiseen toimintaan, joka tutkittuun tietoon perustuen vähentää rikollisuutta, vastaa vangin palvelutarpeeseen, on suhteessa tuomitun toimintakykyyn ja perustuu käytännön työssä koeteltuihin hyviin käytäntöihin.
Rikosseuraamuslaitoksen asiakasarvioinneista käy ilmi, että asiakkaiden rikoskäyttäytymisen taustalla on monenlaisia asioita. Taustalla on rikkonaisia perhesuhteita, vanhempien päihdeongelmia, lapsuudessa ja nuoruudessa koettua väkivaltaa, oppimisvaikeuksia ja vähäistä koulutusta. Asiakkaille on tyypillistä runsas päihteidenkäyttö, riippuvuudet, heikko psyykkinen ja somaattinen terveys jne. Rikollisuutta aiheuttavat sekä yksilölliset, sosiaaliset, taloudelliset että yhteiskunnalliset tekijät. Rikollisuutta voidaan hyvällä syyllä luonnehtia pirulliseksi ongelmaksi. Pirullisella ongelmalla viitataan yhteiskunnalliseen ongelmaan, jota on vaikea määritellä selkeästi, ja ongelmaa on mahdotonta selvittää yksinkertaisilla ja rutiininomaisilla ratkaisumalleilla.
Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on, että tulevaisuudessa vankilassa tehtävä asiakastyö ja kuntouttava toiminta kytkeytyvät yhä selvemmin yhteiskunnan tuottamiin peruspalveluihin. Palveluiden, yhteistyön ja ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuuden varmistamiseksi on tärkeää, että vankilaverkosto sijoittuu maantieteellisesti oikein. Rikosseuraamuslaitoksen näkökulmasta on tärkeää tukea sellaista kehitystä, jonka kautta syntyy julkisen palvelutuotannon, yhteistyökumppaneiden ja kolmannen sektorin toimijoiden muodostamia osaamiskeskuksia.
Vankilaverkoston kehittämisessä on otettava huomioon myös, miten Rikosseuraamuslaitos voi tukea muita organisaatioita oman ydintehtävänsä suorittamisessa. Esimerkiksi tutkintavankeja sijoitellaan vankiloihin siten, että poliisin suorittama esitutkinta turvataan ja tutkinnasta aiheutuvat logistiset kustannukset ovat mahdollisimman vähäiset. Poliisin ohella saavutettavuuden huomioiminen on tärkeää esimerkiksi käräjäoikeuksien sekä palo- ja pelastustoimen näkökulmasta.
Parempien tulosten aikaansaamiseksi on järkevää työskennellä yhdessä muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Erityisen tärkeää on, että Rikosseuraamuslaitos pystyy kehittämään uusia yhteistyömalleja sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien hyvinvointialueiden kanssa. Hyvä on todeta sekin, että vankila tai niiden muodostama verkosto ei itsessään luo vaikuttavuutta, mutta tiloilla ja niiden sijoittelulla on ratkaiseva merkitys siihen, miten Rikosseuraamuslaitos onnistuu tehtävässään, kytkeytyy toiminnassaan yhteiskunnan peruspalvelujärjestelmään ja varmistaa tarvittavat henkilöstöresurssit myös tulevaisuudessa.
Pauli Nieminen
Kirjoittaja on Rikosseuraamuslaitoksen kehittämisen ja ohjauksen vastuualueen johtaja.
Kuvassa Hämeenlinnan naisvankila. Kuva: Riikka Kostiainen
