YK:n 14. kriminaalipoliittinen maailmankongressi keskusteli kestävän kehityksen agendasta
Kriminaalipoliittisia maailmankongresseja on järjestetty viiden vuoden välein vuodesta 1955 lähtien. Kiotossa maaliskuussa 2021 järjestetyn YK:n 14. kriminaalipoliittisen maailmankongressin aiheena oli, miten rikoksentorjunta, rikosoikeus ja oikeusvaltio kytkeytyvät 2030 agendaan. Kongressin alkuperäinen ajankohta oli huhtikuussa 2020, mutta COVID 19 pandemian vuoksi tilaisuutta siirrettiin miltei vuodella.
Kioton kongressi järjestettiin hybridiformaatissa. Kongressiosallistujia oli yhteensä noin 5 600. Valtaosa heistä osallistui verkkoyhteyden välityksellä. Paikan päällä osallistujia oli noin 280. Osallistujien joukossa oli valtuuskuntia 152 valtiosta sekä tarkkailijoita erilaisista hallitusten välisistä ja hallituksista riippumattomista järjestöistä. Kongressi tuo yhteen hallitusten edustajia, kriminaalipolitiikan toimeenpanijoita, asiantuntijoita, tutkijoita ja lainsäätäjiä ympäri maailmaa keskustelemaan kansainvälisen kriminaalipolitiikan tulevaisuuden kehityksestä.
Kongressin aiheet kuvastavat kriminaalipolitiikan painopisteitä
Avajaispäivänä oman tervehdyksensä Kiotoon toi YK:n pääsihteeri Antonio Guterres videoidun puheen välityksellä. Kokouksen kolmena ensimmäisenä päivänä järjestettiin korkean tason osuus, jossa valtion päämiehet tai ministerintason edustajat pitivät puheenvuoroja pääsääntöisesti etukäteen lähetettyjen videotervehdysten avulla. Suomen videoidun puheenvuoron piti oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.
YK:n kriminaalipoliittinen maailmankongressi on konsultatiivinen toimielin, joka tarjoaa foorumin keskustelulle ja kokemusten vaihdolle sekä tulevan kehityksen ja ajankohtaistuvien aiheiden tunnistamiselle ja ehdotusten laatimiselle YK:n kriminaalipoliittiselle toimikunnalle sen työohjelmaan sisällytettävistä aiheista.
Kriminaalipoliittisen kongressin tärkein foorumi on yleisistunto, jossa avajaisten ja päättäjäisten lisäksi käsiteltiin esityslistan temaattiset asiakohdat. Neljä laajaa asiakohtaa käsittelivät rikoksentorjunnan strategioita, rikosoikeusjärjestelmän haasteita, oikeusvaltion tukemista sekä kansainvälistä yhteistyötä ja teknistä apua rikollisuusongelmiin vastaamisessa.
Samanaikaisesti kongressin yleisistunnon kanssa kokoontui kaksi komiteaa, joissa pidettiin kongressin viralliset työryhmät. Lisäksi kongressin yhteydessä eräät hallituksista riippumattomat järjestöt ja eräät muut tahot järjestivät samanaikaisesti yli 120 erilaista seminaaria ja kokousta. Aiheina olivat esimerkiksi rangaistusten täytäntöönpanoon liittyvät kysymykset, rikoksentorjunta, talousrikollisuus, korruption ehkäisy, terrorismin vastustaminen, oikeusjärjestelmän vakauttaminen konfliktin jälkeisessä tilanteessa, uhrien aseman parantaminen, ihmiskauppa ja naisten hyväksikäyttö.
Kioton julistus painottaa järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption kitkemistä
Kongressissa hyväksyttiin Kioton julistus. Ennen kongressia käytyjen, pitkien ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen loppujen lopuksi yksimielisesti hyväksytty julistus perustuu vahvasti YK:n kestävän kehityksen 2030 tavoitteisiin. Keskeinen viesti on, ettei kestävän kehityksen tavoitteita pystytä saavuttamaan, jollei globaaleja edistysaskeleita oteta oikeusvaltiokehityksessä, rikollisuuden ehkäisemisessä ja rikosoikeusjärjestelmän uudistuksissa.
