Ihmiskaupan paljastuminen on koko yhteiskunnan etu
Venla Rothin työura lähti jo alussa kulkemaan samaa matkaa ihmiskaupan vastaisen työn kehityksen kanssa. Opiskeluaikoina vuonna 2002 hän pääsi harjoittelijaksi YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavaan virastoon, jossa työskenneltiin ihmiskaupan ja ihmissalakuljetuksen parissa. Ihmiskaupan vastaista työtä maailmanlaajuisesti linjaava Palermon sopimus ja sen ihmiskaupan vastaista toimintaa koskeva lisäpöytäkirja oli hyväksytty vähän aikaisemmin vuonna 2000.
Wienistä Suomeen palattuaan Roth ryhtyi tekemään oikeustieteen gradua siitä, tulisiko ihmiskauppa kriminalisoida nimenomaisesti Suomen rikoslaissa ja miten se voitaisiin tehdä. Samoihin aikoihin oikeusministeriössä pohdittiin sen rangaistavaksi säätämistä, kuten vuoden 2003 EU:n puitepäätös edellytti. Ihmiskauppa ja törkeä ihmiskauppa tulivat nimenomaisesti rangaistaviksi Suomessa vuonna 2004.
Siinä vaiheessa Roth työskenteli ulkoasianministeriön ihmisoikeuspolitiikan yksikössä. Siellä valmisteltiin ensimmäistä kansallista ihmiskaupan vastaista toimintasuunnitelmaa. Se hyväksyttiin alkuvuonna 2005. Ensimmäisessä suunnitelmassa linjattiin monia nykyäänkin tärkeitä kysymyksiä. Samaan aikaan Roth valmisteli myös oikeustieteellistä väitöskirjaansa.
– Suomi otti koko 2000-luvun alun ensiaskeleitaan ihmiskaupan vastaisessa työssä. Alkuvaiheessa keskusteltiin siitä, onko ihmiskauppa ylipäätään Suomea koskettava ongelma. Silloin Suomea pidettiin lähinnä vain läpikulkumaana. Merkittävä käännekohta oli YK:n ja EU:n toimien lisäksi Yhdysvaltain ihmiskaupparaportti vuonna 2003, jossa Suomi nostettiin tikun nokkaan siitä, että meillä ei oltu tehty riittävästi ihmiskauppaa vastaan, Roth kertoo.
Vuonna 2009 silloinen vähemmistövaltuutettu nimettiin kansalliseksi ihmiskaupparaportoijaksi itsenäisellä ja riippumattomalla lakiin perustuvalla toimivallalla. Tehtävänä oli seurata ihmiskauppailmiötä Suomessa ja arvioida Suomen toimintaa sekä raportoida havainnoista eduskunnalle. Raportointitehtävää varten perustettiin yksi virka, ja Roth valittiin siihen. Hän työskenteli Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa 11 vuotta ennen siirtymistään oikeusministeriöön valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattoriksi.
– Saimme vähitellen nostettua ihmiskauppailmiötä yhteiskunnan tietoisuuteen. Raportoija ei tietenkään yksin sitä tehnyt vaan yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Mukana on ollut kansalaisjärjestöjä, viranomaisia, HEUNI ja monia muita aktiivisia toimijoita, jotka ovat kerryttäneet tietoa ilmiöstä ja ymmärrystä siitä myös ruohonjuuritasolla. Se oli pohjan rakentamista sille, missä voimme nyt sanoa olevamme eli varsinaisen toiminnan tasolla. Raportoijan keskeinen rooli oli nostaa ihmiskaupan vastaisen työn puutteita eduskunnan tietoon.
Ihmiskaupan vastaisella työllä on nyt poliittinen tuki
Valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman vuoteen 2023 saakka. Tavoitteena on edistää ihmiskaupan ilmituloa, tehostaa rikosvastuun toteutumista ja parantaa ihmiskaupan uhrien asemaa. Ihmiskauppaa torjutaan poikkihallinnollisesti ja yhteistyössä myös kansalaisyhteiskunnan kanssa ja lisäksi ihmiskaupan vastaista työtä kehitetään tietopohjaisesti. Toimintaohjelma sisältää kaikkiaan 55 toimenpidettä.
– Valmistelimme toimintaohjelmaa hyvin laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Halusimme kuulla niitä ihmisiä, jotka käytännössä työskentelevät ihmiskaupan uhrien ja ilmiön parissa. Halusimme kuulla, mitä haasteita he jokapäiväisessä työssään kohtaavat, mikä estää ihmiskaupan ilmitulon, uhrien avunsaannin ja rikosvastuun toteutumisen. Halusimme kuulla myös ehdotuksia siitä, miten heidän työtään voidaan helpottaa. Kuulimme valmistelussa myös joitakin kokemusasiantuntijoita, Venla Roth kertoo.
– Koordinaattorina kuuntelen ihmisiä, otan selvää, teen analyysin tarvittavista toimenpiteistä ja ehdotan vaihtoehtoja toimintatavoiksi tai ratkaisuiksi. Tehtäväni on auttaa muita toimijoita tekemään työtään. Esteet voivat liittyä resursseihin, lainsäädäntöön tai toimimattomiin käytäntöihin tai viranomaisten välisen tiedonkulun vaikeuksiin.
Roth muotoilee, että ihmiskaupan vastaista työtä on mahdoton tehdä, jos siihen ei saada sitoutettua käytännön toimijoita ja toisaalta yhteiskunnan ylintä tasoa – ja kaikkia siitä väliltä. Hän näkee ensiarvoisen tärkeäksi, että nyt ihmiskaupan torjunta on saatu poliittiselle agendalle ja hallitusohjelma antaa työlle edellytykset.
– Olen erityisen tyytyväinen, että poliisiin on perustettu valtakunnallinen 20 henkilön tutkintaryhmä. Työnsuojelupuolelle on saatu 15 henkilötyövuoden lisäresurssi. Viranomaisten proaktiivinen työ on edellytys ihmiskaupan paljastumiselle. Resurssit ovat signaali, että asia otetaan vakavasti ja tietenkin myös mahdollistavat työn käytännössä, hän toteaa.
Ihmiskaupan torjunta kuuluu koko yhteiskunnalle
Venla Roth kuvaa ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman uudeksi avaukseksi sen laaja-alaisuutta ja sitä, että valmistelu on ollut poikkeuksellisen poikkihallinnollista. Työhön tarvitaan sekä niitä viranomaisia, joille ihmiskaupan ajatellaan lähtökohtaisesti kuuluvan kuten poliisia, työsuojelua, rajaviranomaisia, syyttäjiä ja maahanmuuttoviranomaisia, mutta lisäksi tarvitaan paljon muitakin. Esimerkiksi ohjelmassa on siviili-ilmailua, kouluja ja terveydenhuoltoa koskevia toimenpiteitä.
– Ajatuksena on, että työtä tehdään ihmiskauppaan suoraan liittyvien hankkeiden lisäksi naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntatyössä, tasa-arvo-ohjelmassa, rikosseuraamusalalla, harmaan talouden torjunnassa, lasten oikeuksien edistämistyössä, julkisissa hankinnoissa ja esimerkiksi kestävän kehityksen hankkeissa, Roth kertoo.
– Ei riitä, että ihmiskaupan vastaiset toimijat keskustelevat omassa kuplassaan, vaan voima tulee yhteiskunnan isosta kuvasta. Ja se minusta näkyy tässä toimintaohjelmassa. Olen kiitollinen niille ihmisille ja toimijoille, jotka lähtivät mukaan omalla panoksellaan. Se on tärkeää, sillä toimintaohjelman toimenpiteistä kuitenkin vain pieneen osaan kohdistettiin lisäresursseja.
Yhteistyötä halutaan tehdä myös yritysten ja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Esimerkiksi ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän vetämässä hankkeessa pyritään kohentamaan uhrien työelämätaitoja. Valtio pystyy auttamaan ihmiskaupan uhreja tiettyyn pisteeseen asti, mutta suurin osa uhreista haluaisi toimeentulon ja työpaikan, ja tässä yrityksillä ja työmarkkinajärjestöillä voisi olla keskeinen rooli, Roth näkee.
Ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman toteutus on jo hyvässä vauhdissa. Keskeisten tahojen kanssa on kevään ja alkukesän aikana järjestetty aloituspalavereita, joissa käydään läpi heitä koskevat toimenpiteet ja mitä ne edellyttävät. Ohjelman toimenpiteiden toteutumista seurataan ja keskustelua käydään jatkuvasti, Roth kertoo. Toteutuksesta tehdään lopuksi ulkopuolinen arviointi.
Paljon lainmuutoksia valmisteilla ja muutostarpeita selvityksessä
Venla Roth on vuosien varrella kiinnittänyt paljon huomiota lainsäädännön toimivuuteen ja tutkinut sitä itsekin. Hänen mielestään on tärkeää sitoa selvitys- ja tutkimustoiminta tiiviisti ihmiskaupan vastaisen työn kehittämiseen. Parhaillaan on käynnissä useita selvitys- ja tutkimushankkeita ja lainsäädäntöhankkeita, joilla pyritään parantamaan ihmiskaupan ilmituloa, uhrin asemaa ja palveluja sekä rikosvastuun toteutumista.