Julistuksessa korostetaan olemassa olevien YK:n sopimusten ratifiointia ja toimeenpanoa sekä painotetaan kansainvälisen yhteistyön vahvistamista erityisesti tietoverkkorikollisuuden, rahanpesun, kulttuuriomaisuuden laittoman kaupan sekä rikoksentekijöiden luovuttamisen ja kansainvälisen oikeusavun alueilla. Myös rikollisuuden uudet muodot ja COVID-19 pandemian muodostamat uhkakuvat ja niihin reagoiminen saivat painoarvoa julistuksessa.
Kioton julistus on kongressin ehdottomasti tärkein tulos. Julistus ei kuitenkaan ole osapuolia sitova dokumentti eikä muodosta oikeuksia tai velvollisuuksia osapuolille. Julistus luovutettiin YK:n kriminaalipoliittiselle toimikunnalle, joka kokoontui Wienissä toukokuussa 2021. Kriminaalipoliittinen toimikunta on YK:n sosiaali- ja talousvaliokunnan (ECOSOC) alainen YK-järjestelmässä keskeisin rikollisuusongelmia käsittelevä elin. Toimikunnassa julistus hyväksyttiin päätöslauselman muodossa, jota kautta se siirretään YK:n sosiaali- ja talousvaliokunnan käsiteltäväksi.
Vaikka julistus ei ole sitova, sen merkitys on suuri. Se ilmentää ajankohtaisimmat kriminaalipoliittiset kehityssuunnat sekä seikat, joihin kunkin maan tulee kiinnittää huomiota tulevaisuudessa. Se luo suuntaviivoja kansainväliselle yhteistyölle. Jatkossa YK:n kriminaalipoliittinen toimikunta suunnittelee julistuksen toimeenpanemista käytäntöön.
Julistus hyväksyttiin sitä enää avaamatta kongressin avajaispäivänä. Julistuksesta muodostui vaikeuksista huolimatta hyvä kokonaisuus. Julistus seuraa rakenteeltaan hyvin kongressin ohjelman rakennetta. Tästä pidettiin kiinni koko neuvottelujen ajan. Tämä helpottaa varsin pitkän (97 paragrafia) dokumentin hahmottamista yhdessä sen kanssa, että julistus on jaksotettu väliotsikkojen avulla.
Yksi julistuksen tärkeimmistä teemoista on YK:n kestävän kehityksen agendan ja erityisesti tavoitteen 16 toimeenpano. Julistuksen voidaan sanoa olevan suhteellisen tasapainoinen kokonaisuus rikollisuuden ehkäisyä ja rikosoikeusjärjestelmän kehittämistä sekä paikallisia, alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä kysymyksiä. Julistus käsittelee rikoksen uhrin asemaa, sukupuolten välistä tasa-arvoa rikosoikeusjärjestelmässä, lasten oikeuksia, oikeuden saatavuutta, oikeusvaltion kehittämistä, lähisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa, kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta, korruption ehkäisemistä ja terrorismia. Julistus ottaa esiin uudet rikollisuuden muodot ja erityisesti verkossa tapahtuvan rikollisuuden. Myös COVID-19 pandemian muodostavat rikollisuusongelmat on otettu huomioon.
Edellisiin kongressijulistuksiin verrattuna Kioton julistus painottuu järjestäytyneen rikollisuuden vastaiseen taisteluun. Tässä työssä siviiliyhteiskunnan rooli on keskeinen. Siviiliyhteiskunnan osallistumismahdollisuudet YK:n kriminaalipoliittisen työhön on kuitenkin jatkuvan kiistelyn alainen teema. Valitettavasti monet maat näkevät järjestäytyneet rikollisuuden ja korruption vastaisen taistelun ainoastaan valtioiden välisenä asiana, eikä siviiliyhteiskuntaa edustaville järjestöille haluta antaa äänivaltaa.
Seuraava YK:n kriminaalipoliittinen maailmankongressi järjestetään vuonna 2025 tai 2026. Kongressipaikka on vielä avoin.
Aarne Kinnunen
Kirjoittaja on kehittämisneuvos oikeusministeriössä ja rikoksentorjuntaneuvoston pääsihteeri.
Kuva: UN DGC
Kioton kongressin materiaalia ja muuta tietoa
Matti Joutsenen kirjoittama YK:n kriminaalipoliittisten kongressien kehitystä kuvaava teos