Syksyllä valmistuvassa hankkeessa on selvitetty seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttörikossäännöksen soveltamiskäytäntöä. Toisessa Helsingin yliopiston toteuttamassa ja valtioneuvoston tutkimustoiminnan rahoittamassa hankkeessa selvitetään, miten ihmiskauppaa ja sen lähirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä sovelletaan ja myös rikosprosessilainsäädännön kehittämistarpeita. Se valmistuu ensi vuoden alussa. Toimintaohjelman perusteella on käynnistymässä vielä hanke, jossa selvitetään, miten oikeusjärjestelmän perusperiaate jättää rankaisematta pakon alla tehdystä rikoksesta toteutuu. Lisäksi kesän aikana on valmistumassa hanke, jossa on selvitetty ihmiskaupan uhrien oleskelulupasäännöksen soveltamiskäytäntöä.
Merkittävä sosiaali- ja terveysministeriön johdolla tehtävä uudistushanke koskee ihmiskaupan uhrien auttamista, ja sen osana selvitetään ihmiskaupan uhrien turvallisen ja tuetun asumisen järjestämistä. Toisessa STM:n hankkeessa työsuojelun toimivalta ulotetaan ihmiskaupparikoksiin.
Eduskuntaan on jo viety ensimmäiset ulkomaalaislainsäädäntöä koskevat muutosesitykset, jotka liittyvät hyväksikäytön uhrien uusiin oleskelulupaperusteisiin, ja niillä pyritään edistämään ihmiskaupan ja hyväksikäytön ilmituloa. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemassa ns. marjanpoimintalaissa työnsuojelun toimivaltaa ulotetaan sellaiseen kausityöhön, joka ei tapahdu työsuhteessa.
Ihmiskaupassa on kyse haavoittuvuuden hyväksikäyttämisestä ja vallan väärinkäytöstä
Parinkymmenen vuoden aikana ihmiskaupan vastaisessa työssä on tapahtunut paljon, mutta edelleen Suomella on paljon korjausvelkaa ja kirimistä, ei suhteessa muihin maihin vaan suhteessa siihen, missä meidän pitäisi olla, Venla Roth arvioi.
– Suomi on maa, jossa ihmiskaupan vastainen työ voi onnistua. Monissa maissa se on vaikeampaa yhteiskunnan rakenteiden, perusturvajärjestelmien puutteen, viranomaiskorruption tai naisten vaikean aseman vuoksi. Meillä on hyvät edellytykset saada paljon aikaan.
Roth näkee, että vaikka ihmiskaupan esiintymistä Suomessa ei enää epäillä, meillä on yhä jokseenkin kapea käsitys siitä, mitä ihmiskauppa voi olla. Ihmiskauppa-termi saattaa vaikeuttaa yleisen tietoisuuden lisäämistä.
– Ihmisten ostamista ja myymistä ihmiskauppa ei yleensä ole. Kyse on ihmisten haavoittuvuuden hyväksikäyttämisestä ja vallan väärinkäytöstä. Tekijä hyödyntää toisen heikkoa asemaa omaksi edukseen yleensä taloudellisessa tarkoituksessa, mutta muitakin syitä on. Uhrissa on haavoittuvuuksia ja hän on ehkä riippuvainen hyväksikäyttäjästä tavalla tai toisella, mikä tekee hyväksikäytön mahdolliseksi. Näiden alttiuksien, haavoittuvuuksien ja riippuvuuksien tunnistaminen on koko ihmiskaupan vastaisen työn ytimessä, korostaa Roth.
–Toimintaohjelmassa työskentelemme kuitenkin laajempaa hyväksikäyttöilmiötä vastaan, ei vain hyväksikäytön rikosoikeudellisesti vakavinta muotoa vastaan. On tärkeää, että myös lievempiä hyväksikäytön muotoja pyritään torjumaan. Silloin ihmiskaupan vastainen työ on tehokkaampaa.
Toimintaohjelmaan ei sisälly yleistä tietoisuutta herättelevää tiedotuskampanjaa. Lähtökohtana on ollut keskittyä viranomaisten tietoisuuden lisäämiseen koulutuksilla ja laittaa rakenteita kuntoon. Rothin mielestä on ollut kuitenkin hienoa, että media on kirjoittanut ihmiskaupasta ja nostanut epäkohtia esille; se on saattanut olla tehokkaampaakin yleisen tietoisuuden nostamisessa kuin erityinen kampanja. Kaiken kaikkiaan on tärkeää, että ihmiskaupasta puhutaan julkisuudessa.
– Ihmiskauppa ei ole mikään luonnonvoima, jolle ei voida tehdä mitään. Sille voidaan tehdä paljon. Ihmiskaupan vastainen työ vaatii laajaa yhteiskunnan sitoutumista, jonkin verran lisäresursseja, aitoa yhteistyötä ja kuuntelemista, Roth kannustaa.
Riikka Kostiainen
Kuva: Laura Kotila VNK
